Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Narsisti kumppani jätti, mutta jätti myös arvet
22.10.2017 |
Tapailumme alussa hän oli aivan ihana ja hurmaava. Ajattelin, että miten minä olen tuollaisen voinut löytää. Kuukaudet kuluivat, rakastuin ja 9kk yhdessä olelun jälkeen meille sattui ensimmäinen varsinainen riitamme. Hän töksäytti erittäin tyhmän jutun, josta minulla meni vähän fiilikset ja olin pahalla mielellä ja hiljainen myöhemmin illalla. Kun hän kysyi miksi olen hiljainen, ja myönsin että hänen sanomisensa oli jäänyt vaivaamaan, hän tulistui täysin. Huusi keskellä katua jättävänsä minut. Olimme tuolloin matkalla, ja vietin koko yön itkien hotellihuoneessamme.Tuolloin hän sanoi ettei halua naista, jonka kanssa tulee riitoja ja mm. "kuinka voisin enää ikinä sua rakastaa". Ja kaikki tämä täysin mitättömästä, siitä että avasin suuni ja kerroin että minua harmitti hänen käytöksensä. Noh aamulla hän sitten pyysi kuitenkin anteeksi että oli "hieman ylireagoinut".
Tuo olikin sitten viimeinen kerta kun olen hänen suustaan kuullut sanat "anteeksi". Hän ei myöskään ikinä sanonut minulle "rakastan sinua", hän ei kuulemma ole kenellekkään ikinä niin sanonut eikä tule sanomaan. Rakastamisen hän on ilmaissut "rakastin sua joskus mutta en enää".
Meni pari kuukautta ensi riidastamme. tuli seuraava. Taaskin aivan täysin hölmö juttu josta hän tulistui ja oli jättämässä minut, ja lopulta piti monen päivän mykkäkoulun. En saanut sanoa sanaakaan tai edes puhua hänelle. Hölmöltä tuntui kun kodissa kaksi ihmistä monta päivää puhumatta. Ja hän kertoi syyksi että "koulutan sua niinku koiraa". Eli mykkäkoulut olivat aina minulle rangaistuksia. Joka kerta kun hän oli tarpeekseen saanut mököttää, hän jatkoi arkeamme kuin mitään ei olisi sattunut enkä ikinä saanut keskustella tai selvittää riitojamme hänen kanssaan. Lopulta elin kamalassa pelossa ja ahdistuksessa, olin täysin epävarma itsestäni enkä uskaltanut koskaan avautua mieltäni painavista asioista siinä pelossa että hän taas uhkaa jättää minut.
Sittennoin 1.5kk sitten hän riidan päätteeksi asetti minut kuukauden tauolle, jolloin jouduin muutenkin lähtemään opiskelupaikkakunnalle, mutta emme olisi edes viikonloppuja saaneet nähdä ja ehdoton ei oli yhteydenpito."Jos lähetät yhdenkään viestin, pidennän taukoa viikolla" Noh sitten hän itse 5 päivän tauon jälkeen minut pyysi takaisin kotiin, sanoi vain että on ollut koko viikon töissä eikä ole ehtinyt ajatella meidän asiaa. Kotona halasi ja sanoi "mun puolesta tää on loppun käsitelty" ja oli taas normaali.
Nyt sitten perjantainaminun oli pakko palata tuohon 1.5 kuukauden takaiseen riitaan (joka jäi täysin käsittelemättä ja halusin vain sen pois mielestäni). Noh tämä ei miehelle käynyt. Jätti ja sain pakata kaikki tavarani ja lähteä. Sanoi vainn "oon antanu sulle liikaa mahdollisuuksia muuttua muttet muutu. Rakastin sua joskus mutta enää en edes pidä susta. En halua enää ikinä nähdä tai puhua".
Ja tässä sitä nyt ollaan. Olen aivan rikki. Toisaalta olen tiennyt jo kauan ja sisimmissäni nytkin että tuossa suhteessa en olisi voinut enää elää, mutta nyt eron hetkellä tulee mieleen ainoastaan hyvät muistomme ja se rakkaus mitä meillä oli. Hän osasi olla ihana ja hellä. Kuitenkin monesti ihmettelin hänen käytöstään esimerkiksi omia vanhempiaan kohtaan. Äitinsä yritti soitella hänelle ja lähettää viestejä, ja mies usein jätti jopa vastaamatta. Jos vastasi niin vastaili lyhyesti ja osoitti ettei kiinnosta. Mies on siis jo 30v, ei mikään teinipoika. Hän on menestynyt, tienaa hyvin, näyttää hyvältä. Hänelle myös oli erittäin tärkeää miltä minä näytän, ja tuttu lause oli "kävithän tänään salilla?"
Kellään kokemusta samankaltaisesta kumppanista?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Voisitko sä kertoa tarkemmin mitä asiaa nuo riidat ovat koskeneet? Mistä suuttui? Silloin voitais auttaa sua paremmin.
Jäi pari kertaa kiinni valehtelusta, josta suutuin ja hän onnistui kääntämään sen aina niin että minä jouduin pyytelemään anteeksi että haastoin kuulemma riitaa. Ja sitten nimenomaan niitä kertoja kun olen miettinyt vanhaa käsittelemätöntä riitaamme ja jotain hänen sanomistaan ja yrittänyt varovasti kysyä, että mitä tuolloin tarkoitti. Minulla alkoi vähän jossain vaiheessa luottamus mennä häneen juuri noista pienistä valheista.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exälläsi tuntuu olevan aikamoisen pinnallinen tunne-elämä. Toisessa ihmisessä kiinnostutaan lähinnä ulkonäöstä ja uutuuden viehätyksestä ja jos ei juuri nyt nappaa niin tauolle koko homma vaan. Voit lohduttautua sillä, että tuskin kenelläkään muulla naisella tulee olemaan miehen kanssa yhtään sen helpompaa, et siis olisi voinut tehdä mitään toisin (paitsi lähteä suhteesta aikaisemmin).
Älä turhaan sure. Väistit luodin. Suhteenne olisi mennyt vain pahempaan suuntaan ja kohta et olisi päässyt pois vaikka kuinka haluaisit. Olet uuden elämän alussa ja maailma on sinulle avoin :)
Se, että sinua sattuu, tarkoittaa vain sitä että olet normaali tunteva ihminen. On inhimillistä luottaa toiseen ja uskoa toisesta hyvää. Nyt vain kohtasit tuollaisen viallisen yksilön. Ole onnellinen, että pääsit eroon.
Vierailija kirjoitti:
Se, että sinua sattuu, tarkoittaa vain sitä että olet normaali tunteva ihminen. On inhimillistä luottaa toiseen ja uskoa toisesta hyvää. Nyt vain kohtasit tuollaisen viallisen yksilön. Ole onnellinen, että pääsit eroon.
Kun järjellä ajattelen, niin ymmärrän, että suhde oli mätä ja ettei syy ollut minun. Toki minussakin omat huonot puoleni. Kuitenkin hiipii koko ajan raastava ajatus siitä, että mitä jos olisin voinut vain katsoa läpi sormien esimerkiksi hänen valheitaan joista suutuin ja entä jos ylireagoin ja olen vain herkempi kuin muut ihmiset. Teinkö elämäni hirveen ja menetin hänet. Jos hän onkin täysin normaali ja minä vain herkkä. Myös tässä eron hetkellä tuntuu vain hirveä ikävä toista kohtaan ja hyvät muistot ja kaikki yhteiset jutut ovat mielessä. Olen täysin tyhjän päällä nyt sillä hän oli käytännössä koko elämäni, paras kaverini ja toinen puoliskoni. Laiminlöin koko muun elämäni tämän puolentoista vuoden aikana ja olen ikuisesti katkera itselleni siitä.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että sinua sattuu, tarkoittaa vain sitä että olet normaali tunteva ihminen. On inhimillistä luottaa toiseen ja uskoa toisesta hyvää. Nyt vain kohtasit tuollaisen viallisen yksilön. Ole onnellinen, että pääsit eroon.
Kun järjellä ajattelen, niin ymmärrän, että suhde oli mätä ja ettei syy ollut minun. Toki minussakin omat huonot puoleni. Kuitenkin hiipii koko ajan raastava ajatus siitä, että mitä jos olisin voinut vain katsoa läpi sormien esimerkiksi hänen valheitaan joista suutuin ja entä jos ylireagoin ja olen vain herkempi kuin muut ihmiset. Teinkö elämäni hirveen ja menetin hänet. Jos hän onkin täysin normaali ja minä vain herkkä. Myös tässä eron hetkellä tuntuu vain hirveä ikävä toista kohtaan ja hyvät muistot ja kaikki yhteiset jutut ovat mielessä. Olen täysin tyhjän päällä nyt sillä hän oli käytännössä koko elämäni, paras kaverini ja toinen puoliskoni. Laiminlöin koko muun elämäni tämän puolentoista vuoden aikana ja olen ikuisesti katkera itselleni siitä.
-Ap
Jos sulla on mahdollista mennä puhumaan noista asioista terapiaan niin suosittelen vahvasti. Koko todellisuudentajusi ja minäkuvasi ovat vääristyneet tuon suhteen myötä ja on iso työ korjata nuo asiat ennalleen. Tavallaan narsisti on "tuhonnut" sinut. Älä anna tilanteen jäädä noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka kuinka rakastaisit, ja uhraisit elämäsi, tuo ei muutu. Päinvastoin, mitä enemmän kärsit, sitä enemmän se koukuttaa sua. Jätä se, älä anna osoitettasi. Lue narsisteista ja koita tajuta kuinka tyhmää tuollaisen kanssa oleminen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että sinua sattuu, tarkoittaa vain sitä että olet normaali tunteva ihminen. On inhimillistä luottaa toiseen ja uskoa toisesta hyvää. Nyt vain kohtasit tuollaisen viallisen yksilön. Ole onnellinen, että pääsit eroon.
Kun järjellä ajattelen, niin ymmärrän, että suhde oli mätä ja ettei syy ollut minun. Toki minussakin omat huonot puoleni. Kuitenkin hiipii koko ajan raastava ajatus siitä, että mitä jos olisin voinut vain katsoa läpi sormien esimerkiksi hänen valheitaan joista suutuin ja entä jos ylireagoin ja olen vain herkempi kuin muut ihmiset. Teinkö elämäni hirveen ja menetin hänet. Jos hän onkin täysin normaali ja minä vain herkkä. Myös tässä eron hetkellä tuntuu vain hirveä ikävä toista kohtaan ja hyvät muistot ja kaikki yhteiset jutut ovat mielessä. Olen täysin tyhjän päällä nyt sillä hän oli käytännössä koko elämäni, paras kaverini ja toinen puoliskoni. Laiminlöin koko muun elämäni tämän puolentoista vuoden aikana ja olen ikuisesti katkera itselleni siitä.
-Ap
Jos sulla on mahdollista mennä puhumaan noista asioista terapiaan niin suosittelen vahvasti. Koko todellisuudentajusi ja minäkuvasi ovat vääristyneet tuon suhteen myötä ja on iso työ korjata nuo asiat ennalleen. Tavallaan narsisti on "tuhonnut" sinut. Älä anna tilanteen jäädä noin.
Joo olen jo jonkun aikaa psykologilla käynyt, sillä sinne mies itse minut passitti kuulemma hoitamaan omaa ajatusmailmaani. Psykologi itse sitten vähän vihjaisi, että mitäpä jos minä jättäisin miehen enkä enää alistuisi hänen tempauksiinsa. Nyt taidan jatkaa psykologilla keskustellen tästä erosta ja tuntemuksistani.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Exälläsi tuntuu olevan aikamoisen pinnallinen tunne-elämä. Toisessa ihmisessä kiinnostutaan lähinnä ulkonäöstä ja uutuuden viehätyksestä ja jos ei juuri nyt nappaa niin tauolle koko homma vaan. Voit lohduttautua sillä, että tuskin kenelläkään muulla naisella tulee olemaan miehen kanssa yhtään sen helpompaa, et siis olisi voinut tehdä mitään toisin (paitsi lähteä suhteesta aikaisemmin).
Näin se kai on. Hän monesti vertasi minua exäänsä, ja sanoi että olen aivan samanlainen. Todennäköisesti exäkin vain noraalin ihmisen tavoin halunnut keskustella mahdollisista riidoista, tai omista tuntemuksistaan ja mies on ottanut nokkiinsa.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi pelkoni on myös, että tämä on taas hänen joku "rangaistuksensa" ja yritys vain pelotella minua ja näyttää miltä tuntuu kun hän jättäisi, ja sitten jonkun ajan kuluttua ottaa yhteyttä ja taas ilmoittaa, että kaikki on taas ihan ok ja jatketaan samalla tavalla. Pelkään etten ole tarpeeksi vahva siihen etten palaisi hänen luokseen ja ongelmamme olisivat entistä paisuneempia.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kun mokomasta pääsit.
Hyvä kun päästi sut menemään yrittämättä jäädä kontrolloimaan.
Se oli sekopää.
Riidanaiheilla , mitä joku uteli, ei ole merkitystä.
1,5 vuotta ei ole pitkä aika.
Et sä siinä ole ehtinyt itseäsi hukata
Taidat olla nuorikin vielä.
Vierailija kirjoitti:
nyt eron hetkellä tulee mieleen ainoastaan hyvät muistomme ja se rakkaus mitä meillä oli. Hän osasi olla ihana ja hellä.
Kellään kokemusta samankaltaisesta kumppanista?
Ap, hyvä, olen pahoillani, mutta mitään rakkautta teillä ei ole ollut. Sinun puoleltasi varmastikin mutta ei tuon miehen. Kaikki ihanat tunteet ovat olleet miehen puolelta pelkkää teatteriesitystä. Mitään aitoa siinä ei ole ollut koskaan. Ei edes suhteenne alussa. Tiedän mistä puhun, sillä olen itse ollut narsistisesti luonnehäiriöisen pauloissa.
Muistan hyvin sen alun ihanuuden. Kaiken aikaa tuo viekas käärme kuitenkin vain käyttää kaiken taitonsa ja manipuloi sinut hurmaantumaan itseensä. Hän ei ole sinusta koskaan välittänyt muussa mielessä kuin miten käyttää sinua parhaiten hyväkseen. Sinun tunteistasi viis. Narsisti on täysin häikäilemätön.
Olen iloinen, että pääsit pois tuosta vankilasta, se olisi ainoastaan pahentunut vielä julmemmaksi hyväksikäytöksi. Todella hienoa, että olet jo terapiassa. Mitä nopeammin sisäistät, että mitään "ihanaa, hellää ja rakastavaa" suhdetta ei ole miehen puolelta koskaan ollutkaan, sen nopeammin pääset paranemisen alkuun. Kävin itse terapiassa useamman vuoden tästä asiasta.
Toivon sinulle kaikkea hyvää, ap!
Vierailija kirjoitti:
Yksi pelkoni on myös, että tämä on taas hänen joku "rangaistuksensa" ja yritys vain pelotella minua ja näyttää miltä tuntuu kun hän jättäisi, ja sitten jonkun ajan kuluttua ottaa yhteyttä ja taas ilmoittaa, että kaikki on taas ihan ok ja jatketaan samalla tavalla. Pelkään etten ole tarpeeksi vahva siihen etten palaisi hänen luokseen ja ongelmamme olisivat entistä paisuneempia.
-Ap
Ihan aiheellinen pelko. Kun tiedät että hän tulee todennäköisesti käyttäytymään noin, niin mitä voisit ennakkoon tehdä? Terapiassa jatkaminen vahvistaa sua. Voisit lisäksi ennalta estää yhteydenottoyritykset. Poista hänet sometileiltäsi ja puhelimestasi. Älä lue viestejä. Älä vastaa kuin tuttuihin numeroihin. Älä avaa ovea jollet ole sopinut tulijan kanssa. Pyydä usein kavereita kylään tai oleile itse muualla. Pidä iltaisin ja öisin kännykkää äänetömällä.
Tuollainen hyppyyttäjä saa kicksit siitä että saa draamaa ja ihailua. Jos pidät jonkin aikaa pintasi, hän etsii itselleen uuden kohteen koska ikävystyy.
No contact kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi pelkoni on myös, että tämä on taas hänen joku "rangaistuksensa" ja yritys vain pelotella minua ja näyttää miltä tuntuu kun hän jättäisi, ja sitten jonkun ajan kuluttua ottaa yhteyttä ja taas ilmoittaa, että kaikki on taas ihan ok ja jatketaan samalla tavalla. Pelkään etten ole tarpeeksi vahva siihen etten palaisi hänen luokseen ja ongelmamme olisivat entistä paisuneempia.
-Ap
Ihan aiheellinen pelko. Kun tiedät että hän tulee todennäköisesti käyttäytymään noin, niin mitä voisit ennakkoon tehdä? Terapiassa jatkaminen vahvistaa sua. Voisit lisäksi ennalta estää yhteydenottoyritykset. Poista hänet sometileiltäsi ja puhelimestasi. Älä lue viestejä. Älä vastaa kuin tuttuihin numeroihin. Älä avaa ovea jollet ole sopinut tulijan kanssa. Pyydä usein kavereita kylään tai oleile itse muualla. Pidä iltaisin ja öisin kännykkää äänetömällä.
Tuollainen hyppyyttäjä saa kicksit siitä että saa draamaa ja ihailua. Jos pidät jonkin aikaa pintasi, hän etsii itselleen uuden kohteen koska ikävystyy.
Niin, onneksi tajusin heti samana iltana hänen jätettyään poistaa yhteiset kuvat ja muistot, sekä siinä samalla puhelinnumeron ja vanhat viestit. Nyt olen kuitenkin joutunut ystäväni kautta olemaan häneen yhteydessä, sillä unohdin hänen luokseen paljon tärkeitä tavaroitani. Pahinta ehkä eron hetkellä oli, että kun minä jäin eteiseen itkemään ja odottamaan että ystäväni tulee hakemaan minut, niin hän vain istui keittiössä selaamassa puhelimestaan jotain ja vain naureskeli jollekkin jutuille mitä luki. Ihan kuin ero ei tuntuisi missään. Silti paria päivää ennen oli niin rakastavasti halunnut illalla oikein käpertyä yhdessä lusikassa nukkumaan ja kutsui kullaksi ja puhui tulevista suunnitelmista mitä pitää muistaa tehdä ja ostaa.
Alue: Aihe vapaa
Voisitko sä kertoa tarkemmin mitä asiaa nuo riidat ovat koskeneet? Mistä suuttui? Silloin voitais auttaa sua paremmin.