3 miestä ja nainen.

Elämä on joskus outoa. Ehkä epäoikeudenmukaistakin. Olen n 40v nainen.
Ja rakastunut korviani myöten mieheen, joka on saavuttamaton. Epäilen että me emme koskaan pääse suhteeseen. En ole hänestä tarpeeksi kiinostava.
Mutta minulla on myös ihailija, mies joka jo pitkään on ollut ihastunut ja kiinnostunut minusta. Itse en tunne samoin. Oikeastaan pidän miestä vastenmielisenä ja välttelen häntä. Mitään erikoista vikaa hänessä ei ole, tavallinen suomalainen keski-ikänen mies.
Sitten on vielä mies, joka on ollut elämässäni kymmenisen vuotta. Parhaana ystävänä, tukijana, kanssaseikkailijana. Hän on varattu. Mukava, tavallisen näköinen hieman nuorempi mies. Hän kertoi että hänellä on tunteita minua kohtaan. Itsestäni en tiedä mitä omat tunteeni on. Tähän suhteeseen liittyy niin paljon kaikkia tekijöitä, olen ymmälläni.
Nyt mietin, miksi elämä on näin. Sitä jonka haluaa, ei saa. Sen jonka saa, ei halua. Ja sitten vielä hän jonka olemassa olo tärkeää mutta jonka arvoa itselle ei osaa määrittää
Tiedän. Ihmisiä ei oteta eikä saada eikä arvoteta, mutta en osaa ilmaista tätä toisin.