Onko teistäkin jotain ihan mahdottoman hienoa katsoa teatteriesitystä?
Minut vietiin jo aika pienenä teatteriin. Sain ottaa mukaan käsilaukun, jossa oli nenäliina ja pieni pullo Kölnin vettä. Se kiehtova äänimaailma, kun ihmiset asettuivat paikoilleen ja yskähtelivät ja rapistelivat ja sitten hiljentyivät ja esitys alkoi. Taisi olla joku Niskavuoren Heta ensimmäinen näytelmä, jonka näin.
Taika ei ole kadonnut minnekään! Olen yli nelikymppinen ja innokas teatterinkävijä edelleen. Jos et käy teatterissa usein tai et ole koskaan käynyt, suosittelen lämpimästi. Teatterin ilmapiiri on jotain ihan omaa luokkaansa, se intensiivinen tunnelma ja live-esitys, jokainen henkäyskin kuuluu katsomoon. Suosittelen!
Kommentit (21)
Kyllä. Se tässä ja nyt on ainutlaatuista.
Joo. Toisaalta teatteri on mulle luonnollinen elinympäristö, isäni ja sittemmin oman työni kautta oon siellä pyörinyt kulisseissa, yleisössä ja lavallakin muutaman kerran koko pienen ikäni ja se on mulle ihan arkipäivä, mutta on siinä aina se oma taikansa. Varsinkin ensi-illoissa on joku ihan oma viehätyksensä. Aina pieni jännitys miten se menee ja lämpiössä on tosi kivaa pyöriä ja jutella tuttujen ihmisten kanssa.
Minä tykkäisin käydä konserteissa ja teatterissa, mutta en enää pysty. Kyllä harmittaa.
Käyn teatterissa, mutta vuosi vuodelta se tekotaiteellisuus ja metaforat alkavat kyllästyttää. Kulissina on joku betonille viskottu räsymattoja se on milloin pilvi, milloin ovi kellariin. Kiitos ei minulle!
Minusta saumattomassa yhteistyössä on aina jotakin vaikuttavaa, oli kyse sitten teatterista, tanssista, konsertista, paraatista tai elvytyksestä. Kun kaikki vaan toimii yhteen. (Täällä oli muuten joskus pitkä ketju oudoista liikutuksen aiheista, ja moni mainitsi sen, kun kaikki kuin yksissä tuumin väistävät hälytysajoa. Meitä on siis muitakin.:))
En tiedä mitään parempaa, mitä voi tehdä hame päällä, kuin hyvässä teatteriesityksessä käyminen oman rakkaan miehen kanssa. Yleensä pukeudutaan astetta siistimmin, käydään väliajalla kahvilla/viinilasillisella ja teatterin jälkeen mennään syömään. Onneks tykätään miehen kanssa molemmat synkistä draamoista.
Haluaisin käydä teatterissa useammin mutta en tiedä oikein onko sinne sopivaa mennä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin käydä teatterissa useammin mutta en tiedä oikein onko sinne sopivaa mennä yksin.
Kyllä on.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitään parempaa, mitä voi tehdä hame päällä, kuin hyvässä teatteriesityksessä käyminen oman rakkaan miehen kanssa. Yleensä pukeudutaan astetta siistimmin, käydään väliajalla kahvilla/viinilasillisella ja teatterin jälkeen mennään syömään. Onneks tykätään miehen kanssa molemmat synkistä draamoista.
Hauska kielikuva. Et uskoisi, mitä kaikkea tulee tehtyä hame päällä, minä taas en nimittäin pistä housuja jalkaan kuin metsään, kalaan tai vaellukselle. :)
7
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin käydä teatterissa useammin mutta en tiedä oikein onko sinne sopivaa mennä yksin.
On sopivaa. Jotkut teatterit, esim. täällä Oulussa (en tiedä onko muualla) järjestävät lisäksi teatteritreffejä. Tarkoitettu ihmisille joita vähän hirvittää lähteä yksin. Siellä on kaikki yhdessä yksin ja aulassa joku näyttelijöistä ottaa vastaan ja opastaa teatterin saloihin. Ilmeisesti tosi suosittu juttu nykyään. Ja aika uusi myös, tullut Kari-Pekka Toivosen astuttua puikkoihin. Itselläkin tekis mieli kerran käydä katsomassa mistä siinä on kyse, vaikka käyntiin yleensä aina sujuvasti yksinäni, koska tuntuu ettei mun ikäisiä nuoria oikein kiinnosta.
-4
Teatterissa käynti on useimmille vain hyvä syy ryypätä. Kotona otetaan pohjat, esityksessä viskiä/konjakkia ja esityksen jälkeen mennään ravintolaan imemään viinaa kaksin käsin. Leikitään sivistynyttä.
On Mantyniemen vahakabinetin jatkuvaa teatteri esitystä
Vierailija kirjoitti:
Teatterissa käynti on useimmille vain hyvä syy ryypätä. Kotona otetaan pohjat, esityksessä viskiä/konjakkia ja esityksen jälkeen mennään ravintolaan imemään viinaa kaksin käsin. Leikitään sivistynyttä.
No en kyllä tiedä ketään joka noin tekee. Pyöritään varmaan ihan eri piireissä. Lähdetään aina selvänä, väliajalla otetaan kahvia tai vettä ja sen jälkeenkään ei juoda vaan yleensä lähdetään kaikki kotiin lasten luo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin käydä teatterissa useammin mutta en tiedä oikein onko sinne sopivaa mennä yksin.
On sopivaa. Jotkut teatterit, esim. täällä Oulussa (en tiedä onko muualla) järjestävät lisäksi teatteritreffejä. Tarkoitettu ihmisille joita vähän hirvittää lähteä yksin. Siellä on kaikki yhdessä yksin ja aulassa joku näyttelijöistä ottaa vastaan ja opastaa teatterin saloihin. Ilmeisesti tosi suosittu juttu nykyään. Ja aika uusi myös, tullut Kari-Pekka Toivosen astuttua puikkoihin. Itselläkin tekis mieli kerran käydä katsomassa mistä siinä on kyse, vaikka käyntiin yleensä aina sujuvasti yksinäni, koska tuntuu ettei mun ikäisiä nuoria oikein kiinnosta.
-4
Oulun teatterihan järjesti yhteen väliin myös niitä pienimmän näyttämön näytelmiä vanhainkodeissa, että kaikilla oli mahdollisuus teatteriin. Liekö vielä toiminnassa tämä homma?
Kyllä, nautin teatterista yleensä jopa enemmän kuin livemusiikista. Joskaan ei ole vara käydä kuin kerran-pari vuodessa esim. kaupunginteatterilla. Harmi sinänsä.
Minä käyn useimmiten yksin teatterissa. Väliajalla on tietysti vähän tylsää, kun ei ole juttukaveria. Yksittäisiä lippuja on helppo saada ja voi valita mieleisen näytöksen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, nautin teatterista yleensä jopa enemmän kuin livemusiikista. Joskaan ei ole vara käydä kuin kerran-pari vuodessa esim. kaupunginteatterilla. Harmi sinänsä.
Tampereella on todella usein hyviä teatteritarjouksia. Viime lauantaina käytiin katsomassa Musta sydän -teatteriesitystä 15e/lippu. Parhaillaan on myynnissä Kaukainen maa -esitykseen lippuja 15e kappaleelta ja se oli muuten erittäin hyvä esitys.
Sille juoppopuheita puhuvalle sanoisin, että en ole ikinä ollut humalassa teatterissa. Yhden drinkin olen voinut juoda väliajalla. En ole myöskään ikinä nähnyt ketään humalaista teatterissa ja käyn teatterissa todella paljon.
Teatteriesitys on sellainen kun katsoisi leffaa, mutta näyttelijät esittävät kaiken livenä. Tulee ihan nolo olo, että kuinka nuo näyttelijät jaksavat meidän takia pistää itsensä likoon.
En pidä teatterista. Koskaan en ole sellaisessa esityksessä ollut, jossa näyttelijät eivät olisi huutaneet ja elehtineet "yli". Ei ole uskottavaa minun näkökulmastani, kiusaannun sellaista katsellessa. Tekisi kyllä mieli käydä teatterissa pitkästä aikaa katsomassa, olenko vielä samaa mieltä.
No ei ihan mahdottoman hienoa, ainakaan niin, että ihan mikä tahansa kesäteatterin puskafarssi olisi upeaa, mutta onhan niitä ollut hienoja näytelmiä tullut katsottua. Mutta myös huonoja tai vaan tylsiä.