Lue keskustelun säännöt.
Älkää menkö Ison Omenan Citymarketiin - siellä on terveydelle vaarallinen ledivalaistus!
28.10.2017 |
Kävin tänään Cittarissa Isossa Omenassa, ja huomasin että siellä on nykyään käytössä ledivalaistus, joka välkkyy voimakkaasti korkealla taajuudella. Kaikki ihmiset eivät tätä välkkymistä huomaa, mutta välkeherkille ja tietyille muille ihmisryhmille tuollaisessa valossa oleskeleminen voi nopeasti aiheuttaa päänsärkyä, huonon olon ja erilaisia neurologisia oireita.
Arvioni mukaan kyseisen myymälän ledivalot välkkyvät noin 200-300 hertsin taajuudella, mitä ei suoraan tietoisesti pysty havaitsemaan, koska näköaivokuori ei tajua näin nopeaa välkettä, vaan muodostaa näköaistimuksen niiden hetkien perusteella, jolloin valon voimakkuus on maksimissaan. Tätä käytetään hyväksi valaistuksen energiatehokkuuden parantamisessa, koska valon ei tällöin tarvitse olla päällä koko aikaa, vaan se voidaan sammuttaa useita satoja kertoja sekunnissa siten, että ledit ovat päällä keskimäärin vain 50% ajasta tai jopa vähemmän. Virrankulutusta saadaan näin pienennettyä ja energiaa ehkä säästyy paljonkin, mutta samalla saattaa syntyä sellaisia haittoja, joita ei vielä osata ottaa riittävän vakavasti. Näistä olen aidosti huolissani.
Tutkimuksissa on huomattu, että vaikka ihminen ei tietoisesti havaitsisikaan valaistuksen välkyntää, niin sillä on silti vaikutuksia hänen hermostoonsa. Välkkyvässä valossa oleskelevan henkilön aivosähkökäyrässä voidaan todeta poikkeamia verrattuna tasaisessa välkkymättömässä valossa oleskeluun, ja pahimmillaan aivokäyrä voi säilyä poikkeavana vielä pitkään sen jälkeenkin, kun ihminen on poistunut välkkyvästä valosta. Lisäksi valaistuksen välkynnän epäillään mm. pahentavan autististen lasten oirehdintaa ja mahdollisesti aiheuttavan käytöshäiriöitä muillekin lapsille.
Mielestäni tilannetta pahentaa erityisesti se, että ledeillä välkynnän modulaatiosyvyys on yleensä suurempi ja pulssisuhde paljon kapeampi kuin perinteisillä loisteputkilla, joiden välkyntä johtuu verkkovirran aaltomuodosta (verkkosähköhän on vaihtovirtaa, jossa jännite putoaa nollaan 100 kertaa sekunnissa). Tosin ledeillä välkynnän taajuuskin on yleensä korkeampi, mutta se tekee tilanteesta vain salakavalamman; korkeataajuisempaa välkyntää on vaikeampi havaita tietoisesti, mutta se ei tarkoita etteikö se silti voisi vaikuttaa voimakkaasti ja haitallisesti ihmisen hermostoon.
Ihmettelen suuresti että miksei mediassa ole kirjoitettu aiheesta juuri ollenkaan. Loisteputkien välkynnästä on kyllä puhuttu vuosikymmeniä, mutta ledien paljon voimakkaampaa välkyntää ei tunnu kukaan noteeraavan - siksikö vain, että se on korkeataajuisempaa ja siten vaikeammin havaittavaa?
Missä ovat kaikki tutkivat journalistit? Ovatko toimittajat täysin tietämättömiä koko asiasta, vai eivätkö he vain välitä?
Kommentit (28)
Mitenkäs muuten eläimet reagoivat näihin korkeataajuisiin välkyntöihin? Muistaakseni monet eläimet pystyvät aistimaan välkynnän paljon korkeammilla taajuuksilla kuin ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tutkimuksissa on huomattu, että vaikka ihminen ei tietoisesti havaitsisikaan valaistuksen välkyntää, niin sillä on silti vaikutuksia hänen hermostoonsa. Välkkyvässä valossa oleskelevan henkilön aivosähkökäyrässä voidaan todeta poikkeamia verrattuna tasaisessa välkkymättömässä valossa oleskeluun, ja pahimmillaan aivokäyrä voi säilyä poikkeavana vielä pitkään sen jälkeenkin, kun ihminen on poistunut välkkyvästä valosta. Lisäksi valaistuksen välkynnän epäillään mm. pahentavan autististen lasten oirehdintaa ja mahdollisesti aiheuttavan käytöshäiriöitä muillekin lapsille."
Missä tutkimuksissa? Voisiko aloittaja mainita edes yhden tieteellisen tutkimuksen, jossa asia on todettu.
Justus kirjoitti:
Missä tutkimuksissa? Voisiko aloittaja mainita edes yhden tieteellisen tutkimuksen, jossa asia on todettu.
Tuossa joitakin:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9557586
http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/14771535950270040301
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/989489
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1923343
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24874801
Asiasta on olemassa myös kansainvälisen sähköinsinöörijärjestön (IEEE) suositukset, joissa asetetaan rajat sille, miten paljon yleisvalaistukseen käytettävät valonlähteet saavat milläkin taajuudella välkkyä. Mutta eihän näistä ole Suomessa kuultukaan, tai ainakaan ei välitetä, kun niiden noudattamatta jättämisestä ei kerran tule mitään rangaistusta.
Vierailija kirjoitti:
Justus kirjoitti:
Missä tutkimuksissa? Voisiko aloittaja mainita edes yhden tieteellisen tutkimuksen, jossa asia on todettu.
Tuossa joitakin:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9557586
http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/14771535950270040301
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/989489
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1923343
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24874801
Asiasta on olemassa myös kansainvälisen sähköinsinöörijärjestön (IEEE) suositukset, joissa asetetaan rajat sille, miten paljon yleisvalaistukseen käytettävät valonlähteet saavat milläkin taajuudella välkkyä. Mutta eihän näistä ole Suomessa kuultukaan, tai ainakaan ei välitetä, kun niiden noudattamatta jättämisestä ei kerran tule mitään rangaistusta.
Kannattaa laittaa linkit tutkimuksiin jotka ovat loisteputkista.
Aloittaja ei erota loisteputkia ja ledivalojia toisistaan tai niiden tekniikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Justus kirjoitti:
Missä tutkimuksissa? Voisiko aloittaja mainita edes yhden tieteellisen tutkimuksen, jossa asia on todettu.
Tuossa joitakin:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9557586
http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/14771535950270040301
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/989489
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1923343
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24874801
Asiasta on olemassa myös kansainvälisen sähköinsinöörijärjestön (IEEE) suositukset, joissa asetetaan rajat sille, miten paljon yleisvalaistukseen käytettävät valonlähteet saavat milläkin taajuudella välkkyä. Mutta eihän näistä ole Suomessa kuultukaan, tai ainakaan ei välitetä, kun niiden noudattamatta jättämisestä ei kerran tule mitään rangaistusta.
Kannattaa laittaa linkit tutkimuksiin jotka ovat loisteputkista.
Aloittaja ei erota loisteputkia ja ledivalojia toisistaan tai niiden tekniikkaa.
No miksi loisteputkien välkyntää koskevia tutkimustuloksia ei mielestäsi voi soveltaa muuntyyppiseen valaistukseen?
Muutenkin, yleisvalaistus ledeillä toteutettuna on vielä niin uusi asia, ettei sitä ole ehditty kovin perusteellisesti tutkia. Siksi on mielestäni ihan hyväksyttävää käyttää vanhempia, loisteputkivalaistusta koskevia tutkimuksia jonkinlaisena suuntaa-antavana osviittana. Verkkovirralla toimiva loisteputkivalaistus on mielestäni ihan hyvä vertailukohta suhteessa pwm-himmennettyyn ledivalaistukseen, ainakin mitä välkyntään tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Justus kirjoitti:
Missä tutkimuksissa? Voisiko aloittaja mainita edes yhden tieteellisen tutkimuksen, jossa asia on todettu.
Tuossa joitakin:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9557586
http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/14771535950270040301
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/989489
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1923343
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24874801
Asiasta on olemassa myös kansainvälisen sähköinsinöörijärjestön (IEEE) suositukset, joissa asetetaan rajat sille, miten paljon yleisvalaistukseen käytettävät valonlähteet saavat milläkin taajuudella välkkyä. Mutta eihän näistä ole Suomessa kuultukaan, tai ainakaan ei välitetä, kun niiden noudattamatta jättämisestä ei kerran tule mitään rangaistusta.
Kannattaa laittaa linkit tutkimuksiin jotka ovat loisteputkista.
Aloittaja ei erota loisteputkia ja ledivalojia toisistaan tai niiden tekniikkaa.No miksi loisteputkien välkyntää koskevia tutkimustuloksia ei mielestäsi voi soveltaa muuntyyppiseen valaistukseen?
Muutenkin, yleisvalaistus ledeillä toteutettuna on vielä niin uusi asia, ettei sitä ole ehditty kovin perusteellisesti tutkia. Siksi on mielestäni ihan hyväksyttävää käyttää vanhempia, loisteputkivalaistusta koskevia tutkimuksia jonkinlaisena suuntaa-antavana osviittana. Verkkovirralla toimiva loisteputkivalaistus on mielestäni ihan hyvä vertailukohta suhteessa pwm-himmennettyyn ledivalaistukseen, ainakin mitä välkyntään tulee.
Voit varmaan soveltaa kaasuhellan ja mikron tutkimuksia toisiinsa. Niillä kun on todella paljon yhteistä kun molemmat ovat uuneja.
Vierailija kirjoitti:
No miksi loisteputkien välkyntää koskevia tutkimustuloksia ei mielestäsi voi soveltaa muuntyyppiseen valaistukseen?
Muutenkin, yleisvalaistus ledeillä toteutettuna on vielä niin uusi asia, ettei sitä ole ehditty kovin perusteellisesti tutkia. Siksi on mielestäni ihan hyväksyttävää käyttää vanhempia, loisteputkivalaistusta koskevia tutkimuksia jonkinlaisena suuntaa-antavana osviittana. Verkkovirralla toimiva loisteputkivalaistus on mielestäni ihan hyvä vertailukohta suhteessa pwm-himmennettyyn ledivalaistukseen, ainakin mitä välkyntään tulee.
Oliko tarkoituksesi taas rummuttaa hysteriaa satunnanvaraisesta "terveysriskistä" ja parin päivän päästä pamauttaa mehevä blogipostaus aiheesta asiaankuuluvien somekampanjoiden kera? Tietenkin ko. terveysriskeiltä voi kätevästi suojautua vaikka teippaamalla kuukristallin otsaansa ja sattumoisin näitä murikoita myydään just sun verkkokaupassa. Ihanaa, oot mun somesankari!
Ikävä kyllä karu totuus on, etteivät 40 vuotta vanhat tutkimukset loisteputkien vaikutuksista autisteihin vielä täysin vakuuta ketään asiaan teknisesti perehtynyttä. Mikään ei tietenkään estä sua jatkamasta ihmisten pelottelua, joten muista ainakin että
1) LEDien valo on sähkömagneettista SÄTEILYÄ ja SÄTEILY tappaa!
2) divetymonoksidia löytyy nykyään jokaisen ihmisen verinäytteestä!
3) KÄÄK!
PWM eli karkeasti sanoen virransyötön pätkiminen äärimmäisen nopeasti kokonaiskulutuksen leikkaamiseksi on tosiaan faktaa. Itsekin haluaisin silti kuulla noista väitetyistä tutkimuksista.