Mistä hatusta vedetään liikunnan ja taideaineiden numerot?
Olen seurannut yläkoululaiseni wilma-merkintöjä ja kaikista tavallisista lukuaineista tulee tasaiseen tahtiin palautetta edistymisestä. Koenumeroita, tehtävien arvosanoja, sanallista palautetta projekteista ja tuntiosallistumisesta.
Mutta näistä taito- ja taideaineista ei ole mitään merkintöjä. Kun kysyin koululaiselta noista tunneista niin kyllä siellä on töitä tehty esim. Käsitöissä ja kuvataiteessa mutta töistä ei ole arvosanoja wilmaan merkitty. Liikunnassakin on ollut suunnistusjakso ja kohta alkaa uintijakso muttei mitään palautetta huoltajille näkyväksi.
Miten noita taitoaineita arvioidaan numeroilla todistukseen jos ei mitään arvioitavia suorituksia ole? Jos haluaisin vaikka valittaa todistusnumerosta niin mihin opettajan arviointi perustuu?
Onko teidän muiden taitoaineiden opettajat antaneet koteihin tietoa opiskelujen etenemisestä? Neuvoja?
Kommentit (66)
Se ettei väliaikatiedotteita tule vanhemmalle Wilmaan nähtäväksi ei välttämättä tarkoita, etteikö opettaja tekisi jatkuvaa arviointia omiin arkistoihinsa. Tietysti voi olla myös joku niin vanhanaikainen opettaja ettei tajua, että arviointi on jatkuvaa, mutta se tuntuu olevan aika harvinaista enää nykyään.
Esim. kuvataiteessa on nykyään oppitunteja niin vähän, että lastasi saattaa opettaa tuntiopettaja, joka käy koululla parina päivänä viikossa, eikä edes tiedä koulun vakituisten opettajien Wilma-käytännöistä. Ei toivottava tilanne mutta ihan mahdollinen. Tai sitten taito- ja taideaineiden opiskelu on lyhytkurssimuotoista, jolloin opettajan on ihan oikeasti tosi vaikea arvioida edistymistä... Pelkkiä taitojakaa ei kuitenkaan saisi numeroida.
Missä yläkoulussa reaaliaineiden opettajilla on jatkuvasti aikaa kirjata teidän kullanmurujenne suoritusten arviointeja? Tuntuu aika oudolta. Oman käsitykseni mukaan harjoitusaineissa (liikunta, kuvataide, käsityöt jne.) seurataan oppilaan työskentelyä ja kehitystä pitemmällä ajalla ja annetaan sitten vasta arvosana. Kaikissa aineissa on omat arviointiohjeensa eli mitä pitää ottaa huomioon. Opetussuunnitelmasta löytyvät eri aineiden kurssien / luokkatasojen sisällöt ja painotusalueet. Sieltä ne perusteet arvosanoille löytyvät, eivät Wilmasta.
Vierailija kirjoitti:
Missä yläkoulussa reaaliaineiden opettajilla on jatkuvasti aikaa kirjata teidän kullanmurujenne suoritusten arviointeja? Tuntuu aika oudolta. Oman käsitykseni mukaan harjoitusaineissa (liikunta, kuvataide, käsityöt jne.) seurataan oppilaan työskentelyä ja kehitystä pitemmällä ajalla ja annetaan sitten vasta arvosana. Kaikissa aineissa on omat arviointiohjeensa eli mitä pitää ottaa huomioon. Opetussuunnitelmasta löytyvät eri aineiden kurssien / luokkatasojen sisällöt ja painotusalueet. Sieltä ne perusteet arvosanoille löytyvät, eivät Wilmasta.
Yleensä työstä maksetaan palkkaa, vaikka ei olisi lapsiakaan. Silloin luulisi olevan 8 tuntia päivässä aikaa tehdä merkintöjä.
Sinkkumies
Pomoni vaatii minula kaiken näköistä tietoa suoritteista ja tapahtumista.
Kieltäydynkö, koska olen vain töissä siellä?
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
No sen perusteella kuinka hyvä olet. Vaikka aina muuta väitetäänkin, liikunnasta saa muka hyvän kun osallistuu innolla ja aktiivisesti, asianmukainen varustus kunnossa ja ajoissa tunneilla. Paskat, liikunnasta saat numeron tasan sillä perusteella kuinka liikunnallinen olet, harrastatko vapaa-ajalla jotain liikuntalajia, kuinka pitkälle hyppäät, kuinka paljon juokset cooperissa ja kuinka nopeasti juokset 100 metriä.
Kuvaamataidossa taas vastaavasti saa hyvän kun osaa maalata ja piirtää hyvin ja on visuaalisesti luova. Vaikka muka saat hyvän numeron kun osallistuu aktiivisesti tunnilla ja yrittää parhaansa. Vaikka olisit aina tunnilla ja ajoissa, teet parhaasi ja kykyjesi mukaan, olet innolla mukana niin se numero tulee sen mukaan kuinka hienosti nyt olet sen maiseman maalannut tai torson piirtänyt. Tämä on vaan ikävä fakta
Eihän tossa ole mitään ikävää. Matemaattisesti lahjakas saa kympin matikasta. Miksei liikunnallisesti lahjakas saisi kymppiä. Taidoista matikannumero annetaan. Toivottavasti samoin perustein muissakin aineissa.
Mitä näitä auttaa itkeä täällä?
Opettajalta saa palautetta kysymällä. On ihan hyvä kysymys, miksi matikan koenumerot tulevat Wilmaan mutta kuviksen töiden arvosanat eivät. Ennen muuta kannattaa lukea opetussuunnitelma ja sieltä arvioinnin perusteet. Alakoulussa ja seiskoilla on voimassa vielä vanha ops. Opettajan arvioinnin tulee perustua opsin ohjeisiin ja jatkuvaan, monipuoliseen näyttöön.
Toisin kuin jotkut tässäkin keskustelussa kuvittelevat, myös taito- ja taideaineissa on selkeät tavoitteet ja tehtävänannot. Esimerkiksi kuviksessa voidaan harjoitella perspektiivin piirtämistä tai jotakin tiettyä tekniikkaa ja tyylisuuntaa. Arviointi perustuu sitten siihen, onko homma ollut hallussa ja onko oppilas työskennellyt tavoitteellisesti ja vastuuta ottaen.
Voihan se opettaja antaa vaikka kuinka paljon suullista palautetta ap:n penskalle ja tehdä omia, yksityisiä merkintöjä. Varmasti hän osaa perustella ap:lle itselleenkin, mitä eri arvosanoihin vaaditaan ja mihin arvostelu perustuu. Opettajan olisi kyllä reilua informoida huoltajia ihan oma-aloitteisestikin.
Arvosanaan vaikuttaa myös oppilaan edistyminen kokonaisuutena sekä (tunti)aktiivisuus. Niinpä lahjakkaan mutta laiskan oppilaan on mahdollista saada vain keskinkertainen arvosana, vaikka kokeista pukkaisi kymppejä.
Pipe kirjoitti:
Kouluissa ei ole enää vuosiin opetettu kuvaamataitoa, vaan oppiaineen nimi on nykyään kuvataide.
Kyllä kuviksentyötkin arvioidaan. Arviointi perustuu ennalta määrättyihin arviointiperusteisiin. Esimerkiksi vesivärimaalauksessa arviointiperusteina voivat olla värinkäyttö, sommittelu ja menetelmän hallinta. Jos kaikki edellämainitut kohdat ovat kunnossa, niin numero kyseisestä työstä on tietenkin parempi kuin sellaisella oppilaalla, jolla esim. sommittelu toimii, mutta menetelmä ei ole hallussa. Kuviksessa tehtävänannon noudattaminen on tärkeää.
Opettaja voi myös painottaa joitakin kuviksentöitä toisia töitä enemmän. Oppiaineen kokonaisarviointiin vaikuttavat kuviksentöiden keskiarvo, läsnäolo tunneilla (ei paljon poissaoloja), aktiivisuus ja motivoituneisuus. Numeroarvioinnissa arvosanahaarukka on välillä 7-10. Harvemmin annetaan seiskaa huonompaa arvosanaa.
Miksi Kuvisope ei laita töiden arviointia näkyviin huoltajille ja oppilaalle? Muista aineista kirjataan koe, läksynkuulustelu, esitelmä, projekti, ryhmätyö ja osa laittaa tuntiaktiivisuudestakin oman sarakkeen wilmaan ja/tai paperilappuna kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, oma nyt kuudesluokkalainen, sai keväällä 9 liikunnasta sillä perusteella, että opettaja "ei anna kenellekkään 10". Lisälauseena oli, että jos antaisi, lapselleni se olisi tullut. Tämä oli koko lukukauden ainoa palaute liikunnasta. Oli lapselle todella motivoiva... not. Tämä lukukausi onkin sitten mennyt pienimmän tekemisen taktiikalla, toivottavasti ope on tyytyväinen. Käsityöistä, teknisestä tai kuviksesta ei tule mitään palautetta, ei ole koskaan tullut, esikoinen on nyt 9llä.
Mielenkiintoista. Miksi muut opettajat antaa tietoja kotiin edistymisestä?
Kait se kuuluu toimenkuvaan muilla opettajilla, en tiedä.
Eli taide ja taitoaineiden opettajienko ei tarvitse muuta kuin pitää tuntinsa ja heittää todistukseen numeroita seiskasta ylöspäin ilman kovin kummoisia kriteereitä. Heidän ei tarvitse raportoida wilmaan eikä tehdä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Muita opettajia koskevat tarkat arviointikriteerit, yhteistyö kotien kanssa ja kaiken toiminnan kirjaaminen.
Eikö muidenkin opettajien kannattaisi ottaa mallia noista taideaineiden opettajista niin eivät olisi niin stressaantuneita? Keskittyisivät vain tunnin pitoon!
Vierailija kirjoitti:
Mitä näitä auttaa itkeä täällä?
Opettajalta saa palautetta kysymällä. On ihan hyvä kysymys, miksi matikan koenumerot tulevat Wilmaan mutta kuviksen töiden arvosanat eivät. Ennen muuta kannattaa lukea opetussuunnitelma ja sieltä arvioinnin perusteet. Alakoulussa ja seiskoilla on voimassa vielä vanha ops. Opettajan arvioinnin tulee perustua opsin ohjeisiin ja jatkuvaan, monipuoliseen näyttöön.
Toisin kuin jotkut tässäkin keskustelussa kuvittelevat, myös taito- ja taideaineissa on selkeät tavoitteet ja tehtävänannot. Esimerkiksi kuviksessa voidaan harjoitella perspektiivin piirtämistä tai jotakin tiettyä tekniikkaa ja tyylisuuntaa. Arviointi perustuu sitten siihen, onko homma ollut hallussa ja onko oppilas työskennellyt tavoitteellisesti ja vastuuta ottaen.
Alakouluissa ja seiskoilla on kylläkin käytössä uusi ops!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikuntaa ja taideaineita ei minun mielestäni pitäisi arvoida lainkaan numeroilla, vaan ainoastaan suoritettu/hylätty merkinnällä.
Ja loput kokeet piäisi arvioida suoraan pelkillä valtakunnallisilla kokeilla, ei mitään tuntiosaamisia ja muita pärstäkerroinjuttuja arviointiin, käyttäytymisnumeroa lukuunottamatta.
Jatko-opinnoissa tai taidetöitä hakiessa sitä peruskoulun tai lukion tidenumeroa ei kuitenkaan pahemmin katsota, vaan näyttä pitää antaa osaamisensa osoittamalla.
Samaa mieltä, mutta omat lapset onkin ka 9 oppilaita. Jos oman lapsen ainoa kiitettävä olisi se liikunta tai kuvis, olisin varmaan vähän eri mieltä. Miksi noista taidoista ei voisi saada kiitettävää, kun kiutenkin kielellisestä tai matemaattisesta lahjakkuudesta saa?
Ei noista aineista tule mitään tietoa kotiin edistymisestä. Taitavat olla vain jotain puuhastelua jota on vaikea arvioida kun ei ole kokeita. Numerot pois!
Vierailija kirjoitti:
Opettajan kuulu merkitä wilmaan vain poissaolot, loppu on vapaaehtoista. En opeta taito- tai taideaineita, mutta tiedän, että siellä annetaan myös töistä numeroita. Liikunnasta en ole varma. Vaikka opettaja ei koko ajan wilmaan kommentoi niin hän silti todennäköisesti koko ajan arvioi ja voit kyllä kysyä häneltä jos valitettavaa on, että mihin arviointi perustuu.
Kun vaikka on 15 min välitunti niin reaaliaineiden opettaja valmistelee kyllä seuraavan tunnin, mutta hänellä on ehkä toisinaan myös 5 min aikaa laittaa niitä wilma-merkintöjä. Liikkamaikka on todennäköisesti jollain kentällä ja siellä voi vaikea kaivella (verkko?) sitä läppäriä niitä merkintöjä ruksiakseen. Hän myös vie yhtä tavaraa varastoon ja kaivaa toisia ja siihen se välitunti menikin tai parhaassa tapauksessa vaihtaa paikkaa, jolloin hyvä jos välitunti riittää. Kuvisopettaja raivaa välitunnilla edellisen tunnin tekniikan tarvitsemat tavarat pois ja seuraavan tunnin tavarat kaapista /varastosta taas näkyville, jolloin aikaa ei enää niihin merkintöihin niin olekaan.
Se, että opettaja ei koko ajan sinulle raportoi murusen puuhista, ei tarkoita sitä, että arviointi tulee jostain hihasta.
Hah!
Kuviksessa on osa tunnin toimintaa kaikkien välineiden kerääminen ja luokan siisteydestä huolehtiminen. Samoin liikunnassa. Opettaja ohjeistaa luokan ja salin siivoamisen oppilaiden tehtäväksi. Liikunnan tunnit pidetään yhteen ja lisäksi lopetetaan 10-15 min etukäteen että ehtii käymään suihkussa. Liikunnan opettajan työssä juuri parasta on se että ilmestyt kentälle ajoissa, laitat oppilaat hommiin, lopettelette ajoissa, ehdit somettaa autossa tuntien välissä. Vältyt välituntivalvonnoilta, wilmalta, kokouksista ja tiimeistä voit olla pois kun sanot ettet ole saanut tietoa. Tavalliset opettajat ovat nössöjä ja tekevät ilmaiseksi omalla ajalla kaikkea turhaa ja ylimääräistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikuntaa ja taideaineita ei minun mielestäni pitäisi arvoida lainkaan numeroilla, vaan ainoastaan suoritettu/hylätty merkinnällä.
Ja loput kokeet piäisi arvioida suoraan pelkillä valtakunnallisilla kokeilla, ei mitään tuntiosaamisia ja muita pärstäkerroinjuttuja arviointiin, käyttäytymisnumeroa lukuunottamatta.
Jatko-opinnoissa tai taidetöitä hakiessa sitä peruskoulun tai lukion tidenumeroa ei kuitenkaan pahemmin katsota, vaan näyttä pitää antaa osaamisensa osoittamalla.
Samaa mieltä, mutta omat lapset onkin ka 9 oppilaita. Jos oman lapsen ainoa kiitettävä olisi se liikunta tai kuvis, olisin varmaan vähän eri mieltä. Miksi noista taidoista ei voisi saada kiitettävää, kun kiutenkin kielellisestä tai matemaattisesta lahjakkuudesta saa?
Ei noista aineista tule mitään tietoa kotiin edistymisestä. Taitavat olla vain jotain puuhastelua jota on vaikea arvioida kun ei ole kokeita. Numerot pois!
Näistä aineista voisi luopua oppituntien puitteissa. Liikunta kerhomuotoiseksi ennen ja jälkeen koulupäivän. Muut taitoaineet voisi olla alakoulussa sen verran että oppii perustaidot.
Kuvis, musiikki yms. on yleensä sellasia "kevennyksiä" koulupäivän keskellä kun ei tarvi päntätä koko ajan.
Itse en ainakaan haluaisi niistä jatkuvasti palautetta Wilmaan ja muualle. Jotain väliarviointeja yms.
Musan tuntienkin tarkoitus on yhdessä musioida ja kehittää luovuutta. Tää tavoite vähän lässähtää jos joka tunnin jälkeen tulee Wilmaan arvio jokaisesta ylävireisestä sävelestä. Okei ei nyt ihan, mutta ymmärsitte varmaan pointin.
Tää siis lukiolaisen näkökulmasta.
Ja en tiiä missä ootte koulunne käyneet, kyllä meillä ainakin painotetaan suunnilleen yhtä paljon taitoa ja aktiivista yrittämistä.
Vierailija kirjoitti:
Kuvis, musiikki yms. on yleensä sellasia "kevennyksiä" koulupäivän keskellä kun ei tarvi päntätä koko ajan.
Itse en ainakaan haluaisi niistä jatkuvasti palautetta Wilmaan ja muualle. Jotain väliarviointeja yms.Musan tuntienkin tarkoitus on yhdessä musioida ja kehittää luovuutta. Tää tavoite vähän lässähtää jos joka tunnin jälkeen tulee Wilmaan arvio jokaisesta ylävireisestä sävelestä. Okei ei nyt ihan, mutta ymmärsitte varmaan pointin.
Tää siis lukiolaisen näkökulmasta.
Ja en tiiä missä ootte koulunne käyneet, kyllä meillä ainakin painotetaan suunnilleen yhtä paljon taitoa ja aktiivista yrittämistä.
Eihän nämä aineet ole siis mitään oikeita numeroilla mitattavia aineita jos niiden tarkoitus on olla keventävää, mukavaa välipuuhastelua. Tarvitaanko niitä opettamaan opettaja? Voitaisiin palkata kerho-ohjaajia vetämään kesken päivän kerhoa ja oikeat opettajat saisivat lepotauon.
Meillä yksi vanhempi teki asiasta kyselyn sivistystoimen minkä seurauksena jokaisesta aineesta pitää laittaa palautetta koteihin vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. On tuntunut hyvältä saada tietoa esim. Musiikin ja liikunnan tapahtumista. Mutta vaati siis sen että joku valitti ja kunnassa tehtiin yhteinen päätös asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi vanhempi teki asiasta kyselyn sivistystoimen minkä seurauksena jokaisesta aineesta pitää laittaa palautetta koteihin vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. On tuntunut hyvältä saada tietoa esim. Musiikin ja liikunnan tapahtumista. Mutta vaati siis sen että joku valitti ja kunnassa tehtiin yhteinen päätös asiasta.
Tämä kaksi kertaa lukukaudessa tulee jo uuden opsin mukaisesta formatiivisesta arvioinnista sekä joulu/kevät todistuksesta.
ei minun aikana koskaan mitään opetettu, senkun påiirrettiin samanlaisia tikku-ukkoja kuin leikkikoulussa myös lukiossa. Musiikissa laulettiin ties mitä, jos ilmoittautui instrumentin soittajaksi sai ysejä j kymppejä muuten seiskoja. Ei sielläkään opetettu yhtään mitään.
Mitenhän kirppu saisi voimatestissä sitten pisteitä? Ei ole koolla pilattu. Täytyy siis olla huono ;)