Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Poikani on nyt ysillä ja tähtää "koodariksi". Mihin kannattaisi jatkaa?
Kommentit (259)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehtoja on:
Toinen aste: joko lukio, datanomi tai kaksoistutkinto
Korkeakoulu: tradenomi (tietojenkäsittely puoli) tai yliopisto tietojenkäsittelytiede.
Molempiin koulutuksiin voi hakea myös datanomi pohjalla :)Työllisyystilanne ja palkkataso hyvät.
Terveisin, opinto-ohjaaja
Toivottavasti et systemaattisesti ohjaa oppilaita sillä periaatteella, että ohjelmointialalle voi päästä vain it-tradenomitutkinnon tai yliopiston tietojenkäsittelytieteen kautta. Ammattikorkeakouluista valmistuu ohjelmistoalan insinöörejä. Terveisin koodausalan opettaja.
Ja yliopistossakaan ainoa reitti ei ole tietojen käsittelytiede. Hyviä reittejä myös tilastotiede, kauppatieteet tai tekniset korkeakoulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suosittelen korkeakoulutusta kirjoitti:
Lukioon, pitkä matematiikka ja sitten johonkin alan korkeakouluun tai AMK:hon. Datanomitutkinnosta ei ole kyllä juuri mitään hyötyä valitettavasti, jos haluaa olla oikeasti hyvä. Tietysti kokonaan itseoppineitakin alalla on, mutta pitää silloinkin olla matemaattisesti lahjakas.
Koodaus ei ole matikkaa. Paremminkin moni hyvä koodaaja on hyvä kielissä. Matikan taito ei haittaa, mutta erityislahjakkuutta matikassa ei koodaus vaadi.
Miksi alapeukkuja? Kertokaa nyt joku konkreettinen esimerkki, missä koodauksessa tarttee matikkaa. On tietty jotain sovelluksia, joihin tarvitaan matikan osaamista, mutta on myös paljon sovelluksia, missä tarttee ihan jotain muuta. Looginen ajattelukyky ei ole aina sama asia kuin matikka.
Ensinnäkin numeriikka on pieni osa matematiikkaa. Juurikin ne logiikkaongelmat ovat matematiikkaa, mitä asiaa maallikot eivät ymmärrä. Moni koodaaja "ei ole hyvä kielissä", sillä tavalla kuin sen asian maallikot ymmärtävät. Jos löydät koodaajan, joka osaa (öh, no koittakaa ymmärtää, vaikka kielen osaaminen ei ole mikään hyvin määritelty asia ollenkaan) äidinkielensä lisäksi yli kolme kieltä, niin olet löytänyt hyvin harvinaisen ihmisen.
Äidinkielen lisäksi sujuva englanti ja ruotsi, sen lisäksi osaa venäjää, ranskaa ja kreikkaa. Alkeira espanjasta ja saksasta. Harvinainen hmm.
Mulla on erinomainen looginen päättelykyky ja kokonaisuuksien hahmottamiskyky. Lisäksi ymmärrän liiketoimintaa ja puhun sen kieltä. Harvinainenko, ehkä. En ole lukenut edes lukion pitkää matikkaa, mutta todella hyvä työssäni.
Kyllä minäkin ap:n pojalle suosittelusin lukiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suosittelen korkeakoulutusta kirjoitti:
Lukioon, pitkä matematiikka ja sitten johonkin alan korkeakouluun tai AMK:hon. Datanomitutkinnosta ei ole kyllä juuri mitään hyötyä valitettavasti, jos haluaa olla oikeasti hyvä. Tietysti kokonaan itseoppineitakin alalla on, mutta pitää silloinkin olla matemaattisesti lahjakas.
Koodaus ei ole matikkaa. Paremminkin moni hyvä koodaaja on hyvä kielissä. Matikan taito ei haittaa, mutta erityislahjakkuutta matikassa ei koodaus vaadi.
Miksi alapeukkuja? Kertokaa nyt joku konkreettinen esimerkki, missä koodauksessa tarttee matikkaa. On tietty jotain sovelluksia, joihin tarvitaan matikan osaamista, mutta on myös paljon sovelluksia, missä tarttee ihan jotain muuta. Looginen ajattelukyky ei ole aina sama asia kuin matikka.
Ensinnäkin numeriikka on pieni osa matematiikkaa. Juurikin ne logiikkaongelmat ovat matematiikkaa, mitä asiaa maallikot eivät ymmärrä. Moni koodaaja "ei ole hyvä kielissä", sillä tavalla kuin sen asian maallikot ymmärtävät. Jos löydät koodaajan, joka osaa (öh, no koittakaa ymmärtää, vaikka kielen osaaminen ei ole mikään hyvin määritelty asia ollenkaan) äidinkielensä lisäksi yli kolme kieltä, niin olet löytänyt hyvin harvinaisen ihmisen.
Ihminen voi olla kielellisesti lahjakas, vaikka osaisi vain yhtä vierasta kieltä. Jotkut eivät vain näe tarvetta opetella muuta kuin englantia.
Tekninen korkeakoulu. Mieheni on alalla esimiesasemassa, myöskin taitava koodari, hänen mielestään ero on kuin yöllä ja päivällä amk pohjaisten vs yliopisto, etenkin teknisestä korkeakoulusta valmistuneiden taidoilla. Ja matikkaa todellakin tarvitaan!
Ja kannusta ihmeessä lastasi alalle jos vain kykyjä ja lukuhaluja on. Huippukoodareista on pula ja palkat alkavat 6000€, taivas vain kattona!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suosittelen korkeakoulutusta kirjoitti:
Lukioon, pitkä matematiikka ja sitten johonkin alan korkeakouluun tai AMK:hon. Datanomitutkinnosta ei ole kyllä juuri mitään hyötyä valitettavasti, jos haluaa olla oikeasti hyvä. Tietysti kokonaan itseoppineitakin alalla on, mutta pitää silloinkin olla matemaattisesti lahjakas.
Koodaus ei ole matikkaa. Paremminkin moni hyvä koodaaja on hyvä kielissä. Matikan taito ei haittaa, mutta erityislahjakkuutta matikassa ei koodaus vaadi.
Miksi alapeukkuja? Kertokaa nyt joku konkreettinen esimerkki, missä koodauksessa tarttee matikkaa. On tietty jotain sovelluksia, joihin tarvitaan matikan osaamista, mutta on myös paljon sovelluksia, missä tarttee ihan jotain muuta. Looginen ajattelukyky ei ole aina sama asia kuin matikka.
Ensinnäkin numeriikka on pieni osa matematiikkaa. Juurikin ne logiikkaongelmat ovat matematiikkaa, mitä asiaa maallikot eivät ymmärrä. Moni koodaaja "ei ole hyvä kielissä", sillä tavalla kuin sen asian maallikot ymmärtävät. Jos löydät koodaajan, joka osaa (öh, no koittakaa ymmärtää, vaikka kielen osaaminen ei ole mikään hyvin määritelty asia ollenkaan) äidinkielensä lisäksi yli kolme kieltä, niin olet löytänyt hyvin harvinaisen ihmisen.
Ihminen voi olla kielellisesti lahjakas, vaikka osaisi vain yhtä vierasta kieltä. Jotkut eivät vain näe tarvetta opetella muuta kuin englantia.
Mitä tuo kielellisesti lahjakas tarkoittaa? Jotkut ovat sitten tyhmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suosittelen korkeakoulutusta kirjoitti:
Lukioon, pitkä matematiikka ja sitten johonkin alan korkeakouluun tai AMK:hon. Datanomitutkinnosta ei ole kyllä juuri mitään hyötyä valitettavasti, jos haluaa olla oikeasti hyvä. Tietysti kokonaan itseoppineitakin alalla on, mutta pitää silloinkin olla matemaattisesti lahjakas.
Koodaus ei ole matikkaa. Paremminkin moni hyvä koodaaja on hyvä kielissä. Matikan taito ei haittaa, mutta erityislahjakkuutta matikassa ei koodaus vaadi.
Miksi alapeukkuja? Kertokaa nyt joku konkreettinen esimerkki, missä koodauksessa tarttee matikkaa. On tietty jotain sovelluksia, joihin tarvitaan matikan osaamista, mutta on myös paljon sovelluksia, missä tarttee ihan jotain muuta. Looginen ajattelukyky ei ole aina sama asia kuin matikka.
Ensinnäkin numeriikka on pieni osa matematiikkaa. Juurikin ne logiikkaongelmat ovat matematiikkaa, mitä asiaa maallikot eivät ymmärrä. Moni koodaaja "ei ole hyvä kielissä", sillä tavalla kuin sen asian maallikot ymmärtävät. Jos löydät koodaajan, joka osaa (öh, no koittakaa ymmärtää, vaikka kielen osaaminen ei ole mikään hyvin määritelty asia ollenkaan) äidinkielensä lisäksi yli kolme kieltä, niin olet löytänyt hyvin harvinaisen ihmisen.
Äidinkielen lisäksi sujuva englanti ja ruotsi, sen lisäksi osaa venäjää, ranskaa ja kreikkaa. Alkeira espanjasta ja saksasta. Harvinainen hmm.
Mulla on erinomainen looginen päättelykyky ja kokonaisuuksien hahmottamiskyky. Lisäksi ymmärrän liiketoimintaa ja puhun sen kieltä. Harvinainenko, ehkä. En ole lukenut edes lukion pitkää matikkaa, mutta todella hyvä työssäni.
Kyllä minäkin ap:n pojalle suosittelusin lukiota.
Oman itsensä kehuminen on rumaa, eikä uskottavaa. Alkeiden osaamista ei lasketa. Ja jos osaat noita, niin kyllä, olet harvinainen koodaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suosittelen korkeakoulutusta kirjoitti:
Lukioon, pitkä matematiikka ja sitten johonkin alan korkeakouluun tai AMK:hon. Datanomitutkinnosta ei ole kyllä juuri mitään hyötyä valitettavasti, jos haluaa olla oikeasti hyvä. Tietysti kokonaan itseoppineitakin alalla on, mutta pitää silloinkin olla matemaattisesti lahjakas.
Koodaus ei ole matikkaa. Paremminkin moni hyvä koodaaja on hyvä kielissä. Matikan taito ei haittaa, mutta erityislahjakkuutta matikassa ei koodaus vaadi.
Miksi alapeukkuja? Kertokaa nyt joku konkreettinen esimerkki, missä koodauksessa tarttee matikkaa. On tietty jotain sovelluksia, joihin tarvitaan matikan osaamista, mutta on myös paljon sovelluksia, missä tarttee ihan jotain muuta. Looginen ajattelukyky ei ole aina sama asia kuin matikka.
Ensinnäkin numeriikka on pieni osa matematiikkaa. Juurikin ne logiikkaongelmat ovat matematiikkaa, mitä asiaa maallikot eivät ymmärrä. Moni koodaaja "ei ole hyvä kielissä", sillä tavalla kuin sen asian maallikot ymmärtävät. Jos löydät koodaajan, joka osaa (öh, no koittakaa ymmärtää, vaikka kielen osaaminen ei ole mikään hyvin määritelty asia ollenkaan) äidinkielensä lisäksi yli kolme kieltä, niin olet löytänyt hyvin harvinaisen ihmisen.
Ihminen voi olla kielellisesti lahjakas, vaikka osaisi vain yhtä vierasta kieltä. Jotkut eivät vain näe tarvetta opetella muuta kuin englantia.
Mitä tuo kielellisesti lahjakas tarkoittaa? Jotkut ovat sitten tyhmiä.
Sitä, että oppii helposti minkä tahansa kielen, jos viitsii opetella. Tai kuten puolisoni, ei lue koskaan mitään ja silti osaa hyvin jopa saksaa, vain katsomalla tv:tä ja käymällä muutaman kerran saksassa. Itse olen kuitenkin sitä viisi vuotta opetellut, joten osaan arvioida tason jollain tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suosittelen korkeakoulutusta kirjoitti:
Lukioon, pitkä matematiikka ja sitten johonkin alan korkeakouluun tai AMK:hon. Datanomitutkinnosta ei ole kyllä juuri mitään hyötyä valitettavasti, jos haluaa olla oikeasti hyvä. Tietysti kokonaan itseoppineitakin alalla on, mutta pitää silloinkin olla matemaattisesti lahjakas.
Koodaus ei ole matikkaa. Paremminkin moni hyvä koodaaja on hyvä kielissä. Matikan taito ei haittaa, mutta erityislahjakkuutta matikassa ei koodaus vaadi.
Miksi alapeukkuja? Kertokaa nyt joku konkreettinen esimerkki, missä koodauksessa tarttee matikkaa. On tietty jotain sovelluksia, joihin tarvitaan matikan osaamista, mutta on myös paljon sovelluksia, missä tarttee ihan jotain muuta. Looginen ajattelukyky ei ole aina sama asia kuin matikka.
Ensinnäkin numeriikka on pieni osa matematiikkaa. Juurikin ne logiikkaongelmat ovat matematiikkaa, mitä asiaa maallikot eivät ymmärrä. Moni koodaaja "ei ole hyvä kielissä", sillä tavalla kuin sen asian maallikot ymmärtävät. Jos löydät koodaajan, joka osaa (öh, no koittakaa ymmärtää, vaikka kielen osaaminen ei ole mikään hyvin määritelty asia ollenkaan) äidinkielensä lisäksi yli kolme kieltä, niin olet löytänyt hyvin harvinaisen ihmisen.
Ihminen voi olla kielellisesti lahjakas, vaikka osaisi vain yhtä vierasta kieltä. Jotkut eivät vain näe tarvetta opetella muuta kuin englantia.
Mitä tuo kielellisesti lahjakas tarkoittaa? Jotkut ovat sitten tyhmiä.
Sitä, että oppii helposti minkä tahansa kielen, jos viitsii opetella. Tai kuten puolisoni, ei lue koskaan mitään ja silti osaa hyvin jopa saksaa, vain katsomalla tv:tä ja käymällä muutaman kerran saksassa. Itse olen kuitenkin sitä viisi vuotta opetellut, joten osaan arvioida tason jollain tasolla.
Valehtelet. Ehkä ennemmin uskottelet itsellesi näitä myyttejä, mutta yhtä kaikki, valehtelet.
AP: Jos koodaaminen kiinnostaa ammatiksi asti, suosittelen lämpimästi käymään sen lukion jos ei välttämättä halua kiivetä perse edellä puuhun. Mahdollista toki mutta tarpeettoman hankalaa.
Vierailija kirjoitti:
Tekninen korkeakoulu. Mieheni on alalla esimiesasemassa, myöskin taitava koodari, hänen mielestään ero on kuin yöllä ja päivällä amk pohjaisten vs yliopisto, etenkin teknisestä korkeakoulusta valmistuneiden taidoilla. Ja matikkaa todellakin tarvitaan!
Ja kannusta ihmeessä lastasi alalle jos vain kykyjä ja lukuhaluja on. Huippukoodareista on pula ja palkat alkavat 6000€, taivas vain kattona!
Koodaripula ja kuusi tonnia, paskanmarjat.
Jatkuvaa koodaripulaa on työnantajapuolelta hoettu viimeiset 20 vuotta, todellisuudessa samaan aikaan isoista firmoista jaetaan kokeneille (lue; kallimmille) työntekijöille andiamoa ja toisella kädellä palkataan koulunpenkiltä parikymppisiä halpoja jannuja tilalle. Ja ne alkupalkat ei todellakaan huitele missään kuudessa tonnissa.
Koodaaminen sinänsä on ihan antoisaa hommaa jos siitä tykkää, mutta kannattaa miettiä takataskuun varasuunnitelma sille päivälle kun duunisi ulkoistetaan intiaan ja pääset viime töiksesi opettamaan omat työtehtäväsi sille sinut korvaavalle inkkarille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
IT-alan työttömiä on nyt yli 100% enemmän kuin vuonna 2011. Teet pojallesi palveluksen, jos saat käännettyä hänen päänsä ja suuntautumaan jollekin muulle alalle.
Vierailija kirjoitti:
Miksi alapeukkuja? Kertokaa nyt joku konkreettinen esimerkki, missä koodauksessa tarttee matikkaa. On tietty jotain sovelluksia, joihin tarvitaan matikan osaamista, mutta on myös paljon sovelluksia, missä tarttee ihan jotain muuta. Looginen ajattelukyky ei ole aina sama asia kuin matikka.
Esimerkiksi kun piirretty kuva yritetään saada näyttämään oikealta. Matematiikkaa tarvitaan, kun lasketaan, miten eri valonsäteet heijastuvat pinnoilta ja kimpoilevat sinne sun tänne. Matemaatikot ovat kehittäneet algoritmejä, jolla voidaan mallintaa valonsäteiden kulkua. Ja ohjelmoivat käyttävät näitä algoritmejä saadakseen kuvasta aidon näköisen.
Yksi suomalainen on saanut teknisen Oscarin siitä, kun onnistui saamaan pörröisen eläimen turkin heilumaan oikeannäköisellä tavalla. Kaikessa tällaisessa tarvitaan todellakin korkeampaa matematiikkaa.
Aallossa yksi tutkimusryhmä työskentelee sen parissa, että saisi piirretyn jääkuution näyttämään luonnolliselta. On osoittautunut todella vaikeaksi ongelmaksi, mutta pikku hiljaa se homma edistyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula ja kuusi tonnia, paskanmarjat.
Huippukoodareista oli puhe. Tavallisia taitaa olla tarpeeksi ja osa jopa työttöminä. Voin hyvin uskoa, että juuri noista huipuista on pula. Samaten tuo palkkatasokin kuulostaa uskottavalta, kun huipuista puhutaan.
En tiedä onko oma mieheni huippu, mutta palkka on 9000€ ja toisesta firmasta olisi tarjottu tonni enemmän, mutta mies ei viitsinyt kuitenkaan vaihtaa noin pienen korotuksen vuoksi tehtäviin, jotka eivät hänen mielestään ole yhtä mielenkiintoisia kuin nykyiset. Kyllä ne firmat tekevät kovasti töitä sen eteen, että saavat pidettyä ne parhaat itsellään. Ja palkka ei ole ainoa asia tässä kisassa. Miehen firmassa esim. on lanseerattu 6kk palkallinen isyysloma (myös äitiysloma, mutta naisia on aika vähän) ja juuri hiljattain tuli toimitusjohtajalta viesti kaikille, jossa kannustettiin lisääntymään. Lupasivat maksaa myös kaikki hedelmöityshoidot ja adoptiokulut.
Vierailija kirjoitti:
Katsokaapa vaikka International House Hunters tv-sarjaa, siinä mm. Britteihin töihin lähtevät pariskunnat ovat taivastelleet paikan päällä niiden vuokrien hintoja viimeiset 3-4 vuotta. Joku pieni kostean näköinen läävä pikkukaupungin liepeiltäkin maksaa alk. 2500+ euroa jossa ei omaa pihaa ja korkeintaan joku parveke. Sijanneissa joissa ei edes kunnon bussiyhteyksiä.
Me maksamme vastikään remontoidusta kahden makuuhuoneen kerrostaloasunnosta kauniissa pikkukaupungissa yli satavuotiaassa talossa 850 puntaa kuussa (+ council tax 125 puntaa x 10 kertaa vuodessa). Junalla pääsee lähimpään yliopistokaupunkiin vartissa, asemalle on matkaa puoli kilometriä. Jossain Lontoon lähistöllä vuokrat ovat tietysti korkeammat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula ja kuusi tonnia, paskanmarjat.
Huippukoodareista oli puhe. Tavallisia taitaa olla tarpeeksi ja osa jopa työttöminä. Voin hyvin uskoa, että juuri noista huipuista on pula. Samaten tuo palkkatasokin kuulostaa uskottavalta, kun huipuista puhutaan.
En tiedä onko oma mieheni huippu, mutta palkka on 9000€ ja toisesta firmasta olisi tarjottu tonni enemmän, mutta mies ei viitsinyt kuitenkaan vaihtaa noin pienen korotuksen vuoksi tehtäviin, jotka eivät hänen mielestään ole yhtä mielenkiintoisia kuin nykyiset. Kyllä ne firmat tekevät kovasti töitä sen eteen, että saavat pidettyä ne parhaat itsellään. Ja palkka ei ole ainoa asia tässä kisassa. Miehen firmassa esim. on lanseerattu 6kk palkallinen isyysloma (myös äitiysloma, mutta naisia on aika vähän) ja juuri hiljattain tuli toimitusjohtajalta viesti kaikille, jossa kannustettiin lisääntymään. Lupasivat maksaa myös kaikki hedelmöityshoidot ja adoptiokulut.
Milläpä alalla ei olisi pulaa ko. alan absoluuttisista huipuista. Puheet IT-alan työvoimapulasta ovat todellakin vain työnantajien surkuhupaisaa propagandaa. Mikä se sellainen työvoimapula on, että ko. alalta potkitaan jatkuvasti satamäärin porukkaa kortistoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaripula ja kuusi tonnia, paskanmarjat.
Huippukoodareista oli puhe. Tavallisia taitaa olla tarpeeksi ja osa jopa työttöminä. Voin hyvin uskoa, että juuri noista huipuista on pula. Samaten tuo palkkatasokin kuulostaa uskottavalta, kun huipuista puhutaan.
En tiedä onko oma mieheni huippu, mutta palkka on 9000€ ja toisesta firmasta olisi tarjottu tonni enemmän, mutta mies ei viitsinyt kuitenkaan vaihtaa noin pienen korotuksen vuoksi tehtäviin, jotka eivät hänen mielestään ole yhtä mielenkiintoisia kuin nykyiset. Kyllä ne firmat tekevät kovasti töitä sen eteen, että saavat pidettyä ne parhaat itsellään. Ja palkka ei ole ainoa asia tässä kisassa. Miehen firmassa esim. on lanseerattu 6kk palkallinen isyysloma (myös äitiysloma, mutta naisia on aika vähän) ja juuri hiljattain tuli toimitusjohtajalta viesti kaikille, jossa kannustettiin lisääntymään. Lupasivat maksaa myös kaikki hedelmöityshoidot ja adoptiokulut.
Miehesi on ainakin palkan puolesta huippu (ja varmaan osaamisenkin, tuskin kukaan tuollaisia liksoja huvikseen makselee). Edustanee ”koodareista” korkeintaan yhtä prosenttia.
Parrakas nainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parrakas nainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poika kävi lukion ja opiskelee nyt yliopistossa tietojenkäsittelyä. Tiesi haluavansa koodariksi jo ekaluokkalaisena.
Yritettiin kyllä ehdottaa jotain muuta alaa (koska korealaiset/intialaiset/jne) tekee koodin aina halvemmalla (ei välttämättä kuitenkaan paremmin), mutta piti päänsä. No, ehkä yliopistokoulutuksella pystyy tekeen muutakin kuin koodausta..
Miten poikasi saattoi haluta koodariksi jo ekalla luokalla ja on nyt yliopistossa? Koodaamisesta ei tiedetty Suomem peruskouluissa mitään ennen 2010-lukua. Nyt kyllä feikkaat.
Ketjun aloittajan taas kannattaa laittaa poikansa ehdottomasti opiskelemaan dradenimiksi ja yrittää, jos pääsisi harjoittelijaksi johonkin starup firmaan. Lukion papereilla ei tee mitään, paitsi pyyhkii peppuaan. Lukioon kannattaa nykyään mennä vain sitten, jos ei ole varma mille alalle haluaa opiskella.
Koodasin peruskoulussa jo 80-luvulla. Pascalia opetettiin lukiossa 80- ja 90-lukujen taitteessa eikä kyseessä ollut edes suuren kaupungin eliittikoulu.
Sitä en minä ymmärrä, missä vaiheessa ohjelmoinnista on tullut koodausta? Koodaaminen on jotain ihan muuta. Tai ainakin oli.
Varmaan samana päivänä kun kovo alkoi tarkoittaa kovalevyä.
Niin no. Kovalevykin on jotain ihaåån muuta kuin (tietokoneen) kiintolevy. Tiedäthän... koti kottaraiselle kovasta levystä..
Käyttäjä5324 kirjoitti:
Eikö tuo koodaus / ohjelmointi kuulu ns. katoaviin töihin? Siis sellaisiin jotka tekoäly hoitaa jatkossa.
Sinä päivänä kun tekoäly tekee ohjelmointia, niin muut perushommat ovat kuuluneet robottien töihin jo vuosia. Putkimiehen se tekoäly ensin korvaa, koodarin vasta myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Parrakas nainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parrakas nainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poika kävi lukion ja opiskelee nyt yliopistossa tietojenkäsittelyä. Tiesi haluavansa koodariksi jo ekaluokkalaisena.
Yritettiin kyllä ehdottaa jotain muuta alaa (koska korealaiset/intialaiset/jne) tekee koodin aina halvemmalla (ei välttämättä kuitenkaan paremmin), mutta piti päänsä. No, ehkä yliopistokoulutuksella pystyy tekeen muutakin kuin koodausta..
Miten poikasi saattoi haluta koodariksi jo ekalla luokalla ja on nyt yliopistossa? Koodaamisesta ei tiedetty Suomem peruskouluissa mitään ennen 2010-lukua. Nyt kyllä feikkaat.
Ketjun aloittajan taas kannattaa laittaa poikansa ehdottomasti opiskelemaan dradenimiksi ja yrittää, jos pääsisi harjoittelijaksi johonkin starup firmaan. Lukion papereilla ei tee mitään, paitsi pyyhkii peppuaan. Lukioon kannattaa nykyään mennä vain sitten, jos ei ole varma mille alalle haluaa opiskella.
Koodasin peruskoulussa jo 80-luvulla. Pascalia opetettiin lukiossa 80- ja 90-lukujen taitteessa eikä kyseessä ollut edes suuren kaupungin eliittikoulu.
Sitä en minä ymmärrä, missä vaiheessa ohjelmoinnista on tullut koodausta? Koodaaminen on jotain ihan muuta. Tai ainakin oli.
Varmaan samana päivänä kun kovo alkoi tarkoittaa kovalevyä.
Niin no. Kovalevykin on jotain ihaåån muuta kuin (tietokoneen) kiintolevy. Tiedäthän... koti kottaraiselle kovasta levystä..
Tiedän, olen ollut HDF:n ja MDF:n kanssa tekemisissä jonkin verran.
Alue: Aihe vapaa
Ensinnäkin numeriikka on pieni osa matematiikkaa. Juurikin ne logiikkaongelmat ovat matematiikkaa, mitä asiaa maallikot eivät ymmärrä. Moni koodaaja "ei ole hyvä kielissä", sillä tavalla kuin sen asian maallikot ymmärtävät. Jos löydät koodaajan, joka osaa (öh, no koittakaa ymmärtää, vaikka kielen osaaminen ei ole mikään hyvin määritelty asia ollenkaan) äidinkielensä lisäksi yli kolme kieltä, niin olet löytänyt hyvin harvinaisen ihmisen.