HS: ”Syö vähemmän ja liiku enemmän” on pahimmillaan todella vahingollinen ohje, sanoo tv-juontaja Jenny Lehtinen

Mua ärsyttää jo nyt toi maanantaina alkava Jenny+ -ohjelma, siinä mainoksessa Jenny ja lähes Pipsan mitoissa ole Saara julistavat vaakakapinaansa jossain fat pride marssissa.

Minusta nää vaakakapinat käy normaali- ja lievästi ylipainoisille joiden ei todellakaan tarvis vaa'asta stressata, mutta jos noissa mitoissa olevat kapinoivat vaakaa vastaan niin se on kyllä jos surullista ja suorastaan väärä asenne.

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää jo nyt toi maanantaina alkava Jenny+ -ohjelma, siinä mainoksessa Jenny ja lähes Pipsan mitoissa ole Saara julistavat vaakakapinaansa jossain fat pride marssissa.

Minusta nää vaakakapinat käy normaali- ja lievästi ylipainoisille joiden ei todellakaan tarvis vaa'asta stressata, mutta jos noissa mitoissa olevat kapinoivat vaakaa vastaan niin se on kyllä jos surullista ja suorastaan väärä asenne.

Pitäisi kuitenkin suhteuttaa ongelmaa. Lihava ei tuota kuin 1-7% kustannuksia sairaanhoitoon, mutta mielenterveystapaukset tuottavat 20-30%. Eikö silloin pitäisi syyllistää masentuneita ja ihmisiä, jotka eivät osaa hoitaa päätään, jotta kustannukset saatais laskemaan? Useinhan mt-ongelmat johtavat myös lihomiseen.

Kun luin otsikon oletin että kuvassa on normaalipainoinen nainen joka monen haitallisen kitukuurin jälkeen löysi terveellisen tavan syödä ja liikkua. Olikin yllättäen taas jotain ihan muuta.

Itseään saa rakastaa oli sitten missä mitoissa tahansa, mutta normaalipainon tärkeyttä terveydelle ei tulisi vähätellä. Yritetäänkö tässä oikeasti tehdä ylipainosta uutta normaalia?

Minusta tuo nimenomaan oli hyvä, koska ylipainoiselle pysyvä elämäntapamuutos, mikä vaatii usein mullistamaan koko elämäntavan ja ajatusmaailman, on aina parempi kuin varsinainen laihdutuskuuri. Laihdutetuilla kiloilla on taipumus tulla korkojen kera takaisin, mutta kun paino lähtee harkittujen ja mietittyjen motiivia vaativien ratkaisujen sivutuotteena, tulos on todennäköisemmin pysyvä.

Ihmiset ovat nyt ymmärtäneet väärin.

Ei tuossa ollut mitään ylipainon tekemisestä normaaliksi, vaan siitä, että syömisen taustalla on muutakin kuin "karkki on hyvää".

Ihminen ei muuta rutiinejaan ja elämäntapojaan dieeteillä tai laihdutuskuureilla.

Liikkuminen ei laihduta, jos ruokavalio pysyy samana. Vähemmän syöminen ei auta, jos syö energiasisällöltään suurempaa ruokaa.

Se, mitä syö, on tärkeintä.

Kalorien laskemisella ei ole niin paljon väliä, kuin että mistä ne kalorit tulee. On ihan eri asia syödä porkkanaa 400kilokaloria kuin suklaapötkön samalla kalorimäärällä. Vaikutus on kehossa ihan erilainen.

Syö terveellisemmin ja liiku säännöllisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat nyt ymmärtäneet väärin.

Ei tuossa ollut mitään ylipainon tekemisestä normaaliksi, vaan siitä, että syömisen taustalla on muutakin kuin "karkki on hyvää".

Ihminen ei muuta rutiinejaan ja elämäntapojaan dieeteillä tai laihdutuskuureilla.

Liikkuminen ei laihduta, jos ruokavalio pysyy samana. Vähemmän syöminen ei auta, jos syö energiasisällöltään suurempaa ruokaa.

Se, mitä syö, on tärkeintä.

Kalorien laskemisella ei ole niin paljon väliä, kuin että mistä ne kalorit tulee. On ihan eri asia syödä porkkanaa 400kilokaloria kuin suklaapötkön samalla kalorimäärällä. Vaikutus on kehossa ihan erilainen.

1) Liikunta kasvattaa lihaksia, suurempi lihasmassa lisää peruskulutusta, joten kyllä, liikunta auttaa painonpudotuksessa.

2) Kun syö korkeaenergisempää ruokaa pieniä määriä niin mahalaukku kutistuu ja tulee nopeammin kylläiseksi. Tämäkin edesauttaa laihtumista kun ei tule syötyä järjettömiä määriä kerralla.

3) Ei se porkkanan puputus kauaa nälkää pidä vaikka onkin ihan terveellistä. Pitää uskaltaa syödä sellaista ruokaa joka myös pitää nälkää ettei tarvitse koko ajan olla jotain syömässä.

Vierailija kirjoitti:

Kun luin otsikon oletin että kuvassa on normaalipainoinen nainen joka monen haitallisen kitukuurin jälkeen löysi terveellisen tavan syödä ja liikkua. Olikin yllättäen taas jotain ihan muuta.

Itseään saa rakastaa oli sitten missä mitoissa tahansa, mutta normaalipainon tärkeyttä terveydelle ei tulisi vähätellä. Yritetäänkö tässä oikeasti tehdä ylipainosta uutta normaalia?

Tuskinpa. Kannattaa huomata, että myös laihuus sairastuttaa. Syövissäkin on U-käyrä, jossa laihoilla ja lihavilla on yhtälainen riski sairastua syöpään.

Psykologisesti ajateltuna, holhousyhteiskunnissa kuten meillä, tulos on varmasti parempi jos lihavia ei leimata. Leimaamalla lihavat esisairaiksi, kuten nyt tehdään, tullaan vain siihen, että lihavat sairastuvat ensin mieleltään ja sitten keholtaan. Periaatteessa kuka tahansa pimahtaisi, jos jotain kehon ominaisuutta alettaisiin joukolla haukkumaan tai arvottamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat nyt ymmärtäneet väärin.

Ei tuossa ollut mitään ylipainon tekemisestä normaaliksi, vaan siitä, että syömisen taustalla on muutakin kuin "karkki on hyvää".

Ihminen ei muuta rutiinejaan ja elämäntapojaan dieeteillä tai laihdutuskuureilla.

Liikkuminen ei laihduta, jos ruokavalio pysyy samana. Vähemmän syöminen ei auta, jos syö energiasisällöltään suurempaa ruokaa.

Se, mitä syö, on tärkeintä.

Kalorien laskemisella ei ole niin paljon väliä, kuin että mistä ne kalorit tulee. On ihan eri asia syödä porkkanaa 400kilokaloria kuin suklaapötkön samalla kalorimäärällä. Vaikutus on kehossa ihan erilainen.

1) Liikunta kasvattaa lihaksia, suurempi lihasmassa lisää peruskulutusta, joten kyllä, liikunta auttaa painonpudotuksessa.

2) Kun syö korkeaenergisempää ruokaa pieniä määriä niin mahalaukku kutistuu ja tulee nopeammin kylläiseksi. Tämäkin edesauttaa laihtumista kun ei tule syötyä järjettömiä määriä kerralla.

3) Ei se porkkanan puputus kauaa nälkää pidä vaikka onkin ihan terveellistä. Pitää uskaltaa syödä sellaista ruokaa joka myös pitää nälkää ettei tarvitse koko ajan olla jotain syömässä.

Mikä vika näläntunteessa on? Nykyihminen on vieraantunut täysin näläntunteesta, kun pitää olla 3 h välein mussuttamassa proteiinipatukaa... 

Väärinymmärtäjät on taas kokoontuneet.

Idea on siinä, että ei häpeä itseään ja tunne jatkuvaa ahdistusta ja kärsi vakavista mielenterveyden ja sosiaalisen elämän ongelmista ylipainonsa takia, vaan tavoittelee tavallista elämää ja syömistä.

Henkilölle, jolla on vakavia syömiseen liittyviä ongelmia, kuten ahmimishäiriö tai bulimia, ei myöskään auta hokea, että syö terveellisemmin ja liiku enemmän, vaan apua syömiseen liittyvien ongemien hoitoon. Tervehtymisen voi aloittaa vaikka siitä, että lakkaa häpeämästä itseään.

Leimaamalla lihavat esisairaiksi, kuten nyt tehdään, tullaan vain siihen, että lihavat sairastuvat ensin mieleltään ja sitten keholtaan. Periaatteessa kuka tahansa pimahtaisi, jos jotain kehon ominaisuutta alettaisiin joukolla haukkumaan tai arvottamaan.

Mutta miksi päästää itsensä lihomaan, ja altistamaan itsensä kaikelle sille kakalle jota sen myötä seuraa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat nyt ymmärtäneet väärin.

Ei tuossa ollut mitään ylipainon tekemisestä normaaliksi, vaan siitä, että syömisen taustalla on muutakin kuin "karkki on hyvää".

Ihminen ei muuta rutiinejaan ja elämäntapojaan dieeteillä tai laihdutuskuureilla.

Liikkuminen ei laihduta, jos ruokavalio pysyy samana. Vähemmän syöminen ei auta, jos syö energiasisällöltään suurempaa ruokaa.

Se, mitä syö, on tärkeintä.

Kalorien laskemisella ei ole niin paljon väliä, kuin että mistä ne kalorit tulee. On ihan eri asia syödä porkkanaa 400kilokaloria kuin suklaapötkön samalla kalorimäärällä. Vaikutus on kehossa ihan erilainen.

1) Liikunta kasvattaa lihaksia, suurempi lihasmassa lisää peruskulutusta, joten kyllä, liikunta auttaa painonpudotuksessa.

2) Kun syö korkeaenergisempää ruokaa pieniä määriä niin mahalaukku kutistuu ja tulee nopeammin kylläiseksi. Tämäkin edesauttaa laihtumista kun ei tule syötyä järjettömiä määriä kerralla.

3) Ei se porkkanan puputus kauaa nälkää pidä vaikka onkin ihan terveellistä. Pitää uskaltaa syödä sellaista ruokaa joka myös pitää nälkää ettei tarvitse koko ajan olla jotain syömässä.

Eli sarkopeninen lihavuus on se vaarallisin, sitten ektooppinen ja viskeraalinen. Silti kaikki niputetaan samaan nippuun ja lihaksikaskin voi olla graavisti obeesi.

Lihava on leptiiniresistentti ja usein hyperinsulinisti. Insuliini on kasvuhormoni myös ja siksi lihava saa helpommin lihaksia. Miksi saleilla ei näy lihavia? Ainoastaan persettään kehittäviä bimboja ja kohtalaisen pienen älykkyysosamäärän omaavia karjuja.

Kylläisyyssignaaleita sotkee mm. fruktoosi. Eli se on hyvä, että ihmiset tajuaisivat mitkä ruoka-aineet vähentävät tai lisäävät kylläisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Leimaamalla lihavat esisairaiksi, kuten nyt tehdään, tullaan vain siihen, että lihavat sairastuvat ensin mieleltään ja sitten keholtaan. Periaatteessa kuka tahansa pimahtaisi, jos jotain kehon ominaisuutta alettaisiin joukolla haukkumaan tai arvottamaan.

Mutta miksi päästää itsensä lihomaan, ja altistamaan itsensä kaikelle sille kakalle jota sen myötä seuraa?

Eihän kukaan tahdo lihoa? Kyse on ruokateollisuuden tuottamasta ruoasta, joka ei sovi ihmiselle. Ihmisen nälän hallintaan liittyvät säätelytekijät sekoavat ja ihminen syö yli tarpeensa. Tunnetta ei voi korvata järjellä.

Lihomisesta seuraa mm. nahkan venyminen ja vaikka laihtuu niin nahka jää rumasti roikkumaan. Miksi päästää itsensä lihomaan kun siitä jää kuitenkin ikuinen jälki?

Vierailija kirjoitti:

Lihomisesta seuraa mm. nahkan venyminen ja vaikka laihtuu niin nahka jää rumasti roikkumaan. Miksi päästää itsensä lihomaan kun siitä jää kuitenkin ikuinen jälki?

Plus kamalat, ikuiset raskausarvet ympäri kroppaa :/

Ymmärrän vaakakapinan pointin tavallaan. Jos ihminen ei halua tai pysty laihtumaan ja on tyytyväinen itse omaan painoonsa ja paine laihtumiseen tulee vain ulkopuolelta se aiheuttaa aivan turhaa ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta.

Olen itsekin tupakoija vaikka tiedän sauhuttelun olevan tappava harrastus kuten sairaalloisen obeesin ihmisen tunnesyöminenkin. Eiköhän meillä kaikilla ole jokin terveydelle haitallinen tapa: ei käytä pyöräilykypärää, pelastusliivejä turvavyötä tai heijastinta, ei tarkista palovaroitinta tai polttaa tuikkuja liian lähekkäin, juo yli suositellun rajan alkoholia tai mitä vielä.

Liikunta lisää myös nälän tunnetta joten laihtumiseen pyrkivän olisi mielestäni viisainta aloittaa elämäntapojen remontti samoin kuin itse tein vaikkei minulla ylipainoa ollutkaan: ensin pienillä askelilla korvaa ne huonot ruoka-aineet hyvillä. Yksi asia kerrallaan. Olen itse ollut ennen oikea karkkihiiri ja pastanpureskelija, karkit ovat vaihtuneet muihin herkkuihin (marja- ja hedelmäpainotteisiin) ja pastan sijaan syön nykyään esim.parsaa ja salaattia.

Liikunta kannattaa aloittaa vain kävelemisestä ja muista pikkuasioista, portaaat hissin sijaan jne.

Ihmisten tuomitseminen mistä tahansa syysä ei kuulu kanssaeläjille. Kyllä ne terveyteen liittyvät riskit pitäisi ottaa puheeksi siellä terveydenhuollossa. Ystävälle voi olla tukena ja antaa rakentavaa palautetta, jos osaa. Jos suusta tulee vain loukkauksia toimii vanha viisaus: jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, kannattaa pysyä hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihomisesta seuraa mm. nahkan venyminen ja vaikka laihtuu niin nahka jää rumasti roikkumaan. Miksi päästää itsensä lihomaan kun siitä jää kuitenkin ikuinen jälki?

Plus kamalat, ikuiset raskausarvet ympäri kroppaa :/

Eli lihavien peli on mielestänne menetetty, koska heistä ei voi tulla esteettisesti teitä alastomina miellyttäviä hoikkinakaan? Ihan asenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihomisesta seuraa mm. nahkan venyminen ja vaikka laihtuu niin nahka jää rumasti roikkumaan. Miksi päästää itsensä lihomaan kun siitä jää kuitenkin ikuinen jälki?

Plus kamalat, ikuiset raskausarvet ympäri kroppaa :/

Eli lihavien peli on mielestänne menetetty, koska heistä ei voi tulla esteettisesti teitä alastomina miellyttäviä hoikkinakaan? Ihan asenne.

Arvissa ei ole mitään kaunista. Mulla on niitä satoja, tunnen olevani täysin arvoton ihminen niiden takia. Jos kerran voi ennaltaehkäistä arpien syntyä, niin miksei tekisi niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihomisesta seuraa mm. nahkan venyminen ja vaikka laihtuu niin nahka jää rumasti roikkumaan. Miksi päästää itsensä lihomaan kun siitä jää kuitenkin ikuinen jälki?

Plus kamalat, ikuiset raskausarvet ympäri kroppaa :/

Eli lihavien peli on mielestänne menetetty, koska heistä ei voi tulla esteettisesti teitä alastomina miellyttäviä hoikkinakaan? Ihan asenne.

Arvissa ei ole mitään kaunista. Mulla on niitä satoja, tunnen olevani täysin arvoton ihminen niiden takia. Jos kerran voi ennaltaehkäistä arpien syntyä, niin miksei tekisi niin?

Kannattaisi mieluummin mennä psykoterapiaan. Silloin osaisit suhtautua arpiin oikein. Eihän sitä tiedä vaikka joutusit onnettomuuteen tai jokin tauti aiheuttaisi arpia. Miten sinä sitten pärjäisit?

Mielestäni tämä on ymmärretty hieman väärin. Eiväthän nuo naiset kannata sitä, etteikö terveellisiä elämäntapoja tulisi noudattaa, vaan lähinnä lopettaa ns. laihdutusajattelu. Monet näkee laihdutuksen jotenkin erillisenä osana elämää, kuurina, jonka läpikäytyä voi palautua taas normaaleihin huonoihin valintoihin. Tässä mallissa puhuttaisiinkin kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, siitä että pistetään ensin perusasiat (kuten uni ja stressitaso) normaalille levelille ja vähitellen aletaan lisäämään kasviksia ruokavalioon ja treeniä arkeen, pienillä askelilla.

Näkeehän sen tästä kansasta, että selvästi ylipainoiset puputtaa laihtarisalaatteja lounastauoilla ja mitä ilmeisimmin kotona illalla ruokavalio onkin ihan eri tyyppinen. Täytyisi opetella syömään kunnolla ja oikein, puhtaasta ruuasta ei varmasti jää nälkä. Unohdetaan ne laihdutuskuurit ja pyritään hyvään oloon, eli tekemään hyviä valintoja niin liikunnassa kuin ruokavaliossakin. Siinä on mun mielestä näillä kamppiksilla tosi hyvä pointti!