Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Sinun tilallesi kuuluisi kenties kympin tyttö"
20.10.2017 |
Pääsykokeiden kannattajat ja yo-kirjoituksista luopujat voisivat ajattella vähän tätä kirjoitusta:
http://www.libera.fi/blogi/sinun-tilallesi-kuuluisi-kenties-kympin-tytt…
"Kenties asianajotoimiston osakkaana, toimitusjohtajana, professorina, journalistina, tai tasavallan presidenttinä olisikin sijastasi joku aivan toinen.
Mutta tästä ei tietenkään seuraa, että se olisi huono asia. Voi hyvin olla, että paikallasi pitäisikin olla jonkun aivan muun. Siitä, että asiat ovat sinun tai kavereidesi mielestä mukavasti, ei seuraa että ne ovat yhteiskunnallisen hyvinvoinnin näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla.
Voi olla, että olet saanut paikkasi nimenomaan nykyjärjestelmän vikojen, etkä sen ansioiden vuoksi.
On täysin mahdollista, että sinun työsi hoitaisi huomattavasti paremmin vaikkapa joku järjettömän määrän laudatureja kirjoittanut ”kympin tyttö”. Juuri hän, joka kypsyi sinua varhemmin, työskenteli määrätietoisesti ja hyödynsi mittavaa lahjakkuuttaan lukiossa. Siis se tyttö, jota katselit vähän alaspäin juodessasi keskikaljaa luovien kavereidesi kanssa.
Voi olla, että sait hänen paikkansa taktikoimalla paremmin alavalinnassa tai pääsykokeiden ajoituksessa. Tai ehkä sinulle vain kävi tuuri. Tai ehkä tuo sinua lahjakkaampi nuori nainen ei jaksanut lukea Allardtin Sosiologiaa yhtä monta kertaa.
Voi hyvinkin olla, että me kaikki olemme vähän köyhempiä, sairaampia ja pahoinvoivampia sen vuoksi, että juuri sinut aikanaan valittiin opiskelupaikkaasi. Voi olla, että maailma olisi merkittävästi parempi, jos paikkasi olisi saanut ylioppilastodistuksen perusteella se kympin tyttö."
Niin! Että kun pääsykoeintoilijat aina huutavat, että pääsykoe antaa mahdollisuuden niille, jotka eivät lukiossa tai kirjoituksissa menestyneet, niin yksi ainoa pääsykoe voi kaataa myös sellaisen henkilön mahdollisuudet, joka on saanut kymppejä koko lukion ajan ja kirjoituksista laudatureja. Pääsykoekin voi mennä pieleen esim. sairastumisen vuoksi ja sitten sen yhden ainoan pieleen menneen kokeen vuoksi saattaa kympin ja laudaturin osaaja jäädä rannalle, samalla kun joku viitosen ja A:n paperit kirjoittanut pääsee tuurilla pääsykokeesta sisään yliopistoon.
Ovatko pääsykoeintoilijat ajatelleet ollenkaan tätä?
Kommentit (101)
Pääsykokeet ei estä todistusvalintaa. Saamani koulutuksen pääsykokeet olisi lasten leikkiä kympin tytölle, joten tuossa ei ole mitään järkeä. Yksikään kympin tyttö ei jää rannalle pääsykokeiden takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika läpinäkyvää Liberalta. Petaavat vain itselleen sparrausbisnestä ja sen myötä rikkaiden lasten kiilaamista yliopistoihin.
Onko tuo ulostulo seurausta pettymyksestä kun nuoruuden uhraaminen arvosanoille ei riittänytkään työelämässä?
Miksei samantien oteta Saksan yliopistomallia? Kaikki pääsee sisään, mutta jos ei pärjää niin heitetään ulos.
Vierailija kirjoitti:
"Tai ehkä tuo sinua lahjakkaampi nuori nainen ei jaksanut lukea Allardtin Sosiologiaa yhtä monta kertaa"
Tätä kohtaa en oikein ymmärrä.
En minäkään. Me kympin tytöt luetaan se aina kerran enemmän kuin joku muu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehei.
Ajatelkaa nyt jotain Einsteiniä jossain toimitusjohtajan hommissa.
Huippuälykkäät ovat usein jollain tavalla autistisen oloisia. He ovat omiaan nimenomaan laskemaan ja kehittämään siellä kammiossa kaltaistensa kanssa. Mutta eivät he pysty kaikkia hommia hoitamaan. Persoonallisuus ja mielenkiinnon kohteet eivät välttämättä edes taivu esim. myyntineuvotteluihin.Mutta kun kaikki älykkäät eivät vaan ole autistisen oloisia. Kun heitäkin on joka lähtöön, joten ei yleistetä. Tyhmästä ei kuitenkaan saa koskaan hyvää johtajaa, kun siihen ei ole mitään kehitysmahdollisuuksia. Miksi kympin tytöt eivät pääse johtajaksi on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Näissä tehtävissä heillä olisi eniten annettavaa. Moni kympin tyttö kohtaa kuitenkin lasikaton.
Olen yksi näistä. Edellisessä organisaatiossa hain turhaan useaan otteeseen strategisesti tärkeää päällikön paikkaa. Kulttuuri suosi miesjohtajia, eikä paikkaa koskaan tullut. Kilpailijan naistoimitusjohtaja tarjosi minulle vastaavaa vielä parempaa paikkaa heidän organisaatiossaan. Siellä on myös naisia päälliköinä. Urani otti nousukiidon ja työhöni on oltu erittäin tyytyväisiä.
Kympin tyttö; parhaat paperit peruskoulusta, lukiosta, ylioppilaskirjoituksista, pääsykokeista, ja valmistuessa.
Tottakai kävin myös valmennuskurssin, koska en jätä mitään tuurin varaan, jos voin asialle jotain tehdä.
Kympin tyttö ei ole hyvä termi tähän. On olemassa ahkeria ihmisiä ja laiskoja ihmisiä. Jos laiska motivoituu tarpeeksi, hän voi päästä haaveilemaansa asemaan työelämässä. Ahkera ihminen pääsee siihen todennäköisemmin.
Sitten on niitä, joilla on rajoituksia tai jotka haaveilevat asioista, jotka eivät kuulu heidän kapasiteettiinsa. Jos koulussa on saanut seiskan mielettömällä ahkeruudella, on selvää, ettei kapasiteettia riitä yliopistoon tai ainakaan sieltä valmistumiseen. Jos taas koulusta on saanut seiskan laiskuuttaan, on selvää, että tiet ovat auki minne vain, jos vain viitsii panostaa. Toisaalta se seiskan ahkera oppilas pääsee todennäköisemmin opiskelemaan kuin se seiskan laiska oppilas, jos osaa haaveilla oikeista asioista. Mistä aineesta siellä seiskan todistuksessa on paras numero? Siinä se ura ahkeralle, joka todennäköisemmin saa opiskelupaikan ja työpaikan ja menestyy elämässä, on onnellisempi ja tyytyväisempi kuin se laiska, jolla motivaatio ei riitä mihinkään.
Joskus kypsyminen tekee laiskasta ahkeran ja motivoituneen. Minä kypsyin ysillä ja motivoiduin ja suoritin sen lukion huippuarvosanoin. Pääsin yliopistoon ekalla yriyksellä, valmistuin erinomaisin arvosanoin ja olen haaveilemassani ammatissa, vaikka moni päivittelee, miksi tuollaisella todistuksella olen päätynyt vain tähän. En tavoitellut presidentin pestiä, koska poliitikon ura on tietynlaista uhkapelaamista, ja siinä olen huono. Erittäin huono. Kaikkien ei tarvitse olla presidenttejä. Paras ystäväni oli ysin oppilas ala-asteelta lähtien. Lukion jälkeen haki sairaanhoitajaksi ja on nyt leikkaussalihoitaja ja erittäin onnellinen ja tyytyväinen.
Luokkakaverini lukiossa oli kutosen oppilas. Kypsyi lukion tokaluokan keväällä ja tsemppasi abivuonna kasin todistuksen ja M:n paperit. Päätyi kauppatieteelliseen.
En kertonut tarkoituksella sukupuolia. On totta, että tytöt kypsyvät usein aiemmin tai ovat tunnollisempia mutta ei se silti oikeuta kuvittelemaan, että kaikki tytöt ovat ahkeria ja kaikki pojat laiskoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin puhutaan kympin tytöistä positiiviseen sävyyn. Ja se on oikein, ahkeruus kunniaan.
Ja lahjakkuus ja älykkyys, se meillä kympin tytöillä oikeasti on takana.
Miksi väheksyt ahkeruutta? Se on kuitenkin menestyksen isoin tekijä. Vaikka miten lahjakas olisit, ei sinusta tule NHL-kiekkoilijaa tai konserttipianistia ilman todella kovaa työtä.
En väheksy ahkeruutta, mutta voin kertoa, että minä kympin tyttönä ja kuuden laudaturin ylioppilaana en ollut ahkera. Kirjoitin laajan matematiikan ja laajan fysiikan, ja niissä tarvitaan enemmän ymmärrystä kuin pänttäämistä. Kielet tarttuvat luonnostaan päähän, ja kielioppirakenteet ovat rakenteita, joita myös voi oppia ymmärtämään. Kuutta kieltä osaavana näkee jo latinan taustavaikutuksen indoeurooppalaisissa kielissä jne.
On turha yleistää, että kympin tytöt olisivat ahkeria, kun ei näin välttämättä ole. Tai kympin pojat. Osa on, ja hyvä juttu heille. Osa ei.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu.
Hyvä ulkomuisti ei tarkoita sitä, että olisi hyvä tekemään mitään töitä.
Ne kympin tytöt ovat vetäneet kympit myös matikasta, fysiikasta ja kemiasta, missä nyt ainakaan ei pelkällä ulkoluvulla pärjää.
Todellisuudessa myös kielissä pitää ymmärtää kielen rakenteita, historiassa ja biologiassa syy-yhteyksiä ja lainalaisuuksia, ym.
Ja mikään tämä ei riitä, ellei ole ahkera, määrätietoinen, motivoitunut, ja vielä hallitse projektinhallintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin puhutaan kympin tytöistä positiiviseen sävyyn. Ja se on oikein, ahkeruus kunniaan.
Ja lahjakkuus ja älykkyys, se meillä kympin tytöillä oikeasti on takana.
Miksi väheksyt ahkeruutta? Se on kuitenkin menestyksen isoin tekijä. Vaikka miten lahjakas olisit, ei sinusta tule NHL-kiekkoilijaa tai konserttipianistia ilman todella kovaa työtä.
En väheksy ahkeruutta, mutta voin kertoa, että minä kympin tyttönä ja kuuden laudaturin ylioppilaana en ollut ahkera. Kirjoitin laajan matematiikan ja laajan fysiikan, ja niissä tarvitaan enemmän ymmärrystä kuin pänttäämistä. Kielet tarttuvat luonnostaan päähän, ja kielioppirakenteet ovat rakenteita, joita myös voi oppia ymmärtämään. Kuutta kieltä osaavana näkee jo latinan taustavaikutuksen indoeurooppalaisissa kielissä jne.
On turha yleistää, että kympin tytöt olisivat ahkeria, kun ei näin välttämättä ole. Tai kympin pojat. Osa on, ja hyvä juttu heille. Osa ei.
Sekoitat nyt ahkeruuden pänttäämiseen. Ei tarvitse istua tuntikausia lukemassa, jos ymmärtää vähemmälläkin, tai muutoin.
Todennäköisesti olet kuitenkin käynyt koulusi säännöllisesti, kuunnellut tunnilla, tehnyt läksysi ja valmistautunut kokeeseen jollain lailla. Koska ilmeisesti sinun älyllä aika vähäinen efortti on riittänyt, et pidä sitä ahkeruutena.
Ahkeruudella tarkoitetaan tässä riittävää panostusta, jotta saa riittävän hyvät paperit. Joillakin se vie enemmän tunteja, toisilla vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo ulostulo seurausta pettymyksestä kun nuoruuden uhraaminen arvosanoille ei riittänytkään työelämässä?
En koe uhranneeni nuoruuttani arvosanoille, sillä nautin uusien asioiden oppimisesta. Jo lapsena rakastin sitä, kun sain eteeni uutuuttaan kiiltävän ja ah niin hyvältä tuoksuvan kirjan. Olisin opiskelusta riippumatta lukenut kirjoja ja pähkinyt mielessäni asioita, sillä sellainen minä luonnostani olen. En ymmärrä, miksi "tiedonkäsittelystä ja ajattelusta" ei saisi nauttia, vaikka olisikin ns. "hiirimäinen" ihminen, ja ei loistaisi työelämässä. 🐁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksei samantien oteta Saksan yliopistomallia? Kaikki pääsee sisään, mutta jos ei pärjää niin heitetään ulos.
Kannatetaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tai ehkä tuo sinua lahjakkaampi nuori nainen ei jaksanut lukea Allardtin Sosiologiaa yhtä monta kertaa"
Tätä kohtaa en oikein ymmärrä.
En minäkään. Me kympin tytöt luetaan se aina kerran enemmän kuin joku muu.
näin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni hieman aina huolestuttaa puheet pääsykokeiden merkityksen vähentämisestä ja jopa poistamisesta. Itse olen koko elämäni ollut tasainen ysin tyttö, mutta lukion lopulla ktykkäain pahasti. Syynä se, että satuin silloin elämään elämäni hirvittävimmän vuoden, jonka muistan edelleen lähinnä mustana sumuna. Oli isovanhempien kuolemaa, äidin syöpädiagnoosia, ero ensimmäisestä poikaystävästä, ystäväpiirin tulehtumista, eristämistä, paniikkikohtauksia. Muistan jopa oksenbellweni vessassa kesken koulupäivän, koska voin henkisesti niin pahoin, mutta ketään ei kiinnostanut. Arvosanat olivat tietenkin pettymys.
Välivuoden pidettyäni toivuin, petrasin pääsykokeisiin ja pääsin unelma-alalleni yliopistoon, jossa sitten kukoistin ja teen alan töitä tänäkin päivänä. Kauhistuttaa ajatellakin, että elämäni musta vuosi olisi ratkaissut kohtaloni.
En varmasti ole ainoa, jolla viimeisiin teinivuosiin sattuu pahaa turbulenssia. Onneksi minulla oli toinenkin mahdollisuus.
Työelämässä katselin kollegamiehiä. Ihmettelin, miten he olivat aina niin rentoja ja ehtivät seurustella ja harrastaa. Joku heistä sanoi, että kasi rittää. Suurin osa heistä hoitaa uransa seiskan edestä.
Valitettavasti naisena tämä ei päde minuun. Voittaakseni heidät kisassa minun on jatkuvasti tehtävä kympin suoritus. No, osaan sen tehdä, mutta joskus olisi mukava päästä yhtä helpolla.
Uskomaton tekstiräpellys tohtorilta. Elämässä ja uralla tulee valtavasti arviointeja, jokainen professori on niin monen arviointipaneelin seulan läpi käynyt, että yksi yliopistoon sisäänpääsy on aivan neula heinäsuovassa.
Miksi päätön ahkeruus olisi harkitun priorisoinnin sijaan jokin hyve? Sitä paitsi yksikään kympin tyttö ei jää yliopiston ulkopuolelle ja vuosi yliopistossa asettaa hänet edullisempaan asemaan vaihtaa pääainetta kuin suoraan lukiosta hakevat.
Alue: Aihe vapaa
Eiköhän kympin tytöt hoida itsensä yliopistoon jo ihan ilman mitään sääliäkin ja oikeasti pääsevät sinne joko pääsykokeella tai sitten ainakin todistuksella jos koe ei niin hyvin mene. Sitten on ne muut, jotka tietävät ettei todistus riitä ja he joutuvat kilpailemaan vaan niistä paikoista siellä pääsykoe jonossa. Heille se pääsykoe on ainoa tie. Ja tähän ei tarvita mitään kovin huonoa todistusta. Ei pisteet vaan riitä vertailussa. Minullakaan ei ole yhtään L.:lää ja kuuluisin silti mielestäni ylipistoon.