Thaimaalaista Marisaa vietiin, kun Pattayan baarikadulla asteli vastaan suomalainen Mauri: ”Olen onnen nainen, kun sain hyvän miehen”
EI osannut pohjalainen autopeltiseppä aavistaa, millaisen kuperkeikan elämä heittäisi, kun hän pakkaili tammikuussa 2013 matkalaukkuaan Thaimaan-reissulle.
Mauri Palmi oli sinkku, muttei varsinaisesti haku päällä. Vaan kuinka ollakaan, Pattayan kuuluisalla baarikadulla hän tutustui Marisa-nimiseen thainaiseen. Romanssihan siitä kehittyi, vaikka Mauri liiteli juhlatunnelmissa eikä yhteistä kieltä ollut.
Onneksi Mauri on aina ollut kova puhumaan. Hän myös sai taustatukea kavereiltaan, jotka yllyttivät paria naimisiin heti ensikohtaamisella.
Iloinen ilta jatkui tanssin merkeissä, ja ennen kuin tiet erkanivat, Marisa ja Mauri vaihtoivat puhelinnumeroita. Viimeistään seuraavana päivänä kävi selväksi, että Marisa oli kiinnostunut Maurista: hän ehdotti miehelle kaupunkikierrosta.
Se oli menoa.
MARISA oli kolmen lapsen yksinhuoltaja. Hän hankki elantoa myymällä vaatteita torilla. Elämä oli köyhää ja velatkin painoivat päälle.
Mauri tuntui turvalliselta ja mukavalta. Pari jatkoi tapailuaan koko Maurin loman ajan. Kun loma loppui ja arki alkoi, umpirakastunut mies ei saanut ihanaa naista mielestään. Puhelut ja viestit Thaimaahan eivät helpottaneet ikävää. Polte rinnassa oli niin kova, ettei työnteostakaan tahtonut tulla mitään.
Maurin pomo oli tilanteen tasalla ja antoi alaiselleen luvan palata Phuketiin. Sinne tämä myös matkusti ennen kuin tammikuu ehti vaihtua helmikuuksi.
– Soitin serkkupojalle, joka oli mukana ensimmäisellä reissulla. Hän ihmetteli, että kuinka minä siellä yksin pärjään, kun en yhtään osaa englantia, kertoo Mauri, nyt 62.
Kolmannella reissulla maaliskuussa Mauri kosi Marisaa.
Valkoisen rintamamiestalon olohuoneessa Alavudella on monta kuvaa Marisa ja Mauri Palmin häistä. Niitä juhlittiin morsiamen kotikylässä Koratissa, kun ensitapaamisesta oli kulunut kolme kuukautta.
– Me ollaan menty kaksi kertaa naimisiin. Thaimaassa oli mahtavat systeemit: pöydät oli koristeltu hienosti, koko kylän väki toi ruokaa ja kaljaa, ja jytä soi. Kolme päivää juhlittiin, muistelee Mauri.
Suomalaismies oli Marisan vanhemmille ja koko suvulle oikea onnenpotku. Avioliitto ”rikkaan falangin” kanssa tietää parempaa elämää myös heille.
Thaimaassa kuvatussa potretissa ovat mukana myös Marisan kaksi nuorta poikaa ja tytär Elina, joka on nyt 11-vuotias.
Marisa, nyt 43, tuli Suomeen toukokuussa 2013. Lapset jäivät aluksi hänen vanhempiensa luo.
Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Kerrostaloasunto Seinäjoella vaihtui omakotitaloksi Alavudella. Elina muutti äitinsä luo ja meni kouluun. Maurista tuli Elinalle isä. Muita lapsia Maurilla ei ole.
Myös pojat ehtivät jo muuttaa Suomeen, mutta koska he olivat jo täysi-ikäisiä, he eivät saaneet oleskelulupaa.
– Heillä oli täällä työpaikatkin, mutta sekään ei auttanut. Kahdeksan kuukauden jälkeen heidän oli lähdettävä pois. Sen jälkeen Maahanmuuttovirastosta tuli kysely, että ovatko pojat varmasti poistuneet maasta.
– Sanoin, että teidänhän se pitäisi tietää, kertoo Mauri.
Tilanne suututtaa häntä vieläkin. Toinen poika on sittemmin saanut kelpo työpaikan kotimaastaan, mutta toisen elämä päättyi traagisesti.
Suruviesti tuli Thaimaasta huhtikuussa neljä vuotta sitten. Poika oli jäänyt auton alle ja menehtynyt.
Kommentit (252)
Suominaisilla ei ole mitään pakkoa kytätä rikkaita miehiä selvitäkseen hengissä, mutta kuitenkin näin tekevät. Mitä se kertoo heistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkö nämä thaivaimot itse että heidän puolisonsa ovat sitä laariin jäänyttä sekundaa joka ei ole suomalaisille naisille kelvannut?
LOL, Thaimaassa ei taida naisilla olla ihan samanlaisia harhoja kuin suomalaisilla siskoillaan. Tuskin he siellä ymmärtävät, että mies on pohjasakkaa jos ei pelaa jääkiekkoa ammatikseen. Mahtavatko edes tietää moisesta lajista. Ote lienee siellä paljon käytännönläheisempi: mies on ihan hyvä mies kun elättää itsensä ja perheensä, on naista pidempi ja vahvempi, ei väkivaltainen, normaalikokoinen penis jne.
Painu nyt jo vitun lassukka sinne Pattayaan hakemaan se thaivaimo äläkä ruikuta täällä! Alkaa vituttaa toi jankkaaminen joka ketjussa! T. Mies
Uuuh, jos sinä olet eunukki etkä kaipaa naista niin se on ihan ok.
Luulenpa, että tuon Miehen ei tarvitse vain kaukaa kaihoten kaivata ;)
Mahtuuko tajuntaasi, että iso osa suomalaisista miehistä elää ihan onnellisesti parisuhteessa suomalaisen naisen kanssa. (Tai ainakin saa sitä p*llua, josta sinä luuseri voit vain nyrkkikyllinkin kanssa unelmoida.)
Se osa pienenee alati.
Japanissa ollaankin sitten jo tilanteessa jossa lähes puolet nuoremmista miehistä on kokemattomia. Samaa polkua kuljetaan täälläkin.On huvittavaa kutsua ammatillisesti ja muilla elämän alueilla hyvinkin menestyneitä ihmisiä luusereiksi sen perusteella, ettei tänä päivänä saa seksiä.
Mieluummin kokematon kuin kaikkien kanssa paneskellut. Ällöttävimpiä ovat tyypit jotka ostavat seksiä ja maksavat prostituoidulle siitä että saavat ilman kumia.
On se harmittavaa naisille, jos joku mies onnensa thaivaimosta löytää. Yksi lytättävä vähemmän aina niin jalolle, uniikille ja empaattiselle suomalaiselke lumihiutaleelle. Paha Mauri, paha paha!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta eikö tuo sitten ota näiden suomimiesten itsetunnolle kun se vaimo on valinnut tämän olosuhteiden pakosta ja turvatakseen läheistensä elämän, ei rakkaudesta?
Vai suljetaanko vain silmät ja ollaan onnellisia kun on saanut nöyrän kotipalvelijan joka antaa kaikkensa niin keittiössä kuin makuuhuoneessakin?
Yksi hyvä kysymys on, että saako mies koskaan naista siksi, että nainen häntä rakastaisi niin kuin mies naista.
Ei saa. Naisilla kiintymykseen vaikuttaa ja ylipäätään mielenkiinnon heräämiseen vaikuttaa aina miehen itsensä lisäksi hänen sosiaalinen statuksensa, varakkuutensa jne. Tiedetään ihan tutkimusten perusteella, että jos nainen tietää miehen hyvätuloiseksi niin hän pitää tätä viehättävämpänä kuin ennen ko. tietoa. Tätä on testattu näyttämällä naisille kuvia miehistä kertomatta heidän tulojaan ja vastaavasti niin että tulot on kerrottu.
Miesten ja naisten tavat/motiivit rakastaa eroavat toisistaan.
Thai-naisten tapauksessa kyse on siis ihan samasta ilmiöstä kuin siinä, että suominainen hakeutuu suhteeseen miljonäärin kanssa. Thai-naiselle keskituloinen suomimies näyttäytyy varakkaana ja siis kiinnostavana siinä missä miljonääri suominaiselle.
Nainen varmasti itse tietää vaihtoehtoja punnittuaan kumman valitsee mieluummin, entisen vai nykyisen elämänsä. Uskomatonta lukea miten toiset naiset pitävät naisia jotenkin kykenemättöminä ja lähes holhousta tarvitsevina mitä tulee heidän elämiänsä koskeviin ratkaisuihin. Miksi ette pidä naisia minään?
Surullista, niin kovin surullista. ...
Mutta jos mies on kunnollinen, niin varmasti voittaa sen kurjuuden, jossa Thaimaassa elävät.
Nämä yhdessä on jotenkin hassu kommentti. Miksi kurjuudesta merkittävästi parempiin oloihin pääseminen olisi surullista, niin kovin surullista? Siksikö, ettei mikään epärealistinen prinsessahaave toteudu vaan vähän vaatimattomampi elintason ja elämänlaadun parannus vain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa todella kamalalta tuo Marisan elämä. Suomimiehet ei ymmärrä, että tuo on täyttä hyväksikäyttöä, ei rakkautta. Thainainen on ottanut suomimiehen elättääkseen (oikeasti) koko sukunsa siellä Thaikuissa. Siellä ei ole mitään sossutukia, eläkkeitä... Jos ei elättäjää löydy, näännyt pois. Siellä perhe ja sukuse on ykkösasia, ei yksilö! Tottakai se nainen silloin tekee kaikkensa ettei suomimies-elättäjän rahahanat jäädy. Missä lompakkoloishuutelija nyt muuten on? Vai eikö silmät aukea tälle kuviolle?
Ei Marisan elämä luultavasti hänestä itsestään rankkaa ole. Toki suomalainen nainen, joka on kasvatettu meidän yksilökeskeiseen kulttuuriin ja vapauteen, kärsisi kovasti jos joutuisi taloudellisista syistä ottamaan puolison. Mutta näiden koko ajattelumaailma ja elämänodotukset on täysin erilaisia. He pystyvät ilman kärsimystä sopeutumaan moneen asiaan, jota suomalainen ei nielisi.
Miksi muuten avioliiton sitten aina pitäisi olla rakkautta? Sellainen ajatus on historiassa oikeastaan aika uusi, eikä sitä edes länsimaissa ole kovin kauaa ollut. Avioliitot on pääosin olleet taloudellisia ja myös sukujen suhteisiin liittyviä järjestelyjä. Ja mielenkiintoista kyllä, kun nykyaikana on tutkittu esim järjestettyjen avioliittojen vs itse valittujen onnellisuutta, niin viiden vuoden päästä naimisiin menosta molemmat ovat yhtä onnellisia tai onnettomia.
Mitä jos sinut miehenä naitettaisiin isolle homomiehelle, ihan järkiavioliittona. Ja sinun tehtäväsi olisi sitten palvella sitä miestäsi, niin keittiössä kuin makuukamarissakin (ja toki miehellä olisi aviopuolison oikeus yhtyä sinuun milloin haluaa). Miehet toki eivät synnytä, joten olisit etuoikeutettu asemassasi naisiin nähden. Miksi tämä ei olisi mielestäsi ok? Jos olisit vaikka ollut sotilas, niin tottakai olisit onnellinen, vai mitä? Saisit elää yltäkylläisyydessä sotimisen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Mutta eikö tuo sitten ota näiden suomimiesten itsetunnolle kun se vaimo on valinnut tämän olosuhteiden pakosta ja turvatakseen läheistensä elämän, ei rakkaudesta?
Vai suljetaanko vain silmät ja ollaan onnellisia kun on saanut nöyrän kotipalvelijan joka antaa kaikkensa niin keittiössä kuin makuuhuoneessakin?
Mahtaako ottaa rikkaiden mutta rumien miesten itsetunnolle, kun vaimo on ottanut vain rahan takia? No tuskin! Useimmat ei ole noin pessimistisiä että vatvoisivat tuollaisia. Uskovat että kunhan jostain syystä ottavat niin eiköhän siitä kiintymystä, ehkä jopa rakkauttakin vuosien myötä kasva, vaikkei sitä alussa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa todella kamalalta tuo Marisan elämä. Suomimiehet ei ymmärrä, että tuo on täyttä hyväksikäyttöä, ei rakkautta. Thainainen on ottanut suomimiehen elättääkseen (oikeasti) koko sukunsa siellä Thaikuissa. Siellä ei ole mitään sossutukia, eläkkeitä... Jos ei elättäjää löydy, näännyt pois. Siellä perhe ja sukuse on ykkösasia, ei yksilö! Tottakai se nainen silloin tekee kaikkensa ettei suomimies-elättäjän rahahanat jäädy. Missä lompakkoloishuutelija nyt muuten on? Vai eikö silmät aukea tälle kuviolle?
Ei Marisan elämä luultavasti hänestä itsestään rankkaa ole. Toki suomalainen nainen, joka on kasvatettu meidän yksilökeskeiseen kulttuuriin ja vapauteen, kärsisi kovasti jos joutuisi taloudellisista syistä ottamaan puolison. Mutta näiden koko ajattelumaailma ja elämänodotukset on täysin erilaisia. He pystyvät ilman kärsimystä sopeutumaan moneen asiaan, jota suomalainen ei nielisi.
Miksi muuten avioliiton sitten aina pitäisi olla rakkautta? Sellainen ajatus on historiassa oikeastaan aika uusi, eikä sitä edes länsimaissa ole kovin kauaa ollut. Avioliitot on pääosin olleet taloudellisia ja myös sukujen suhteisiin liittyviä järjestelyjä. Ja mielenkiintoista kyllä, kun nykyaikana on tutkittu esim järjestettyjen avioliittojen vs itse valittujen onnellisuutta, niin viiden vuoden päästä naimisiin menosta molemmat ovat yhtä onnellisia tai onnettomia.
Mitä jos sinut miehenä naitettaisiin isolle homomiehelle, ihan järkiavioliittona. Ja sinun tehtäväsi olisi sitten palvella sitä miestäsi, niin keittiössä kuin makuukamarissakin (ja toki miehellä olisi aviopuolison oikeus yhtyä sinuun milloin haluaa). Miehet toki eivät synnytä, joten olisit etuoikeutettu asemassasi naisiin nähden. Miksi tämä ei olisi mielestäsi ok? Jos olisit vaikka ollut sotilas, niin tottakai olisit onnellinen, vai mitä? Saisit elää yltäkylläisyydessä sotimisen sijaan.
Ensinnäkin, jos puhutaan Marisan tapauksesta niin esimerkki ei käy, koska Marisaa ei ole kukaan pakkonaittanut. Hän on itse valinnut tämän varmasti suurelta osin taloudellisen järjestelyn.
Jos taas puhutaan tuosta järjestetty avioliitto -esimerkistä, niin siinä täytyy ottaa huomioon kasvukulttuurin vaikutus. Kun on elänyt ikänsä länsimaassa, niin varmasti olisi hyvin vaikea sopeutua järjestettyyn avioliittoon. Mutta sellaisten ihmisten ajattelumaailmat ja odotukset ovat aivan eri, jotka on kasvaneet kulttuuriin jossa pääosa avioliitoista on sukujen sopimia. Eivät ne odota mitään romantiikkaa ja syvällisiä keskusteluja. Lähinnä että hyvä onni on, jos tullaan jotenkuten toimeen eikä toinen ole kovin väkivaltainen eikä vaativa.
Paskoja avioliittoja löytyy toki niin järjestetyistä kuin itse valituistakin. Mutta tutkimustiedon mukaan tosiaan keskimäärin onnellisuus liitossa ei eroa toisistaan 5 vuoden yhdessäolon jälkeen. Tähän onnellisuuden kokemukseen toki vahvasti vaikuttavat ne odotukset. Jos kysyt Intialaiselta naiselta joka on järjestetyssä avioliitossa, hän luultavasti sanoo olevansa onnellinen, jos talous on riittävällä tolalla, mies ei ole häijy, häntä ei kiusaa miehen sukulaiset. Sen sijaan länsimaalainen voi sanoa että ei ole onnellinen, vaikka kaikki nuo asiat olisi kunnossa, jos hän vaikka ei koe riittävää henkistä keskusteluyhteyttä mieheen tai seksihaluissa on eroja.
Kyllä kelpo miehelle onnen suo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkö nämä thaivaimot itse että heidän puolisonsa ovat sitä laariin jäänyttä sekundaa joka ei ole suomalaisille naisille kelvannut?
LOL, Thaimaassa ei taida naisilla olla ihan samanlaisia harhoja kuin suomalaisilla siskoillaan. Tuskin he siellä ymmärtävät, että mies on pohjasakkaa jos ei pelaa jääkiekkoa ammatikseen. Mahtavatko edes tietää moisesta lajista. Ote lienee siellä paljon käytännönläheisempi: mies on ihan hyvä mies kun elättää itsensä ja perheensä, on naista pidempi ja vahvempi, ei väkivaltainen, normaalikokoinen penis jne.
Painu nyt jo vitun lassukka sinne Pattayaan hakemaan se thaivaimo äläkä ruikuta täällä! Alkaa vituttaa toi jankkaaminen joka ketjussa! T. Mies
Uuuh, jos sinä olet eunukki etkä kaipaa naista niin se on ihan ok.
Harmittaako? Sinä et taida saada edes sitä thainaista. Niin joo, kun ne ei ota sossupummeja!
Tiedän aasialaisnaisten kanssa naimisiin menneitä työttömiä suomalaisia. Sossupummit ovat kovaa valuuttaa, Suomessa valtio tukee työttömiä, voi olla kotona tai opiskella eikä tarvitse huolehtia mistä saa rahaa ruokaan toisin kuin Thaimaassa jossa ei ole sosiaaliturvaa.
Mitä jos olisit vain hiljaa kun et mitään asioista tiedä. Ulkomaisen puolison Suomeen saadakseen tulee tulojen olla 2500e/kk. Se niistä sossupummeistasi.
Vierailija kirjoitti:
Itse ottaisin mieluusti suomalaisen naisen, mutta se on likipitäen mahdottomuus tällaiselle keskiluokkaiselle miehelle.
Yksin en kuitenkaan aio koko ikääni elää, joten jossain vaiheessa tulee väkisinkin eteen joku tällainen järjestely. Harmittaa vaan kun menee "paras osa elämästä" (mistä sen tietää ennakkoon että mikä tulee olemaan paras vaihe...) yksin ja naisten hyljeksimänä.
Valtaosa tavallisista keskiluokkaisista miehistä elää ihan tavallista elämää parisuhteineen ja avioliittoineen... joten miten niin "likipitäen mahdottomuus"? Kyllä se on jostain ihan muusta kiinni jos olet jatkuvasti yksin ja "naisten hyljeksimänä", turha on siis naisia asiasta syyttää. Prinsessaharhoista kärsiviä tapauksia voi toki löytyä, mutta suurin osa naisista ottaa kuitenkin itselleen ihan tavalliset miehet ja viettävät normaalia perhe-elämää. Toivottavasti kuitenkin sitten löydät vaikka sieltä Thaikuista tai mistä tahansa sen elämäsi naisen, ja toivon että myös kohtelet häntä myös kuin kukkaa kämmenellä sekä saat yhtä hyvää kohtelua takaisin. Ja tämä ei ole v*ttuilua, ihan oikeasti toivon jokaisen löytävän onnea ja rakkautta elämäänsä. Tämän aloituksen pariskunta vaikuttaa aivan normaalilta ja kivalta parilta myös. :) Paljon surullisempia kohtaloita näkee myös... toki myös ihan suomi-suomi pareissa.
Vierailija kirjoitti:
On se harmittavaa naisille, jos joku mies onnensa thaivaimosta löytää. Yksi lytättävä vähemmän aina niin jalolle, uniikille ja empaattiselle suomalaiselke lumihiutaleelle. Paha Mauri, paha paha!
Aika moni nainen täällä on onnitellut Mauria ja Marisaa. Ja aika monessa viestissä olet haukunut suomalaisia naisia valaiksi, lompakkoloisiksi ja ties miksi. Saat ikävää palautetta siksi, että olet ikävä ja ilkeä ihminen, et siksi, että naiset kritisoisivat Mauria. Onko vaikea käsittää? Niin epäilinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa todella kamalalta tuo Marisan elämä. Suomimiehet ei ymmärrä, että tuo on täyttä hyväksikäyttöä, ei rakkautta. Thainainen on ottanut suomimiehen elättääkseen (oikeasti) koko sukunsa siellä Thaikuissa. Siellä ei ole mitään sossutukia, eläkkeitä... Jos ei elättäjää löydy, näännyt pois. Siellä perhe ja sukuse on ykkösasia, ei yksilö! Tottakai se nainen silloin tekee kaikkensa ettei suomimies-elättäjän rahahanat jäädy. Missä lompakkoloishuutelija nyt muuten on? Vai eikö silmät aukea tälle kuviolle?
Ei Marisan elämä luultavasti hänestä itsestään rankkaa ole. Toki suomalainen nainen, joka on kasvatettu meidän yksilökeskeiseen kulttuuriin ja vapauteen, kärsisi kovasti jos joutuisi taloudellisista syistä ottamaan puolison. Mutta näiden koko ajattelumaailma ja elämänodotukset on täysin erilaisia. He pystyvät ilman kärsimystä sopeutumaan moneen asiaan, jota suomalainen ei nielisi.
Miksi muuten avioliiton sitten aina pitäisi olla rakkautta? Sellainen ajatus on historiassa oikeastaan aika uusi, eikä sitä edes länsimaissa ole kovin kauaa ollut. Avioliitot on pääosin olleet taloudellisia ja myös sukujen suhteisiin liittyviä järjestelyjä. Ja mielenkiintoista kyllä, kun nykyaikana on tutkittu esim järjestettyjen avioliittojen vs itse valittujen onnellisuutta, niin viiden vuoden päästä naimisiin menosta molemmat ovat yhtä onnellisia tai onnettomia.
Mitä jos sinut miehenä naitettaisiin isolle homomiehelle, ihan järkiavioliittona. Ja sinun tehtäväsi olisi sitten palvella sitä miestäsi, niin keittiössä kuin makuukamarissakin (ja toki miehellä olisi aviopuolison oikeus yhtyä sinuun milloin haluaa). Miehet toki eivät synnytä, joten olisit etuoikeutettu asemassasi naisiin nähden. Miksi tämä ei olisi mielestäsi ok? Jos olisit vaikka ollut sotilas, niin tottakai olisit onnellinen, vai mitä? Saisit elää yltäkylläisyydessä sotimisen sijaan.
Olet hieman sivuraiteella. Vapaaehtoisesti heteromiehen nainut heteronainen ei kuulu vertauksesi piiriin. Jos jutun nainen olisi pakkonaitettu heterona rekkalesbolle se olisi sinne päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa todella kamalalta tuo Marisan elämä. Suomimiehet ei ymmärrä, että tuo on täyttä hyväksikäyttöä, ei rakkautta. Thainainen on ottanut suomimiehen elättääkseen (oikeasti) koko sukunsa siellä Thaikuissa. Siellä ei ole mitään sossutukia, eläkkeitä... Jos ei elättäjää löydy, näännyt pois. Siellä perhe ja sukuse on ykkösasia, ei yksilö! Tottakai se nainen silloin tekee kaikkensa ettei suomimies-elättäjän rahahanat jäädy. Missä lompakkoloishuutelija nyt muuten on? Vai eikö silmät aukea tälle kuviolle?
Ei Marisan elämä luultavasti hänestä itsestään rankkaa ole. Toki suomalainen nainen, joka on kasvatettu meidän yksilökeskeiseen kulttuuriin ja vapauteen, kärsisi kovasti jos joutuisi taloudellisista syistä ottamaan puolison. Mutta näiden koko ajattelumaailma ja elämänodotukset on täysin erilaisia. He pystyvät ilman kärsimystä sopeutumaan moneen asiaan, jota suomalainen ei nielisi.
Miksi muuten avioliiton sitten aina pitäisi olla rakkautta? Sellainen ajatus on historiassa oikeastaan aika uusi, eikä sitä edes länsimaissa ole kovin kauaa ollut. Avioliitot on pääosin olleet taloudellisia ja myös sukujen suhteisiin liittyviä järjestelyjä. Ja mielenkiintoista kyllä, kun nykyaikana on tutkittu esim järjestettyjen avioliittojen vs itse valittujen onnellisuutta, niin viiden vuoden päästä naimisiin menosta molemmat ovat yhtä onnellisia tai onnettomia.
Mitä jos sinut miehenä naitettaisiin isolle homomiehelle, ihan järkiavioliittona. Ja sinun tehtäväsi olisi sitten palvella sitä miestäsi, niin keittiössä kuin makuukamarissakin (ja toki miehellä olisi aviopuolison oikeus yhtyä sinuun milloin haluaa). Miehet toki eivät synnytä, joten olisit etuoikeutettu asemassasi naisiin nähden. Miksi tämä ei olisi mielestäsi ok? Jos olisit vaikka ollut sotilas, niin tottakai olisit onnellinen, vai mitä? Saisit elää yltäkylläisyydessä sotimisen sijaan.
Ensinnäkin, jos puhutaan Marisan tapauksesta niin esimerkki ei käy, koska Marisaa ei ole kukaan pakkonaittanut. Hän on itse valinnut tämän varmasti suurelta osin taloudellisen järjestelyn.
Jos taas puhutaan tuosta järjestetty avioliitto -esimerkistä, niin siinä täytyy ottaa huomioon kasvukulttuurin vaikutus. Kun on elänyt ikänsä länsimaassa, niin varmasti olisi hyvin vaikea sopeutua järjestettyyn avioliittoon. Mutta sellaisten ihmisten ajattelumaailmat ja odotukset ovat aivan eri, jotka on kasvaneet kulttuuriin jossa pääosa avioliitoista on sukujen sopimia. Eivät ne odota mitään romantiikkaa ja syvällisiä keskusteluja. Lähinnä että hyvä onni on, jos tullaan jotenkuten toimeen eikä toinen ole kovin väkivaltainen eikä vaativa.
Paskoja avioliittoja löytyy toki niin järjestetyistä kuin itse valituistakin. Mutta tutkimustiedon mukaan tosiaan keskimäärin onnellisuus liitossa ei eroa toisistaan 5 vuoden yhdessäolon jälkeen. Tähän onnellisuuden kokemukseen toki vahvasti vaikuttavat ne odotukset. Jos kysyt Intialaiselta naiselta joka on järjestetyssä avioliitossa, hän luultavasti sanoo olevansa onnellinen, jos talous on riittävällä tolalla, mies ei ole häijy, häntä ei kiusaa miehen sukulaiset. Sen sijaan länsimaalainen voi sanoa että ei ole onnellinen, vaikka kaikki nuo asiat olisi kunnossa, jos hän vaikka ei koe riittävää henkistä keskusteluyhteyttä mieheen tai seksihaluissa on eroja.
Ihan kiva stoori, mutta tätä en kysynyt. Puhuin järjestetyistä liitoista. Kysyit, miksi se olisi niin paha asia. Onko mielestäsi se edelleen ok, jos se naitettu osapuoli onkin mies myös? Jos ei, niin miksei?
Ja sitäkin siis kyllä tapahtuu, että poikia ja nuoria miehiä annetaan/myydään rikkaille miehille toyboyksi. Onko tämä mielestäsi jotenkin vähemmän hyväksyttävää kuin naisten järjestäminen avioliittoon miehen kanssa?
Osa suomalaisista miehistä ilmeisesti kaipaa 50-luvulle, mutta harvan tulot riittävät länsimaisen naisen elättämiseen. Suomalainen nainenkin on ahkera ja työteliäs, mutta se suuntautuu yleensä kodin ulkopuolelle. Onneksi useimmilla perheillä on varaa palkata halutessaan siivooja niin ei tarvitse tapella kotitöistä.
Ja mitä saamiseen tulee niin kohtaanto-ongelma vaivaa myös naisia. Minua ei ole lähestytty 15 vuoteen. Olen sosiaalinen ja pidetty, mutta miesten mielestä kai pahin mahdollinen tapaus: ruma, älykäs ja hyvin tienaava. En siideröi enkä ole kevytkenkäinen ja olisin todella halunnut suomalaisen miehen ja jatkan edelleen turhien haaveideni elättelyä.
Vierailija kirjoitti:
Kielitaidoton ja työtön thainainen = unelmien täyttymys
Kielitaidoton ja työtön maahanmuuttajamies = loinen
Marisan työpaikka = työharjoittelupaikka pesulassa
Elätettävä (mies maksaa yli 50%) suominainen = lompakkoloinen
Elätettävä tuontivaimo = ihanan naisellinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei viitsi nyt haukkua suomalaisia naisia kuitenkaan tässä.
Ongelma Suomessa ei ole se ettei hyviä naisia olisi omastakin takaa, vaan se että naisia on paljon vähemmän kuin miehiä ja naisilla on niin kovat vaatimukset miesten suhteen ettei niihin enää voi yltää ellei ole saanut oikeaa lottopottia geeneissä.Öööö.....Eikös Suomessakin ole enemmän naisia kuin miehiä?
Niin, unohdin siis mainita, että aktiivi-ikäisissä miehiä on enemmän. Gap on noin 50 000, mikä on iso määrä näin pienessä maassa.
Niillä eläköityneillä naisilla olisi kaikki päivät aikaa panostaa suhteeseen. Miksei kelpaa? Ei olisi ehkäisyhuoliakaan tai pelkoa joutumisesta suuren katraan elättäjäksi.
Ei ehkä ihan tämmöisenä työssäkäyvänä ns. "parhaassa iässä" olevana miehenä joku mummoikäinen kiinnosta... Pientä rajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitaidoton ja työtön thainainen = unelmien täyttymys
Kielitaidoton ja työtön maahanmuuttajamies = loinen
Marisan työpaikka = työharjoittelupaikka pesulassa
Marisa kuitenkin edes yrittää työllistää itsensä. Sekö on pahasta?
Työharjoittelusta ei makseta palkkaa.
Ei makseta palkkaa, mutta tämä on juuri sitä yritystä työllistyä ja sitten saada palkkaa.
Se osa pienenee alati.
Japanissa ollaankin sitten jo tilanteessa jossa lähes puolet nuoremmista miehistä on kokemattomia. Samaa polkua kuljetaan täälläkin.
On huvittavaa kutsua ammatillisesti ja muilla elämän alueilla hyvinkin menestyneitä ihmisiä luusereiksi sen perusteella, ettei tänä päivänä saa seksiä.