Lue keskustelun säännöt.
Erossa pahinta..
24.10.2017 |
Ainakin henkilökohtaisesti tuntuu eniten murskaavalta tällä hetkellä, että se yhteinen arki katosi. Enää ei ole sitä yhteistä kotia, enää en ripustele kuivumaan miehenkin vaatteita, illalla hipsuta häntä uneen. Enää ei käydä yhdessä kaupassa ja mietitä päätämme puhki mitä sitä tänään vuorostaan söisimme. Enää emme tee työnjakoa "leikkaa sinä vihannekset niin minä paistan kalan". Enää ei suunnitella, että mitäs ensi viikonloppuna tehdään. Enää ei katsota yhteisiä sarjoja.
Yhtäkkiä en enää olekkaan "me". Olen vain "minä". Kaikki tuttu ja turvallinen viimeisen parin vuoden takaa on kadonnut. Itken vain yksin sängyn pohjalla, en pysty tekemään mitään. En syö, en käy suihkussa. Tekisin mitä vain että saisin taas kinastella miehen kanssa kumpi täyttää astianpesukoneen.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko rakentaa identiteetti muun kuin parisuhteen varaan?
Eihän tässä siitä ollut kyse, ei se oikeastaan ole edes mahdollista koska identiteetin perusta muodostuu jo lapsena ja sen jälkeen siihen tulee vain vaihteluita sen mukaan, miten elämä menee.
Kai sitä nyt saa tuntua pahalta, kun ero tulee ja on ollut kiintynyt toiseen ihmiseen?
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi sen noinkin ajatella. Eipä se minua kuitenkaan takaisin enää ota. Hölmö olen, mutta olin vain väsynyt kaikkeen riitelyyn. Ehkä tosiaan on parempi näin.
-Ap