Lue keskustelun säännöt.
Minun kyllä pitäisi ymmärtää muita, mutta muiden ei minua
26.10.2017 |
Niin. Minut kasvatettiin niin, että minun pitäisi ymmärtää muita, mutta kenenkään velvollisuus ei ole ymmärtää minua. Siis että jos mulla on jokin asia, jota muut eivät hyväksy, niin syy ei ikinä ole siinä, että he eivät vain ymmärrä asiaa, vaan se on aina niin, että minussa on jotain vikaa, mulla on jokin ajatusvääristymä, muka.
Mutta jos joku toinen käyttäytyy tuomittavasti, niin oikeasti ei siinä olekaan mitään tuomittavaa, vaan minä olen ilkeä tuomitsija, joka en ymmärrä toista ihmistä.
Todella raivostuttavaa ja lisäksi tämä on pilannut elämäni.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi mä tiedän paremmin. Mä tiedän, että jos jotain haluaa, niin se on kiinni siitä, että saa muut ymmärtämään itseään. Ei siitä, että näille voi vain sanella, että "mä haluan tätä" ja muut sitten toteuttaa sen teille, jotka vain kuvittelette painelevanne jotain nappeja, ei oikeasti tehdä mitään sen eteen, että saatte haluamanne. Se on muiden syy yhyyy aina jos ette saa. Vaikka se on vain se, että te ette osanneet perustella miksi olisitte tärkeitä ihmisiä kellekään.
apKyllä. Tuntuu toimivan, vaikutat kovin tasapainoiselta ja onnelliselta ihmiseltä.
Se alkaa toimia, kun saan äidin paskat niskastani pois, joka on siis se, ettenkö mä ois oikeassa siinä, mikä mulle on hyväksi. Se ei todellakaan ole sitä, mitä hän ajoi. Kaikki mitä hän ajoi minun hyväkseni oli pahaa minulle. Ja pahantahtoista luuloa minusta. Täysi paska ihmisenä. Näki minussa pahaa, vaikka olin vain ymmärtämätön LAPSI. Ja rankaisi minua sen mukaan. Onneksi en uskonut ikinä sitä sikaa, on vain mennyt näin kauan löytää muista ihmisistä apua, koska te muut ihmiset olette läskiperseidiootteja.
apTämä läskiperseidiootti toivottaa kaikille (myös Ap:lle) mukavaa päivää ja lähtee katraineen nauttimaan ensilumesta!
No jos sä saat tuollaisesta nautintoa niin entä sitten? Miksi sen pitäisi minua harmittaa tai kiinnostaa milläänlailla? Mä tykkään jostain muusta, so what. En ikinä nauttis tuollaisesta. Ensi lumi tulee hei joka vuosi, onpa jännää!
ap
Ei yllätä. Tuntuu hankalalta keksiä mitään mistä nauttisit. Ja juu juu tiedetään, sekin on äitisi ja kaikkien meidän läskiperseidioottien syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi mä tiedän paremmin. Mä tiedän, että jos jotain haluaa, niin se on kiinni siitä, että saa muut ymmärtämään itseään. Ei siitä, että näille voi vain sanella, että "mä haluan tätä" ja muut sitten toteuttaa sen teille, jotka vain kuvittelette painelevanne jotain nappeja, ei oikeasti tehdä mitään sen eteen, että saatte haluamanne. Se on muiden syy yhyyy aina jos ette saa. Vaikka se on vain se, että te ette osanneet perustella miksi olisitte tärkeitä ihmisiä kellekään.
apKyllä. Tuntuu toimivan, vaikutat kovin tasapainoiselta ja onnelliselta ihmiseltä.
Se alkaa toimia, kun saan äidin paskat niskastani pois, joka on siis se, ettenkö mä ois oikeassa siinä, mikä mulle on hyväksi. Se ei todellakaan ole sitä, mitä hän ajoi. Kaikki mitä hän ajoi minun hyväkseni oli pahaa minulle. Ja pahantahtoista luuloa minusta. Täysi paska ihmisenä. Näki minussa pahaa, vaikka olin vain ymmärtämätön LAPSI. Ja rankaisi minua sen mukaan. Onneksi en uskonut ikinä sitä sikaa, on vain mennyt näin kauan löytää muista ihmisistä apua, koska te muut ihmiset olette läskiperseidiootteja.
apTämä läskiperseidiootti toivottaa kaikille (myös Ap:lle) mukavaa päivää ja lähtee katraineen nauttimaan ensilumesta!
No jos sä saat tuollaisesta nautintoa niin entä sitten? Miksi sen pitäisi minua harmittaa tai kiinnostaa milläänlailla? Mä tykkään jostain muusta, so what. En ikinä nauttis tuollaisesta. Ensi lumi tulee hei joka vuosi, onpa jännää!
apEi yllätä. Tuntuu hankalalta keksiä mitään mistä nauttisit. Ja juu juu tiedetään, sekin on äitisi ja kaikkien meidän läskiperseidioottien syytä.
En valittanut, ettten nauti mistään. En vain nauttisi todellakaan tuosta. Lapseni siitä nauttivat varmasti, sillä onko ensilumi minusta kivaa ei ole tässä asiassa merkitystä.
ap
Ap, sinun pitäisi jo uskoa että äitisi oli huono ja vammautti sinut. Täällä kirjoittamalla kehityksesi hidastuu koska sinua ei ymmärretä. Hyvin pieni prosentti vanhemmista on niin tyhmiä ja julmia vuodesta toiseen, ettei valtavirta sitä ymmärrä vaikka olisivatkin ihan hyviä ihmisiä. Se menee vain yli heidän käsityskykynsä.
Jos mietitään että ulkohuussissa on kärpänen ja persettä kutittaa toistuvasti.
Niin perseitä tulee kutittamaan tulevaisuudessakin ja ulkohuusseissa tulee olemaan tulevaisuudessakin kärpäsiä, mutta sinä olet uniikki lumihiutale. Sinua ei tule olemaan enää milloinkaan muulloin.
Siksi sinun pitää ymmärtää kutinaa perseissä ja kärpäsiä ulkohuusseissa.
olisi hölmöä ja ajantuhlausta yrittää estää kutinaa ja kärpäsiä.
Suhtautumisesi on tuhoisaa itsellesi. Äitisi oli viisas ihminen, lähes Buddhan kaltainen pyhimys. Sinä olet koppava typerys kun et oivalla suurta viisautta!
Ihan näin maallikko-psykologialla, ja jos oletamme että kyseessä ei ole provo:
-kyseessä vaikuttaisi olevan erittäin syvästi katkeroitunut uhriksi asettunut ihminen jolla luultavasti on vielä jonkinlainen luonnehäiriö.
ON tosi, että on olemassa pahoja ja jopa vaarallisia vanhempia, ja äitejä. Miksi muuten saisimme lukea aamun lehdistä mitä kauheampia pahoinpitely- ja laiminlyöntitapauksia joissa tekijänä on ihan oma biologinen äiti tai isä.
ON olemassa sitkeästi elävä äiti-myytti; Kaikki äidit rakastavat lapsiaan ja haluavat heille pelkkää hyvää ja parasta. Mutta kun niin ei ole.
Joskus lapsuus on niin paha ja vaikea, että se vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen. Se muovaa persoonallisuutta ja jopa muuttaa aivokemiaa. Mutta, sen kanssa ei tarvitse elää! Uhriksi ei tarvitse jäädä jos ei halua! Sieltä voi nousta. Katkeruus kannattaa työskennellä pois. Se on mahdollista, olen itse siitä elävä esimerkki. Vihata saa, mutta katkeruus syövyttää vain sinut itsesi sisältä. Vihainen saa olla, se on tervettä! Terve reaktio siihen, että sinua on kohdeltu väärin! Se kertoo siitä että arvostat itseäsi! Typerä koston hautominen ja katkeruudessa piehtarointi on sairasta. Apua voi ja kannattaa hakea. On kuitenkin vain tämä yksi ja ainutlaatuinen elämä, jonka luulisi jokaisen tervepäisen ihmisen haluavan olla se paras mahdollinen!
Miksi jäät paikallesi seisomaan ja tuijottamaan menneisyyden vääryyksiä, hoivailemaan niitä ja riippumaan niissä kynsin hampain? Miksi et halua irrottautua ja katsoa eteenpäin? Valinta on täysin sinun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan haavoittunut tuollaisen vanhemman jäljiltä, ja silti kukaan ei ymmärrä! Mulla oli kerran kaverikin, jolle on vielä kostamatta se, että kehtasikin syyttää minua siitä, etten mä ymmärtänyt häntä, vaikka ei todellakaan itse ymmärtänyt senkään vertaa!!!! Kun näen sen kusipään niin nolaan, häpäisen. Ilkeä hirviöidiootti. Karma kostaa sen sille vielä, että luuli olevansa jotain yläpuolellani ja etten mä ois hänen veroisensa.
Jos sä joskus näet sen kaverin, sä käyttäydyt aivan kuten sen työkaverisi kanssa viime viikolla: alistut etkä saa sanaa suustasi, koska äiti. Buahaha.
Vierailija kirjoitti:
Ihan haavoittunut tuollaisen vanhemman jäljiltä, ja silti kukaan ei ymmärrä! Mulla oli kerran kaverikin, jolle on vielä kostamatta se, että kehtasikin syyttää minua siitä, etten mä ymmärtänyt häntä, vaikka ei todellakaan itse ymmärtänyt senkään vertaa!!!! Kun näen sen kusipään niin nolaan, häpäisen. Ilkeä hirviöidiootti. Karma kostaa sen sille vielä, että luuli olevansa jotain yläpuolellani ja etten mä ois hänen veroisensa.
Eihän sun tarvitse kostaa, jos olet kerran ulkoistanut homman karmalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja jos minä mietin lapsuuteni ensilumesta nauttimiskokemuksia, niin ihan iloitsin siitä ilman äitiä, ei todellakaan tarvittu äitiä tai muitakaan vanhempia siihen säätämään ja lässyttämään iloa. Lapsellinen aikuinen, jonka pitää änkeä sinne lastensa kanssa, kyllä lapsesi iloitsisivat siitä ilmankin sinua, vai onko ne jotain taaperoita? No, tarhassakin se on yhtä kivaa ilman vanhempia, ei siihen äitiä tarvita!
ap
Kummallinen tapa ajatella. Eikö yhdessäolo ja elämysten jakaminen ole tärkeää koostui se katras sitten taaperoista, teineistä, koirista tai kirahveista?
Niin, sun pitäisi ymmärtää muita mutta se on sulta ihan liikaa vaadittu eikä tämä tule ikinä muuttumaan. Ihan turha aloitus siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä aloittajasta tekee maailman navan, jonka ympärillä muiden ymmärryksen tulisi pyöriä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan haavoittunut tuollaisen vanhemman jäljiltä, ja silti kukaan ei ymmärrä! Mulla oli kerran kaverikin, jolle on vielä kostamatta se, että kehtasikin syyttää minua siitä, etten mä ymmärtänyt häntä, vaikka ei todellakaan itse ymmärtänyt senkään vertaa!!!! Kun näen sen kusipään niin nolaan, häpäisen. Ilkeä hirviöidiootti. Karma kostaa sen sille vielä, että luuli olevansa jotain yläpuolellani ja etten mä ois hänen veroisensa.
Eihän sun tarvitse kostaa, jos olet kerran ulkoistanut homman karmalle.
Karma on juurikin pakollinen valinta josta seuraa tulevaisuudessa jotain. Karma on se tunne kun mietit että nyt minun pitää valita ja pelätä ja ennakoida tulevaa. Tulevaa ei kuitenkaan voi ennakoida mitenkään sillä muuten se olisi menneisyyttä.
Todellisia valintoja ei ole olemassakaan ja siksi karma on vain oma vankila tai kierre jonka hylkäämällä voi hyväksyä nykyisyyden ja elää oikeassa todellisuudessa. Samalla voi nähdä miten yhteiskunta on muodostunut nykyiseen malliinsa pelon ja epävarmuuden ilmapiirissä. Kaikki loksahtaa paikoilleen kun päästää irti karmasta.
Ihmisen oma suhtautuminen tapahtumiin on ratkaiseva tekijä. Kun vaeltelin Kiinassa etsien sopivaa soturimunkkia niin kohtasin humalaisen munkin joka osoitti sormellaan paskakikkaretta tiellä. Hän totesi tosissaan että we are the same. We are one. Dont worry, be like piece of shit. Tällöin ymmärsin mitä soturimunkkien kivinahkatekniikka tarkoittaa ja mitkä ovat kovetusharjoitusten todelliset tarkoitusperät.
Hyvä vai paha ja siinä myös voi todeta oman tai toisen henkisen kehityksen tason. Usein kiukuttelevat ihmiset eivät halua kuin voittaa. He ovat lapsellisessa merkityksessä lapsia, vaan oikeat lapset ovat usein vapautettuja voitosta ja häviöstä. Oikea lapsi ei tee eroa voitolle tai häviölle. Siksi monien lapsien kanssa tulee usein käytyä kaikista älykkäimmät ja monipuolisimmat keskustelut. Heillä on todellisuuden hetki hallussa.
Moni ei koskaan vapaudu kierteestä.
On lapsellista "ulkoistaa" homma karmalle ja skitsofreenisesti hihitellä toisen epäonnelle. Koska se epäonni on täysin oma tulkinta. Tapahtuman kokenut saattaa vain pyyhkäistä loskat lahkeiltaan ja jatkaa elämäänsä. Tapahtumalle hihittelevä on oman epätodellisen tulkintansa vanki.
Pitäisi herätä. Herätkää nyt on aika olla yhdet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan haavoittunut tuollaisen vanhemman jäljiltä, ja silti kukaan ei ymmärrä! Mulla oli kerran kaverikin, jolle on vielä kostamatta se, että kehtasikin syyttää minua siitä, etten mä ymmärtänyt häntä, vaikka ei todellakaan itse ymmärtänyt senkään vertaa!!!! Kun näen sen kusipään niin nolaan, häpäisen. Ilkeä hirviöidiootti. Karma kostaa sen sille vielä, että luuli olevansa jotain yläpuolellani ja etten mä ois hänen veroisensa.
Eihän sun tarvitse kostaa, jos olet kerran ulkoistanut homman karmalle.
Karma on juurikin pakollinen valinta josta seuraa tulevaisuudessa jotain. Karma on se tunne kun mietit että nyt minun pitää valita ja pelätä ja ennakoida tulevaa. Tulevaa ei kuitenkaan voi ennakoida mitenkään sillä muuten se olisi menneisyyttä.
Todellisia valintoja ei ole olemassakaan ja siksi karma on vain oma vankila tai kierre jonka hylkäämällä voi hyväksyä nykyisyyden ja elää oikeassa todellisuudessa. Samalla voi nähdä miten yhteiskunta on muodostunut nykyiseen malliinsa pelon ja epävarmuuden ilmapiirissä. Kaikki loksahtaa paikoilleen kun päästää irti karmasta.
Ihmisen oma suhtautuminen tapahtumiin on ratkaiseva tekijä. Kun vaeltelin Kiinassa etsien sopivaa soturimunkkia niin kohtasin humalaisen munkin joka osoitti sormellaan paskakikkaretta tiellä. Hän totesi tosissaan että we are the same. We are one. Dont worry, be like piece of shit. Tällöin ymmärsin mitä soturimunkkien kivinahkatekniikka tarkoittaa ja mitkä ovat kovetusharjoitusten todelliset tarkoitusperät.
Hyvä vai paha ja siinä myös voi todeta oman tai toisen henkisen kehityksen tason. Usein kiukuttelevat ihmiset eivät halua kuin voittaa. He ovat lapsellisessa merkityksessä lapsia, vaan oikeat lapset ovat usein vapautettuja voitosta ja häviöstä. Oikea lapsi ei tee eroa voitolle tai häviölle. Siksi monien lapsien kanssa tulee usein käytyä kaikista älykkäimmät ja monipuolisimmat keskustelut. Heillä on todellisuuden hetki hallussa.
Moni ei koskaan vapaudu kierteestä.
On lapsellista "ulkoistaa" homma karmalle ja skitsofreenisesti hihitellä toisen epäonnelle. Koska se epäonni on täysin oma tulkinta. Tapahtuman kokenut saattaa vain pyyhkäistä loskat lahkeiltaan ja jatkaa elämäänsä. Tapahtumalle hihittelevä on oman epätodellisen tulkintansa vanki.
Pitäisi herätä. Herätkää nyt on aika olla yhdet.
Ja ottaa yhdet!
Jotain samaa lienen kokenut.
Minua on syyllistetty asiasta joka toisinpäin ei sitten olekkaan väärin.
Eli minuun kohdistettuna saa tehdä niin, mutta minä olen taas kerran kylmäsydäminen kun toimin samoin.
Vaikka omaan toimintaani vaikuttaa enemmän se, että olen ollut todella taakoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mietitään että ulkohuussissa on kärpänen ja persettä kutittaa toistuvasti.
Niin perseitä tulee kutittamaan tulevaisuudessakin ja ulkohuusseissa tulee olemaan tulevaisuudessakin kärpäsiä, mutta sinä olet uniikki lumihiutale. Sinua ei tule olemaan enää milloinkaan muulloin.
Siksi sinun pitää ymmärtää kutinaa perseissä ja kärpäsiä ulkohuusseissa.
olisi hölmöä ja ajantuhlausta yrittää estää kutinaa ja kärpäsiä.
Suhtautumisesi on tuhoisaa itsellesi. Äitisi oli viisas ihminen, lähes Buddhan kaltainen pyhimys. Sinä olet koppava typerys kun et oivalla suurta viisautta!
En oikein ymmärtänyt, mitä koitat sanoa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ihan näin maallikko-psykologialla, ja jos oletamme että kyseessä ei ole provo:
-kyseessä vaikuttaisi olevan erittäin syvästi katkeroitunut uhriksi asettunut ihminen jolla luultavasti on vielä jonkinlainen luonnehäiriö.
ON tosi, että on olemassa pahoja ja jopa vaarallisia vanhempia, ja äitejä. Miksi muuten saisimme lukea aamun lehdistä mitä kauheampia pahoinpitely- ja laiminlyöntitapauksia joissa tekijänä on ihan oma biologinen äiti tai isä.
ON olemassa sitkeästi elävä äiti-myytti; Kaikki äidit rakastavat lapsiaan ja haluavat heille pelkkää hyvää ja parasta. Mutta kun niin ei ole.
Joskus lapsuus on niin paha ja vaikea, että se vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen. Se muovaa persoonallisuutta ja jopa muuttaa aivokemiaa. Mutta, sen kanssa ei tarvitse elää! Uhriksi ei tarvitse jäädä jos ei halua! Sieltä voi nousta. Katkeruus kannattaa työskennellä pois. Se on mahdollista, olen itse siitä elävä esimerkki. Vihata saa, mutta katkeruus syövyttää vain sinut itsesi sisältä. Vihainen saa olla, se on tervettä! Terve reaktio siihen, että sinua on kohdeltu väärin! Se kertoo siitä että arvostat itseäsi! Typerä koston hautominen ja katkeruudessa piehtarointi on sairasta. Apua voi ja kannattaa hakea. On kuitenkin vain tämä yksi ja ainutlaatuinen elämä, jonka luulisi jokaisen tervepäisen ihmisen haluavan olla se paras mahdollinen!
Miksi jäät paikallesi seisomaan ja tuijottamaan menneisyyden vääryyksiä, hoivailemaan niitä ja riippumaan niissä kynsin hampain? Miksi et halua irrottautua ja katsoa eteenpäin? Valinta on täysin sinun.
"Typerä koston hautominen ja katkeruudessa piehtarointi on sairasta."
Miten perustelet sen minulle, että senkin ulostuomosesta on enemmän haittaa kuin tukahduttamisesta? JA: Miksi kuvittelet, että voin valita ei-tuntea Typerää koston hautomisen iloa ja katkeruudessa piehtaroinnin nautintoa? Olisi idioottia leikkiä, että nöyyy, en saa noista kiksejä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan haavoittunut tuollaisen vanhemman jäljiltä, ja silti kukaan ei ymmärrä! Mulla oli kerran kaverikin, jolle on vielä kostamatta se, että kehtasikin syyttää minua siitä, etten mä ymmärtänyt häntä, vaikka ei todellakaan itse ymmärtänyt senkään vertaa!!!! Kun näen sen kusipään niin nolaan, häpäisen. Ilkeä hirviöidiootti. Karma kostaa sen sille vielä, että luuli olevansa jotain yläpuolellani ja etten mä ois hänen veroisensa.
Jos sä joskus näet sen kaverin, sä käyttäydyt aivan kuten sen työkaverisi kanssa viime viikolla: alistut etkä saa sanaa suustasi, koska äiti. Buahaha.
Siksipä minulla onkin tässä paljon työstettävää, että noin ei kävisi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan haavoittunut tuollaisen vanhemman jäljiltä, ja silti kukaan ei ymmärrä! Mulla oli kerran kaverikin, jolle on vielä kostamatta se, että kehtasikin syyttää minua siitä, etten mä ymmärtänyt häntä, vaikka ei todellakaan itse ymmärtänyt senkään vertaa!!!! Kun näen sen kusipään niin nolaan, häpäisen. Ilkeä hirviöidiootti. Karma kostaa sen sille vielä, että luuli olevansa jotain yläpuolellani ja etten mä ois hänen veroisensa.
Eihän sun tarvitse kostaa, jos olet kerran ulkoistanut homman karmalle.
Sekä että on parempi kuin joko tai.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos minä mietin lapsuuteni ensilumesta nauttimiskokemuksia, niin ihan iloitsin siitä ilman äitiä, ei todellakaan tarvittu äitiä tai muitakaan vanhempia siihen säätämään ja lässyttämään iloa. Lapsellinen aikuinen, jonka pitää änkeä sinne lastensa kanssa, kyllä lapsesi iloitsisivat siitä ilmankin sinua, vai onko ne jotain taaperoita? No, tarhassakin se on yhtä kivaa ilman vanhempia, ei siihen äitiä tarvita!
apKummallinen tapa ajatella. Eikö yhdessäolo ja elämysten jakaminen ole tärkeää koostui se katras sitten taaperoista, teineistä, koirista tai kirahveista?
Kyllä, jos muut jakavat minun elämykseni.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos minä mietin lapsuuteni ensilumesta nauttimiskokemuksia, niin ihan iloitsin siitä ilman äitiä, ei todellakaan tarvittu äitiä tai muitakaan vanhempia siihen säätämään ja lässyttämään iloa. Lapsellinen aikuinen, jonka pitää änkeä sinne lastensa kanssa, kyllä lapsesi iloitsisivat siitä ilmankin sinua, vai onko ne jotain taaperoita? No, tarhassakin se on yhtä kivaa ilman vanhempia, ei siihen äitiä tarvita!
apKummallinen tapa ajatella. Eikö yhdessäolo ja elämysten jakaminen ole tärkeää koostui se katras sitten taaperoista, teineistä, koirista tai kirahveista?
Kyllä, jos muut jakavat minun elämykseni.
ap
Onko ensilumi tai vaikkapa sieniretki sinun vai perheesi elämys? Meillä ovat yhteisiä juttuja.
Ja jos minä mietin lapsuuteni ensilumesta nauttimiskokemuksia, niin ihan iloitsin siitä ilman äitiä, ei todellakaan tarvittu äitiä tai muitakaan vanhempia siihen säätämään ja lässyttämään iloa. Lapsellinen aikuinen, jonka pitää änkeä sinne lastensa kanssa, kyllä lapsesi iloitsisivat siitä ilmankin sinua, vai onko ne jotain taaperoita? No, tarhassakin se on yhtä kivaa ilman vanhempia, ei siihen äitiä tarvita!
ap