Lapseton - Elämäsi tarkoitus?

Kuolema on elämäni tarkoitus, teen päivittäin työtä sen saavuttamiseksi. Lapsettomuus ei varsinaisesti oma valinta mutta nykyään keskityn työhön eli narkomaniaan

Elämä itsesään, luonnon, eläinten ja merien suojelu, kulttuuri, matkustaminen, rakkaus, ystävät, työ, taide, kirjallisuus, elokuvat, mökkeily....

No, minulla on lapsia mutta en koe heidän olevani mikään oman elämäni tarkoitus. He elävät ja toteuttavat omaa elämäänsä, minä omaani. Kai se elämän tarkoitus on olla onnellinen. Sisältöä elämääni tuovat lapset toki, mutta yhtälailla myös työ, harrastukset, ystävät ja kesämökki.

Vierailija kirjoitti:

Olen lapseton nainen. Elämäni tarkoitus on ainakin osittain työ. Teen sairaanhoitajan työtä ja voisin sanoa rakastavani omaa työtäni. Se antaa minulle aivan valtavasti! Olen ajatellut opiskella myös ensihoitajan pätevyyden tulevaisuudessa. Olen myös ajatellut ryhtyä hoitoalan opettajaksi, mutta toisaalta haluan kyllä ehdottomasti tehdä käytännön työtä. Myös lääkärin ammattia olen miettinyt, mutta toistaiseksi viihdyn nimenomaan sairaanhoitajan työssä.

Lisäksi minulla on ihana puoliso, jonka kanssa yhdessä oltu lähes teini-iästä asti. Edelleen elämä sujuu kuin ruusuilla tanssi, ja ollaan yhtä mieltä vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ja aina oltukin. Molemmilla rankat työt, jonka ohella ei perhe-elämää yksinkertaisesti vain jaksaisi enää pyörittää. Matkustelemme paljon ja teemme yhdessä kaikkea mahdollista mukavaa.

Mulla on myös paljon aivan ihania läheisiä, joista huolehdin ja joiden kanssa vietän paljon aika. Tykkään myös hoitaa läheisten eläimiä ja lapsia myöskin. Pidän lapsista, mutta omia en halua.

Tämmösiä ajatuksia. Olen todella tyytyväinen elämääni :)

Olipa hieno viesti! Tällaiset kannattaisi muistaa paljon useammin. Vaikka ihmisellä ei olisi omia lapsia, voi hän auttaa todella, todella monia ihmisiä erittäin tärkeillä tavoilla.

Muiden auttaminen <3

Minulle merkityksellistä on mukava elämä. Miehen kanssa reissaaminen, rauhassa eläminen. Seesteinen arki.

Mitäpä tuohon lisämään. Kyllä on mukavaa! :)

En usko, että elämällä sinänsä on mitään erityistä tarkoitusta muuta kuin olla elossa.

Mikä on merkittävintä elämässäni: Luonto, retkeily ja lukeminen.

Pyrin parantamaan maailmaa siltä osin kuin kykenen. Autan muita ihmisiä ja tuotan heille iloa ja onnea. Autan eläimiä ja kasveja. Pyrin siihen, että kun kuolen, maailma on parempi paikka. Minulle riittää se, että parannan vaikka vain muutaman ihmisen ja eläimen elämää. Se on heille/niille iso asia.

En ymmärrä miten lapsettomuus kuuluu elämän tarkoitukseen.

Vanha viisaus sanoo, että on virhe elää toisten ihmisten kautta.