Minun kyllä pitäisi ymmärtää muita, mutta muiden ei minua
Niin. Minut kasvatettiin niin, että minun pitäisi ymmärtää muita, mutta kenenkään velvollisuus ei ole ymmärtää minua. Siis että jos mulla on jokin asia, jota muut eivät hyväksy, niin syy ei ikinä ole siinä, että he eivät vain ymmärrä asiaa, vaan se on aina niin, että minussa on jotain vikaa, mulla on jokin ajatusvääristymä, muka.
Mutta jos joku toinen käyttäytyy tuomittavasti, niin oikeasti ei siinä olekaan mitään tuomittavaa, vaan minä olen ilkeä tuomitsija, joka en ymmärrä toista ihmistä.
Todella raivostuttavaa ja lisäksi tämä on pilannut elämäni.
Kommentit (62)
Mies ei ole tehnyt MITÄÄN, millä ymmärtäisin mitä hän vaatii tai haluaa. Enkä mä varmaan ois niitä kuunnellutkaan, koska ei ole tehnyt mulle selväksi sen luonnehäiriöisen vanhempani jälkeen, että mä ansaitsen sen, että mua ymmärretään.
Ihan haavoittunut tuollaisen vanhemman jäljiltä, ja silti kukaan ei ymmärrä! Mulla oli kerran kaverikin, jolle on vielä kostamatta se, että kehtasikin syyttää minua siitä, etten mä ymmärtänyt häntä, vaikka ei todellakaan itse ymmärtänyt senkään vertaa!!!! Kun näen sen kusipään niin nolaan, häpäisen. Ilkeä hirviöidiootti. Karma kostaa sen sille vielä, että luuli olevansa jotain yläpuolellani ja etten mä ois hänen veroisensa.
Mies on pyhimys. Hoitaa yksin kodin ja lapset.
Ja tämä kaveri. Teini-iässä 40 vuotta sitten. Hullu hautoo kostoa. Kun kaveri ei sietänyt raivoomista
Sinä et ymmärrä ketään. Sinulle ei muilla ole merkitystä. On vain minä minä
Ei ole pyhimys. Koska pyhimykset ois ymmärtänet minua. Ja etenkin sen, jos eivät ymmärrä minua, eikä kuvitella ymmärtävänsä JA vielä kehdaten pitää omaa väärää ymmärrystään minusta tositilannettani (jota siis eivät ymmärrä) arvokkaampina.
Vierailija kirjoitti:
Sinä et ymmärrä ketään. Sinulle ei muilla ole merkitystä. On vain minä minä
Minä ymmärrän ketä tahansa, joka koittaa ja osaa tehdä minulle kantansa ymmärretyksi.
ap
Sinua ei voi ymmärtää. Pahuus on sellaista. Ja täydellinen itsekkyys
Ei sitä voi ymmärtää
Vierailija kirjoitti:
Mies on pyhimys. Hoitaa yksin kodin ja lapset.
Ja tämä kaveri. Teini-iässä 40 vuotta sitten. Hullu hautoo kostoa. Kun kaveri ei sietänyt raivoomista
Kaveri se oli se, joka raivostui. En minä. Etkö ymmärrä lukemaasi? "kehtasikin syyttää minua siitä, etten mä ymmärtänyt häntä" eli kaverilla meni tunteisiin, kun en sanattomasti (=hänen kertomatta mitä haluaa) tajunnut tanssia hänen pillinsä mukaisesti.
ap
Etkä lähde töihin (riitelemään). Vai onko palstaraivopäivä tänäänkin yksiössä
Vierailija kirjoitti:
Sinua ei voi ymmärtää. Pahuus on sellaista. Ja täydellinen itsekkyys
Ei sitä voi ymmärtää
Mua ei kiinnosta, jos sinun kaltaisesi paska läskikasa ei ymmärrä minua. Nyt puhutaan ihmisistä luonnehäiriöinen äitini mukaanlukien, jotka väittävät välittävänsä minusta!
ap
Surullista ettet koskaan ole tullut kenenkään kanssa toimeen
Syömishäiriöiselle kaikki muut on läskikasoja
Vierailija kirjoitti:
Surullista ettet koskaan ole tullut kenenkään kanssa toimeen
Se johtuu ainoastaan äidistäni, ei minusta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mee nyt jo hullu akka siihen psykoosiin ja hullujenhuoneelle! Aina jankkaat vaan. Skitso muija. EI KIINNOSTA HULLU!!!
Jos olet itse ollut ymmärtämättä minua, niin itsepähän minut tuomitsit väärin perustein.
ap
Puhumattakaan siitä miten paljon minua on satuttaneet muut ihmiset vuosien varrella olemalla ymmärtämättä minua ja syyttämällä siitä vielä minua, eivät itseään ymmärtämättömyydestä.
ap
Mies ei myöskään jotenkin oudosti halua saada minua ymmärtämään itseään, vaan monesti on sanonut, että mun täytyis vain ymmärtää. Minä jos pidän itseni olevan oikeassa, aina koitan saada toisen ymmärtämään itseäni, ja todellakin katson, että se on minun vastuullani. Ainoa ongelma siinä on ollut äitini valhe siitä, että minua ei koskaan kuulu ymmärtää, koska minä muka olen kaikessa väärässä. Mutta sitä mukaa kun oivallan olevani oikeassa, aion edellyttää muita ymmärtämään minua ja ellei niin se on moro.
ap
Joten jos mies haluaa minun tekevän jotain, toimivan jollain lailla, mutta en ymmärrä häntä, niin se on hänen ongelmansa, ei minun.
ap
Sama koskee äitiäni kasvattajana. Hän halusi minun tekevän kaikenlaisia asioita, mutta ei osannut tehdä itseään ymmärrettäväksi. Oma vikansa. Mutta välttääkseen syyllisyyttään omasta huonosta kasvattajiudestaan hän keksi kaikenlaisia valheita, joilla asetti minut syylliseksi siihen, etten ymmärrä häntä! Mokomaa paskaa kusipäätä, yksinkertaista idiootttia. Sitäpaitsi hänen se kasvattajana olisi kuulunut kantaa vastuu siitä, että HÄN YMMÄRTÄÄ MINUA, eikä niinkään toisin päin, JA VAST, kun hän ois ymmärtänyt minua hän ois edes voinut jollain tasolla edellyttää minua, omaa lastaan, ymmärtämään itseään. Siis mitä hän minulta halusi. Se kusipää, ikuiset arvet jättänyt paska. Minä nousen tästä kaikkien minua loukanneiden yläpuolelle. Ja toivottavasti opin itsekin olemaan loukkaamatta muita. Siis jos joku ei tästälähin ymmärrä minua, kun olen tehnyt kaikkeni valottaakseni asiaa, hän ei ole arvoiseni ihminen.
ap
Mutta nyt mulla on mitta täynnä. Varsinkin sitä, että jos en ymmärrä jotakuta, se on muka minun vikani ja minua saa syytellä ilkeäksi yms. Esim. mies ei tee mitään sen eteen, että ymmärtäisin häntä. Ja itse jos hän ei ole ymmärtänyt minua niin en ole voinut vaatia ja opettaa ymmärtämään, KOSKA minullehan oli teroitettu, ettei kenenkään kuulu minua ymmärtää, vaan minussa on ajatusvääristymä, ja haluan vain kieroutta ja pahaa itselleni, kun vaatisin, että minun tarpeistani välitetään. Tämä on tietenkin luonnehäiriöisen vanhempani kädenjälkeä minussa.