Lue keskustelun säännöt.
Miksi jonkun 6-7v lapsi ei osaa tehdä aamupalaa itselleen?
29.10.2017 |
Otsikossa kysymys. Poislukien erityisyydet, niitä ei kannata alkaa tähän selostamaan.
Jos on normaalisti kehittynyt, normaali eskarilainen tai koululainen, niin mikä on (teko)syy siihen, ettei hän osaa tehdä itselleen mikropuuroa, ottaa hedelmää, jugurttia tai voidella leipää?
Toisesta keskustelusta virinneenä ihmetyksen aiheena, kun äiti joutuu herätä 365 päivää vuodessa tekemän 7v lapselle aamupalaa.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapseni osaisi, jos pitäisi. Muttei tarvitse, koska minä haluan hemmotella lapsiani valmiilla aamiaisella. Se on mukava aamulla, lapset saa nukkua hitusen pidempään ja tulla valmiille aamupalalle. Ja hei, mun lapset ovat jo 15- ja 17-vuotiaat, haluatko kauhistella tätä?
Minä en nyt ymmärrä, mikä on ap:n pointti. Mitä se sinun napaasi kaivelee, miten muut perheet hoitavat aamunsa? Lasten parhaaksi tässä itse kukin toimii, ja perustaidot ehtii jokainen suomalaislapsi oppimaan koulussa viimeistään, siellä kun ei opettaja heille voitele leipää.
Keskustelunaihe kumpusi siitä, kun joku valitti kellojensiirtoketjussa, että joutuu joka tapauksessa heräämään aikaisin laittamaan 7v lapselle aamupalaa ja ihmetteli ketjun kommentteja, miten tuon ikäiset pärjäävät jo yksinkin aamulla, jos (paino sanalla JOS) haluaa itse nukkua vähän pitempään. Sama tyyppi mainitsi, että heidän 7v ei todellakaan pärjää aamuisin yksinään.
Ap.
Ja ilmeisesti sinulta meni kovaa ohi, että moni vanhempi haluaa tehdä lapselle terveellistä, hyvää aamupalaa. Ei, mikropuuro ei vastaa haudutettua. Jääkaapissa yön ollut keitetty kananmuna ei ole yhtä hyvää kuin juuri keitetty. Yleensäkin joku pelkkä banaani ei ole täysipainoinen aamupala. Leipää ei kaikissa perheissä syödä ollenkaan.
Kyllä, useimmat lapset osaavat jotain ottaa siinä 6-7 vuotiaina. Eri juttu onko se mitään järkevää ruokaa. Tai nauttiiko lapsi siitä, että joutuu yksin miettimään mitä osaisi ottaa.
Ei mennyt ohi, vaan ihmettelen kovasti näitä selityksiä terveellisyydestä ja huolehtimisesta. Ihan kuin se 4 kertaa vuodessa itse otettu jugurtti tai banaani whatever kumoaisi koko vuoden terveellisyyden tai olisi yhtä kuin masentuneena peiton alla 23/7 makaava vanhempi. Hohhoijaaa taas. Ette varmaan syötä terveellisille ja huolehdituille lapsillenne koskaan mitään herkkujakaan, jos kerran mikropuuro on jo kauhistus vs. haudutettu puuro terveellisyysaspektilla mitattuna?
Ap.
Ohiksena... nyt ei puhuttu siitä, osaako lapsi ottaa jääkaapista jogurtin ja voidella leivän. Vaan että saako hän hyvän aamupalan tehtyä omin päin, leikkaamatta sormeensa tai pudottamatta kuumaa puurolautasta.
Ja minä (jonka kommentti oli tämän ketjun eka) sanoin, jos muistat, että osaavat toki, mutta ei TARVITSE, koska haluan helpottaa heidän aamujaan tekemällä heille aamupalan.
Ja edelleen: pidän hoopona sinun huoltasi lasten oppimisesta, koska he oppivat mallista vaikka mitä. Ja koulussa on pakko viimeistään jo osata. Kas kummaa, osaavathan he.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin... Hassua. Se lapsi ei ole kuin 365 päivää 7- vuotias.
Ja miksen laittaisi.. Ne kerkee vääntään mikropuuronsa myöhemmin. Nyt olen heidän kanssaan kotona ja laitan aamupalan ja katson vaatteet ja reput, pussataan ja halataan ovella ja toivotetaan kivaa päivää.
Tänään katsoin kirjastovehkeet ja tytölle sisäliikka jutut.
Koulut ja eskarit menee täydellisesti. He saavat keskittyä vain niihin.
Sitä kutsutaan huolenpidoksi. Eikö sinusta ole ihanaa, kun joku tekee sinulle aamupalan ja tarjoilee sen pöytään.
Mun vanhemmat arvostivat suoriteperusteita kasvatusta ja minulta vaadittiin jo 5v tekemään aamupalat, siivoamaan huone yms. ja kyllä ne tuntuivat ylivoimaiselta ja yksinäiseltä, eikä ne millään tavalla jalostanut tai opettanut minua, vaan juuri päinvastoin.
Kun taas mieheni perheessä, hän sai huolenpitoa teini-ikään asti ja hän on aina nauttinut kotitöiden tekemisestä ja kokee ne hyvin myönteiseksi, toisin kuin minä. Ja kun hän herää ensimmäisenä, tekee aamiaisen kaikille valmiiksi.
Miehen perheen mallin siirsimme lapsillemme, eivätkä juuri tarvinneet tehdä kotitöitä ja vielä teini-ikäisenä teimme aamupalat ja herätimme kouluun. Nyt kun ovat 16v. ja 18v. heidän taidoissaan ei ole mitään huomauttavaa, vaan päinvastoin, tekevät arkiset askareet ilon kautta.
Vain Suomessa lapsilta vaaditaan ja jopa vanhemmat ylpeilevät sillä, lapsen varhaista itsenäistymistä ja osaamista, eikä edes lapsena voi elää huoletonta lapsuutta, vaan se on työn täyteinen ja hyvin suoriteperusteinen. Ei ihme jos lapset ovat stressaantuneita pienestä pitäen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapseni osaisi, jos pitäisi. Muttei tarvitse, koska minä haluan hemmotella lapsiani valmiilla aamiaisella. Se on mukava aamulla, lapset saa nukkua hitusen pidempään ja tulla valmiille aamupalalle. Ja hei, mun lapset ovat jo 15- ja 17-vuotiaat, haluatko kauhistella tätä?
Minä en nyt ymmärrä, mikä on ap:n pointti. Mitä se sinun napaasi kaivelee, miten muut perheet hoitavat aamunsa? Lasten parhaaksi tässä itse kukin toimii, ja perustaidot ehtii jokainen suomalaislapsi oppimaan koulussa viimeistään, siellä kun ei opettaja heille voitele leipää.
Keskustelunaihe kumpusi siitä, kun joku valitti kellojensiirtoketjussa, että joutuu joka tapauksessa heräämään aikaisin laittamaan 7v lapselle aamupalaa ja ihmetteli ketjun kommentteja, miten tuon ikäiset pärjäävät jo yksinkin aamulla, jos (paino sanalla JOS) haluaa itse nukkua vähän pitempään. Sama tyyppi mainitsi, että heidän 7v ei todellakaan pärjää aamuisin yksinään.
Ap.
Ja ilmeisesti sinulta meni kovaa ohi, että moni vanhempi haluaa tehdä lapselle terveellistä, hyvää aamupalaa. Ei, mikropuuro ei vastaa haudutettua. Jääkaapissa yön ollut keitetty kananmuna ei ole yhtä hyvää kuin juuri keitetty. Yleensäkin joku pelkkä banaani ei ole täysipainoinen aamupala. Leipää ei kaikissa perheissä syödä ollenkaan.
Kyllä, useimmat lapset osaavat jotain ottaa siinä 6-7 vuotiaina. Eri juttu onko se mitään järkevää ruokaa. Tai nauttiiko lapsi siitä, että joutuu yksin miettimään mitä osaisi ottaa.
Ei mennyt ohi, vaan ihmettelen kovasti näitä selityksiä terveellisyydestä ja huolehtimisesta. Ihan kuin se 4 kertaa vuodessa itse otettu jugurtti tai banaani whatever kumoaisi koko vuoden terveellisyyden tai olisi yhtä kuin masentuneena peiton alla 23/7 makaava vanhempi. Hohhoijaaa taas. Ette varmaan syötä terveellisille ja huolehdituille lapsillenne koskaan mitään herkkujakaan, jos kerran mikropuuro on jo kauhistus vs. haudutettu puuro terveellisyysaspektilla mitattuna?
Ap.
No mistä tuon 4krt vuodessa tempaisit? Tai sen että haudutettu puuro olisi terveellisempää? Se on paremman makuista.
Mutta asiaan, en koe tarpeelliseksi ostaa meille helppoja juttuja, kuten jotain sokerijogurtteja tai paahtoleipää. Lapsi oppii meidän kanssa laittamaan järkeviä ja hyvänmakuisia ruokia, eikä niin, että kun vanhemmat eivät laita, syödään jotain random-mättöä.
Välillä on tilanteita, että lapsi joutuu koulun jälkeen tulemaan yksin kotiin ja olemaan tunnin tms itsekseen. Silloin katsotaan aamulla yhdessä joku helposti laitettava, lämmitettävä välipala valmiiksi. Eli kyllä hän osaa, ei vaan ole tarvetta opettaa napostelua, jotta ei tarvitsisi vaivautua nousemaan viikonloppuina.
Ja jos nyt siihen aiheeseen palataan, meidän lapsella ei ole mitenkään minuutintarkkaa koska syödään. Mutta ei ole vaikeaa ymmärtää silti, että jonkun muun lapsella on tarkempaa.
Eskarilainen ei osaa keittää mikropuuroa, koska ei hänen tarvitse. Aamupalalle menee eskariin ja viikonloppuisin jompi kumpi meistä vanhemmista valmistaa aamiaisen. Ei ole käynyt mielessäkään, että hänen pitäisi vielä osata.
Osaa varmaan leivän tehdä tai ottaa hedelmän, mutta sellaistakaan ei tapahdu, koska syö välipalan eskarissa ja iltapalan laittaa toinen vanhemmista samalla kun pienemmällekin sisarukselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin miksi ikinä kukaan tekee mikropuuroa😳En tiiä ollaanko poikkeus perhe,mutta meillä ei arkisin edes aamupala juurikaan maistu kellekkään..just ja just jonkun banaanin tai mandariinin lapset ottaa tai juotavan jugurtin..vkl kun saa heräillä rauhassa syövät enenmän😊Ja ennen kun joku sanoo,että lapsen on syötävä kunnon aamupala niin ihmiset on erillaisia syöjiä ja tuo ekaluokkalainen menee 10-11väliin koulussa lounaalle niin ei se kerkeä nälkää nähdä😊Itse oon kotiäiti ja tykkään laittaa ruokaa ja välipalaa yms mutta osaa lapset tarpeen tullen itsekkin ottaa jotain😊
Arkisin aamiainen syödään hoidossa, poislukien ne pari päivää kuukaudessa, kun menen myöhemmin töihin.
Mä ihmettelen miksi joku hauduttelee puuroa, mutta nämä on niin makuasioita. Itseasiassa ihmettelen koko puuroa, jos se on ainoa vaihtoehto. Itsekin söin sitä yhdessä välissä muutaman vuoden, mutta nälkää se ei pidä. Vaikka sinne lisäsi raejuustoa tai rasvaa.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapseni osaisi, jos pitäisi. Muttei tarvitse, koska minä haluan hemmotella lapsiani valmiilla aamiaisella. Se on mukava aamulla, lapset saa nukkua hitusen pidempään ja tulla valmiille aamupalalle. Ja hei, mun lapset ovat jo 15- ja 17-vuotiaat, haluatko kauhistella tätä?
Minä en nyt ymmärrä, mikä on ap:n pointti. Mitä se sinun napaasi kaivelee, miten muut perheet hoitavat aamunsa? Lasten parhaaksi tässä itse kukin toimii, ja perustaidot ehtii jokainen suomalaislapsi oppimaan koulussa viimeistään, siellä kun ei opettaja heille voitele leipää.
Keskustelunaihe kumpusi siitä, kun joku valitti kellojensiirtoketjussa, että joutuu joka tapauksessa heräämään aikaisin laittamaan 7v lapselle aamupalaa ja ihmetteli ketjun kommentteja, miten tuon ikäiset pärjäävät jo yksinkin aamulla, jos (paino sanalla JOS) haluaa itse nukkua vähän pitempään. Sama tyyppi mainitsi, että heidän 7v ei todellakaan pärjää aamuisin yksinään.
Ap.
Ja ilmeisesti sinulta meni kovaa ohi, että moni vanhempi haluaa tehdä lapselle terveellistä, hyvää aamupalaa. Ei, mikropuuro ei vastaa haudutettua. Jääkaapissa yön ollut keitetty kananmuna ei ole yhtä hyvää kuin juuri keitetty. Yleensäkin joku pelkkä banaani ei ole täysipainoinen aamupala. Leipää ei kaikissa perheissä syödä ollenkaan.
Kyllä, useimmat lapset osaavat jotain ottaa siinä 6-7 vuotiaina. Eri juttu onko se mitään järkevää ruokaa. Tai nauttiiko lapsi siitä, että joutuu yksin miettimään mitä osaisi ottaa.
Ei mennyt ohi, vaan ihmettelen kovasti näitä selityksiä terveellisyydestä ja huolehtimisesta. Ihan kuin se 4 kertaa vuodessa itse otettu jugurtti tai banaani whatever kumoaisi koko vuoden terveellisyyden tai olisi yhtä kuin masentuneena peiton alla 23/7 makaava vanhempi. Hohhoijaaa taas. Ette varmaan syötä terveellisille ja huolehdituille lapsillenne koskaan mitään herkkujakaan, jos kerran mikropuuro on jo kauhistus vs. haudutettu puuro terveellisyysaspektilla mitattuna?
Ap.
Ohiksena... nyt ei puhuttu siitä, osaako lapsi ottaa jääkaapista jogurtin ja voidella leivän. Vaan että saako hän hyvän aamupalan tehtyä omin päin, leikkaamatta sormeensa tai pudottamatta kuumaa puurolautasta.
Ja minä (jonka kommentti oli tämän ketjun eka) sanoin, jos muistat, että osaavat toki, mutta ei TARVITSE, koska haluan helpottaa heidän aamujaan tekemällä heille aamupalan.
Ja edelleen: pidän hoopona sinun huoltasi lasten oppimisesta, koska he oppivat mallista vaikka mitä. Ja koulussa on pakko viimeistään jo osata. Kas kummaa, osaavathan he.
En huolehdi toisten lasten oppimisesta, vaan kysyin mikä on se (teko)syy ettei edes opeteta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa lapsuudessani äiti teki aamupalan koko peruskouluiän ajan. Olisin kyllä itse osannut ja hyvin pienestä alkaen viikonloppuisin siskon kanssa kokkailimme jopa brunssin tyyppisiä aamupaloja. Valmiin arkiaamupalan syynä oli se, että olin erittäin hoikka ja samalla huono syömään aikaisin aamulla. Jos ei olisi valmiit leivät ja teet odottaneet pöydässä olisin hyvin todennäköisesti skipannut koko aamupalan, kun vanhemmat ei olleet vahtimassa ennen kouluun lähtöä.
Ei mulla ole mitään tekosyytä vaan ihan oikea syy: en ole nähnyt tarpeelliseksi opettaa eskarilaiselle. Oletan, että tarpeen tullen osaisi jonkinlaisen aamiaisen tehdä. Ei varmaan puuroa osaisi keittää, mutta luulen, että ottaisi leipää ja hedelmiä ja rahkaa, jos joutuisi aamiaisentekoon. Ihan hyvä ja omatoiminen lapsi silti, joten älkää olko huolissanne, oppii varmaan keittämään mikropuuroakin joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole jaksanut vielä opettaa, menee ajattelematta nopeasti itsellä. Oppii jossain vaiheessa kuitenkin kuten isot sisarukset :)
Mikropuuro? Syökö joku oikeasti sellaista :D?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No yksi hyysäsi teinikakaroitaan kuin vauvoja,ei ihme jos eivät osaa.
Se ei ole lapsen hemmottelua, ettei laita itse tekemään ja oppimaan. Päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko kenties niitä äitejä, joka valittaa, jos joutuu lapsen asioiden vuoksi heräämään kerran vuodessa jo seitsemältä? Olen tavannut tällaisen äidin. Normaalisti lapsi heräsi ja läksi kouluun äidin nukkuessa. Kerran äiti valitti kovasti, että joutuu heräämään kello 7, koska joutui lähtemään lapsen mukaan hoitamaan tämän asioita.
Tiedän tällaisen naikkosen,ei ollut kyllä muutenkaan kaikki kotona...
Ei se ole mitään hemmottelua, jos ei anna edes itse yrittää ja oppia. Oppimiseen kuuluu myös erehtyminen. Just ne pudotetut voiveitset ja maitolasit. Se, että lasta kannustetaan siitä huolimatta itse oppimaan, on hemmottelua. Sillä kasvatetaan lempeästi ja turvallisesti tervettä itsetuntoa.
Meillä 6-vuotias hakee sujuvasti itse kaapista leipää ja leivänpäällisiä, jukurttia yms. (Osaa myös leikata esimerkiksi paprikaa, eikä ole ikinä sohinut sormensa.) En minä viikonloppuaamuna jaksa tikkana nousta ylös vain siksi, että lapsi ei muka itse osaisi, kun hänhän loistavasti osaa! En minä takapuoltakaan enää pyyhki tai vaatteita pue hänen päälleen. Sehän on vanhemmuutta, että jaksaa sen sähläämisen ja epäonnistumiset ja SILTI kannustaa yrittämään vaan uudelleen, eikä tule heti tekemään lapsen puolesta. :)
Kyllä meillä on kuultu useamman kerran vuosien varrella nurinaa siitä, että "emmää haluu itse", mutta aina lapsi on ollut iloinen, kun on kuitenkin sen vähintään autettuna tehnyt itse ja oppinut, että kyllä hän osaa! Ei voi sitten laiskana teininä ainakaan siihen vedota, etteikö muka osaisi. 😃
Mikä on tekosyysi siihen, että sinun 6-7v. lapsesi ei osaa käyttää konepistoolia? Tiedäthän, että on maita, joissa tuon ikäiset tulittavat jo mennen tullen ja osallistuvat sotaan siinä missä aikuisetkin? Älkää toki paapoko lastanne piloille.
Vierailija kirjoitti:
Mikropuuro? Syökö joku oikeasti sellaista :D?
Mä kans ihmettelen. Kuka hemmetti syöttää lapselleen jotain mikropuuroa? Ei taida olla muutkaan asiat ihan kohdallaan.
Pistänkö parhaimmaksi? Minä tuon lapselleni aamiaisen sänkyyn joka aamu.
moni nainen ei osaa tehdä kunnon aamupalaa edes, ei osata kokata, tunsin erään naisen joka ei tiennyt edes miten keitetään kahvia! kiakki mitä söi oli valmisruokaa, tuskin koskaan kokannut mitäään
no olihan sillä matematiikka koulussa 5 joten olisi pitänyt anta heti kenkää
Riippuu varmaan siitä miten vahdittava kyseinen tyyppi on? Meillä kohta 7v ja 4v leikkii sujuvasti keskenään myös aamuisin. Ja kyllä, joskus äityy riidaksi ja silloin mennään tietty väliin. Samalla kun tämä eskarilainen nostaa leipäpaketin pöydälle, niin pienempi osaa kurkottaa kätensä, ottaa leivän ja voidella sen. Osaa myös ottaa maitopurkin jääkaapista, kaataa maitoa lasiin ja syödä leipänsä itse. Eikä olla opetettu tai pakotettu, vaan haluaa tehdä kaikkea mitä isompikin.
Ja ilmeisesti ketjun luonteen huomioiden tähän tulee again toistaa, että se, että lapset osaavat meillä kyseiset toiminnot, ei tarkoita, että meillä ei koskaan syötäisi yhtäaikaa aamupalaa, että lapset eivät ikinä saisi tulla valmiiseen pöytään tai että ovat heitteillä viikonloppuisin. Kiitostack.