Lue keskustelun säännöt.
Tuli tuosta läskimamma Prismassa -ketjusta mieleen seuraava näytelmä:
11.07.2008 |
Tämä tapahtui siis Espoossa viime keväänä eräässä K-ryhmän kaupassa. OLin ostoksilla omien lasteni sekä mieheni kanssa, kun kaupassa yhtäkkiä alkoi kuulua ihan hirveä huuto. Se oli niin kova, että kaikki ympärillä olevat kääntyivät katsomaan huudon suuntaan. Huuto jatkui ja jatkui, sitten hyllyjen takaa ilmestyi noin 4-vuotias poika äiti perässään. Lapsi huusi ja kiukutteli ja juoksi eteenpäin vimmalla... Äiti siinä perässä yritti sopottaa jotakin ja niin mentiin ristiin rastiin pitkin kauppaa - huutava ja raivoava lapsi ensin ja äiti juoksujalkaa perässä.
Tätä näytelmää kesti 20 minuuttia eli ainakin koko sen ajan, mitä minä olin perheeni kanssa kaupassa. Omat 4-vuotiaat lapseni katselivat ihmeissään parin touhua ja yleensä hiljainen poikani kommentoi autoon päästyään: "Olipa tuhma lapsi, ei noin saa kiukutella."
Minua ja miestäni lähinnä puistatti sen pojan äidin lepsuus ja lössöys kasvatusmenetelmissä. Hänhän varmaan oli täydellinen äiti, kun yritti keskustella lapsensa kanssa, mutta kyllä se oli niin huvittava näytelmä perässäjuoksuineen, etten moista lepsuutta ymmärrä. Tässä olisi ollut oiva ohje kaapata huutava ja raivoava lapsi syliin ja viedä kaupasta ulos pois häiritsemästä muita asiakkaita. Keskustelut olisi sitten voinut jättää pihamaalle.
Ai niin, lapsi sai näytelmän loppupalkintona jäätelön... Sitä tultiin pihamaalle syömään.
Kommentit (34)
Ihan aluksi voisin sanoa, että mua jotenkin ällöttää tuo teidän tapa käyttää sanaa "palkita". Ihan kuin lapsi olisi jokin koira ja kasvatus "palkitse hyvä käytös, jätä huomioimatta huono" - tyylinen prosessi. Puhuisin mielumin hieman hellävaraisemmin näistä asioista.
Tämä liittyy mielestäni siihen, että aikuiset ajattelevat lapsen olevan jotenkin "kesken" ja että lapsi on valmis vasta aikuisena. Tosiasiahan on se, että lapsi on todellinen ja ehjä jokaisessa elämänvaiheessaan, hän vain etenee elämänpolullaan. Lasta ei kunnioiteta tarpeeksi, vaan kohdellaan kuin koiraa puheessa.
No mutta tuo meni sivu aiheen. Täytyy myöntää, että melko harmaalta kuulosti tuo kauppatapaus, onneksi noita on harvemmassa. Jotenkin se on vain niin onnetonta, kun aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus on katkennut noin totaalisesti. EHkäpä tällä on jotain tekemistä tuon palkitsemisasian kanssa... ehkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmoita poliisille ja valvojille, minä kirjoitan tänne sen mitä voin sanoa päin naamaa.
Toivottavasti sinäkin nuo samat mitkä heitit minulle status-vaihtoehdoiksi.
Olet todella mustavalkoinen ja teet selväksi, että teillä määräät sinä. Lapsesi ei uskalla kyseenalaistaa sinua ja uhmakin on jäänyt maltilliseksi. Tiedätkö, että se ei todellakaan ole lapselle hyväksi?
Mitä tulee siihen, ettei äiti saanut lastaan kiinni ja vienyt häntä pois. En minäkään saisi jos alkaisi minua jallittaa kaupassa koska olen liikuntarajoitteinen.
Masennuksesta muuten kärsii hyvin monet ihmiset ja synnytyksen jälkeinen sellainen voi todella kestää huonosti hoidettua vaikka hautaan asti. Siitä ei vaan enää luonnollisesti puhuta "synnytyksen jälkeinen masennus".
Ap sinulle vielä hyvä neuvo tulevaan: "Ei kannata heitellä kiviä jos itse asuu lasitalossa".
17
Minkälainen ihminen haukkuu toisten lapsia undulaateiksi?
Aikä säälittävää..
Ikävää tietysti, että olet liikuntarajoitteinen. Se ei silti oikeuta haukkumaan ihmisiä täällä tai missään muuallakaan. Siihen mahdollisesti liittyvää omaa ahdistusta tulee purkaa ammattiauttajalla.
Ja voin hyvin ymmärtää sinun tilanteensi, että et pääse uhmaikäisesi perässä, jos hän keksii nostaa moisen äläkän. Mutta miten ihmeessä sinun tilanteesi liittyy tähän kuvailemaani tilanteeseen? Tämä äiti oli hyvin tervejalkainen, eikä istunut pyörätuolissa tai käyttänyt muitakaan apuvälineitä.
Ja eipä tuota koulutusta tunnu sinultakaan löytyvän tai ainakaan kovin laaja-alaista ajattelua, koska olet yhden ainoan omia lapsiani koskevan lauseen perusteella tehnyt kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Lapseni ovat undulaatteja, nujerrettuja, jne. Mitä vielä keksit? Minun lapseni ovat saaneet maalaisjärjellä annetun kasvatuksen ja siihen mausteena vanhempien koulutuksen myötä tulleen ajattelumaailman. Heillä on ollut uhmaikää ja on edelleen, enkä koe heitä mitenkään superlapsina muihin verrattuna, mutta hyvin on oppi mennyt perille niissä asioissa, joissa sen olemme kokeneet tärkeiksi.
Ap.
Minunkaan liikuntavammaa ei näe kovin selvästi, mutta totuus on, etten edes yritä lähteä juoksemaan 4veetä kiinni jos hän päättää juosta, tietäen sen olevan turhaa. Minusta aloituksesi on oman paremmuuden nostamista toisen kustannuksella. Seurasit tätä tilannetta 20min, ensin kirjoitit, että lapsi on n. 4v (meidän 2,5v oli 4veen kokoinen).Sitten kirjoitit, että lapsi oli 4-5v jne.
Voin kertoa, ettei sairaudet näy ulospäin, vaikka kovasti olet eri mieltä.
Olen syvästi pahoillani siitä, että 9vuotta yliopistolla eivät ole opettaneet sinulle sitä, että me olemme yksilöitä. Tuo tilanne saattoi olla tuolle äidille (ei ehkä ollut edes lapsen äiti) ensimmäinen ja hän oli "pulassa".
Kaikilla ei tosiaan ole mahdollisuutta tehdä useita kauppareissuja lapsen kanssa, joten tuo ulos vieminen häiritsemästä muita oli outo. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Hieman suvaitsevaisuutta, kiitos! Olen pahoillani, että loukkasin sinua, mutta en ymmärtänyt yhtään kirjoituksesi motiiveita (tai siis ymmärsin, halusit nostaa itsesi jalustalle) mille mielestäni et kyllä kuulu.
Hyvää kesän jatkoa ja koitetaan jatkossa olla molemmat rakentavampia- jooko?
17
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joiden kohdalla on pakko luovuttaa... Kun se ei tajua niin se ei tajua. Jos yrittää saada sitä ymmärtämään omaa pointtia asiasta, tulee vaan pahalle tuulelle. Anna sen olla ap, se ei oikeesti tajua...
tuossa ap:n tekstissä nähnyt, vaan ihan puhdasta ihmettelyä siihen, miksi lapselle annetaan valta tilanteissa ja sitten huonosta käytöksestä vielä palkitaan.
17. veti nyt ihan turhaan herneet nenään. Kovin tunnut olevan suvaitsevaisuutta itsellesi hakemassa, mutta itse lataat täysillä päin muiden näköä ja menet vielä asiattomuksiin. Mitäs suvaitsevaisuutta se sitten on? HALOO.
-Ei ap. vaan sivusta seurannut-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
katstoi tarpeelliseksi ilmoittaa ko äidin koon ja ulkonäön???
katstoi tarpeelliseksi ilmoittaa ko äidin koon ja ulkonäön???
Kyselee ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ehkä siinä vasta opeteltiin kasvattamista ja lopulta saatiin ostoksen hoidettua niin, että luvattiin jätski, jos loppuaika sujuu.
Mutta vielä erikoisempaa oli tuo 17 käytös - siis tällä palstalla. Neljä vuotta olen käynyt, eikä kukaan ole koskaan perääntynyt sanoissaan, pahoitellut, oikonut sanomisiaan tai pyytänyt anteeksi. Erittäin hienoa toimintaa mielestäni siis.
Muuten en lähde olemaan kummankaan puolella tässä väittelyssä.
kun aloitti riidan tässä etjussa!
Minusta ap on tyhmä kuin saapas! Miten joku ei voi tajuta että ihminen voi olla tyhmä vaikka olisi mikä professori tai mitkä opinnot takana? Opiskelu ei lisää viisautta mutta voi lisätä tyhmyyttä![/i
]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun aloitti riidan tässä etjussa!
Minusta ap on tyhmä kuin saapas! Miten joku ei voi tajuta että ihminen voi olla tyhmä vaikka olisi mikä professori tai mitkä opinnot takana? Opiskelu ei lisää viisautta mutta voi lisätä tyhmyyttä!
Vaan kun ei ole ja joskus on tehtävä ne ostokset ja juostava sen huutavan tenavan perässä.
Aina kun ei voi vaan poistua. Tämmöstä tää on kun yksin taloutta pyörittää...hengissä pysymistä nipin napin.
Kiva kun täälä jakelee ohjeita kaikenmaailman flegmaatikkolasten vanhemmat, jotka ei koskaan ole kokeilleet kunnon temperamenttipakkauksen kasvattamista.
Nimimerkki, yrittää kasvattaa järkevästi, mutta vastus on tavallista hankalampi.
Minulla on itselläni kaksoset, joten tiedän kyllä, mitä paha uhmaikä on. Sinun tyttäresi on vasta 2-vuotias, joten hän ei vielä ymmärrä asioita samalla tavalla kuin isompana. Tuskinpa kukaan katsoi teitä sen kummemmin...
Tässä kuvaamassani tapauksessa lapsi oli 4-5 -vuotias, joten kyllä sen ikäinen ymmärtää kieltoja ja sopimuksia ainakin jonkin verran. Tai ainakin lapsen pitäisi ymmärtää. Enkä minä suinkaan kritisoinut lasta, vaan äidin tapaa yrittää selvitä tilanteesta. Itse olisin napannut muksun kainaloon ja mennyt pihalle keskustelemaan, enkä jäänyt kauppaan juoksentelemaan ristiin rastiin karjuvan lapsen kanssa, joka ei uhmassaan kuule eikä näe mitään... Uskokaa pois, se oli tosi koomisen näköistä. Ja palkintona tuli vielä jäätelö.
Ap.