Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Sinun tilallesi kuuluisi kenties kympin tyttö"
20.10.2017 |
Pääsykokeiden kannattajat ja yo-kirjoituksista luopujat voisivat ajattella vähän tätä kirjoitusta:
http://www.libera.fi/blogi/sinun-tilallesi-kuuluisi-kenties-kympin-tytt…
"Kenties asianajotoimiston osakkaana, toimitusjohtajana, professorina, journalistina, tai tasavallan presidenttinä olisikin sijastasi joku aivan toinen.
Mutta tästä ei tietenkään seuraa, että se olisi huono asia. Voi hyvin olla, että paikallasi pitäisikin olla jonkun aivan muun. Siitä, että asiat ovat sinun tai kavereidesi mielestä mukavasti, ei seuraa että ne ovat yhteiskunnallisen hyvinvoinnin näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla.
Voi olla, että olet saanut paikkasi nimenomaan nykyjärjestelmän vikojen, etkä sen ansioiden vuoksi.
On täysin mahdollista, että sinun työsi hoitaisi huomattavasti paremmin vaikkapa joku järjettömän määrän laudatureja kirjoittanut ”kympin tyttö”. Juuri hän, joka kypsyi sinua varhemmin, työskenteli määrätietoisesti ja hyödynsi mittavaa lahjakkuuttaan lukiossa. Siis se tyttö, jota katselit vähän alaspäin juodessasi keskikaljaa luovien kavereidesi kanssa.
Voi olla, että sait hänen paikkansa taktikoimalla paremmin alavalinnassa tai pääsykokeiden ajoituksessa. Tai ehkä sinulle vain kävi tuuri. Tai ehkä tuo sinua lahjakkaampi nuori nainen ei jaksanut lukea Allardtin Sosiologiaa yhtä monta kertaa.
Voi hyvinkin olla, että me kaikki olemme vähän köyhempiä, sairaampia ja pahoinvoivampia sen vuoksi, että juuri sinut aikanaan valittiin opiskelupaikkaasi. Voi olla, että maailma olisi merkittävästi parempi, jos paikkasi olisi saanut ylioppilastodistuksen perusteella se kympin tyttö."
Niin! Että kun pääsykoeintoilijat aina huutavat, että pääsykoe antaa mahdollisuuden niille, jotka eivät lukiossa tai kirjoituksissa menestyneet, niin yksi ainoa pääsykoe voi kaataa myös sellaisen henkilön mahdollisuudet, joka on saanut kymppejä koko lukion ajan ja kirjoituksista laudatureja. Pääsykoekin voi mennä pieleen esim. sairastumisen vuoksi ja sitten sen yhden ainoan pieleen menneen kokeen vuoksi saattaa kympin ja laudaturin osaaja jäädä rannalle, samalla kun joku viitosen ja A:n paperit kirjoittanut pääsee tuurilla pääsykokeesta sisään yliopistoon.
Ovatko pääsykoeintoilijat ajatelleet ollenkaan tätä?
Kommentit (101)
Tervetuloa vaan kaikki kympin tytöt monistamaan minun paikalle toimistoon. Luulenpa, että pitkästyvät kuoliaaksi, mutta onhan se totta että he ansaitsevat minun paikkani, kun ovat niin sinnikkäästi päntänneet lukiossa.
Mutta vähän minä mieleni pahoitin, kun väitettiin että kaljaa olisin kavereiden kanssa juonut. Siideriä juotiin, haluan sen tässä nyt kaikille kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurimman motivaation omaavat pärjäävät aina, olipa valintakriteeri mikä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Jos se kympin tyttö voi epäonnistua pääsykokeissa, voi hän epäonnistua myös yo-kirjoituksissa. Ja sitten hän ei enää olekaan kympin tyttö. Voi kauhistus.
Kirjoittaa voi moneen kertaan, syksyllä ja keväällä, ja lisäksi niissä käsitellään asioita, joita on opiskeltu jo 12 vuoden ajan ja viimeiset kolme vuotta vain kirjoitukset tähtäimessä. Pääsykokeissa on ihan eri maailma, aiheet, vastaustavat, arvostelunäkökulmat jne. En minä ainakaan lääketieteen pääsykokeissa ollut varautunut tietämään mitään kvanttifysiikasta, enkä ollut ajatellut etukäteen hammasteknilliseen pyrkiessäni, että siellä pitää veistellä mallin mukainen kappale kipsipalikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se kympin tyttö voi epäonnistua pääsykokeissa, voi hän epäonnistua myös yo-kirjoituksissa. Ja sitten hän ei enää olekaan kympin tyttö. Voi kauhistus.
Kirjoittaa voi moneen kertaan, syksyllä ja keväällä, ja lisäksi niissä käsitellään asioita, joita on opiskeltu jo 12 vuoden ajan ja viimeiset kolme vuotta vain kirjoitukset tähtäimessä. Pääsykokeissa on ihan eri maailma, aiheet, vastaustavat, arvostelunäkökulmat jne. En minä ainakaan lääketieteen pääsykokeissa ollut varautunut tietämään mitään kvanttifysiikasta, enkä ollut ajatellut etukäteen hammasteknilliseen pyrkiessäni, että siellä pitää veistellä mallin mukainen kappale kipsipalikasta.
Hyväksytyn yo-kokeen voi uusia vain kerran. Pääsykokeen voi uusia vaikka 30 kertaa
Sinänsä ihan hyvä pointti, tosin ne kympin tytöt ja pojat tuppaa olemaan yleensä hyvin vahvoilla myös pääsykokeissa juuri samoista syistä kuin miksi pärjäsivät yo-kirjoituksissa: ovat ahkeria, lahjakkaita, pitkäjänteisiä ja kunnianhimoisia. Suurin ongelma nykysysteemissä on se että yo-kokeet eivät ole sisällöllisesti riittäviä korvaamaan alakohtaisia pääsykokeita kuin muutamassa tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä ihan hyvä pointti, tosin ne kympin tytöt ja pojat tuppaa olemaan yleensä hyvin vahvoilla myös pääsykokeissa juuri samoista syistä kuin miksi pärjäsivät yo-kirjoituksissa: ovat ahkeria, lahjakkaita, pitkäjänteisiä ja kunnianhimoisia. Suurin ongelma nykysysteemissä on se että yo-kokeet eivät ole sisällöllisesti riittäviä korvaamaan alakohtaisia pääsykokeita kuin muutamassa tapauksessa.
siis korjaan:suurin ongelma ehdotetussa mallissa, jossa yo-koe korvaisi pääsykokeet
Jos kympin tyttö osaa tätä harvinaista kieltä, jota tarvitsen muun koulutuksen lisäksi niin kaikin mokomin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä oikiksen ja lääkiksen käytävillä nyt jo suurin osa on eliittilukioista erinomaisilla yo-todistuksilla. Harvoin ne laudaturin opiskelijat jää pääsykokeissakaan ilman opiskelupaikkaa.
Omalla alallani yliopisto joutuisi kyllä lisäämään yhden lisävuoden opintoihin, jos sisään mentäisiin pelkällä ylioppilastodistuksella. Järkyttävällä lisäpänttäämisellä pääsykokeisiin pysyi juuri ja juuri kärräyillä "alustavissa" opinnoissa yliopistoissa.
Onkohan tätä tajuttu edes huomioida?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehei.
Ajatelkaa nyt jotain Einsteiniä jossain toimitusjohtajan hommissa.
Huippuälykkäät ovat usein jollain tavalla autistisen oloisia. He ovat omiaan nimenomaan laskemaan ja kehittämään siellä kammiossa kaltaistensa kanssa. Mutta eivät he pysty kaikkia hommia hoitamaan. Persoonallisuus ja mielenkiinnon kohteet eivät välttämättä edes taivu esim. myyntineuvotteluihin.Pyydän saada huomauttaa, että ns. kympin tytöt eivät ole huippuälykkäitä.
Normaalihkolla älykkyysosamäärällä on täysin mahdollista selvitä peruskoulusta ja lukiostakin kiitettävin arvosanoin. Kyse on 90 %:n kohdalla motivaatiosta ja tunnollisuudesta. Koulua käydään erittäin herkässä iässä, jossa isoa osaa kiinnostaisi aivan muut asiat. Tämä on huono juttu, mutta käytännön pakko.
Olet oikeassa, mutta ahkeruus ja äly eivät sulje toisiaan pois. On myös mahdollista olla hiton fiksu ja sluibata läpi peruskoulun ja lukio ja silti kirjoittaa kiitettävät tai jopa laudaturin yo-paperit. Ei kaikki kympin tytöt puurra hikisesti koulun eteen. Tosin työelämässä ahkeruus ja tunnollisuus ovat minusta jopa tärkeämpiä meriittejä kuin spontaani lahjakkuus.
Tämä on jostain syystä epäsuosittu mielipide, mutta se voi vaikuttaa pääsykokeiden poistamiseen, että voidaan lisätä opiskelijamääriä rajattomasti, kun mikään ei käytännössä kerro opiskelijoiden keskimääräisestä tasosta. Jos on pääsykokeet, niin niistä ei pääse läpi tai ne helpotetaan naurettaviksi, mutta todistusvalinnan rajaa voidaan laskea eikä se tuo esiin niin ilmiselvästi sitä, jos esim. tekniikkaa opiskelemaan päässyt ei osaa edes derivoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omalla alallani yliopisto joutuisi kyllä lisäämään yhden lisävuoden opintoihin, jos sisään mentäisiin pelkällä ylioppilastodistuksella. Järkyttävällä lisäpänttäämisellä pääsykokeisiin pysyi juuri ja juuri kärräyillä "alustavissa" opinnoissa yliopistoissa.
Onkohan tätä tajuttu edes huomioida?
Tämä on se suurin ongelma. Monella alalla se pääsykoemateriaali on toiminut pohjana varsinaiselle opetukselle. On voitu lähteä siitä että kaikki aloittavat opiskelijat tietävät ainakin perustavimmat alan käsitteet ja teoriat, koska ne on pitänyt opetella pääsykokeessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla alallani yliopisto joutuisi kyllä lisäämään yhden lisävuoden opintoihin, jos sisään mentäisiin pelkällä ylioppilastodistuksella. Järkyttävällä lisäpänttäämisellä pääsykokeisiin pysyi juuri ja juuri kärräyillä "alustavissa" opinnoissa yliopistoissa.
Onkohan tätä tajuttu edes huomioida?
Tämä on se suurin ongelma. Monella alalla se pääsykoemateriaali on toiminut pohjana varsinaiselle opetukselle. On voitu lähteä siitä että kaikki aloittavat opiskelijat tietävät ainakin perustavimmat alan käsitteet ja teoriat, koska ne on pitänyt opetella pääsykokeessa.
Olisihan se vähän hassua jos vaikka kauppatieteellisestä opiskelupaikan saanut ei edes tietäisi mitä tarkoittaa inflaatio. En usko että proffat olisivat kovin valmiita opettamaan opiskelijoita joilla ei ole _mitään_ kosketuspintaa alaan, alan sanastoon tai kirjallisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi tuossa se hyvä puoli että valmennusbisnes suoranaisesti räjähtäisi, kun enää ei tarvitsisi järjestää jotain hikisiä puolen vuoden kursseja vaan valmennettavana olisi koko lukio- ja peruskouluaika. (Työttömät) opettajatkin saisi lisää rahaa kun pitäisivät iltaisin yksityisopetuksiaan tai siis "konsultointia"... XD
Muuten ajatellen tuntuu olevan jotenkin irrallaan todellisuudesta tuo ehdotus.
Tuo alkuun linkitetty blogikirjoittus on huono.
"Kympin tyttö" on pelkkä mielikuva. Koko käsite perustuu kuvitelmaan, että on olemassa ahkeria, muttei kovin älykkäitä tyttöjä (ei naisia, huom.) jotka pärjäävät koulussa, mutteivät pääse opiskelemaan korkeakouluihin. Mikään tutkimus ei todista tälläistä ilmiötä. On turha siis laatia lainsäädäntöä mielikuvien perusteella, kun faktojakin olisi tarjolla.
Mielikuva "kympin tytöstä" loukkaa naisia. Ylioppilaiskokeissa pärjäämiseen tarvitaan älyä. Jos joku tuntee jonkun totaalisen tyhmän tytön (tai pojankin), joka on vetänyt huippuarvosanat ylppäreissä, voi ilmoittautua. Minä en tunne ainuttakaan. Mielestäni enemmänkin on niitä nuoria, jotka ovat älykkäitä, mutta jotka hermoilun tms. takia eivät ole kyenneet suoriutumaan niin hyvin kuin olettaisi.
Toisaalta mielikuva "kympin tytöstä" ruokkii kuvitelmaa, että koulut ovat täynnä poikia, jotka ovat huippuälykkäitä, mutta jotka eivät vaan viitsi lukea, mutta sitten ihmeen kautta suoriutuvat ylioppilaskokeissa ja yliopiston pääsykokeissa hyvin. Jos joku tuntee tällaisen pojan (tai tytön), saa kertoa. En tunne yhtäkään, joka olisi löysäilemällä päässyt yläasteelta edes lukioon tai siitä eteenpäin.
Hyvin harvassa ovat siis mielikuvien äärihahmot. Lisäksi kuvitellut ominaisuudet eli ahkeruus ja äly eivät yksinään riitä yliopistoon pääsemiseen, vaan sinne hakeutumiseen vaikuttaa suurelta osalta nuoren oma motivaatio ja läheisten tuki. Tuella tarkoitan sekä henkistä että rahallista tai muuten konkreettista tukea.
En osaa sanoa mikä olisi paras keino valita opiskelijat yliopistoihin, mutta ainakaan vanhakantaisiin mielikuviin nojaaminen ei ole hyvä ratkaisu.
Ja aivan yhtä hyvin asiat voisivat olla paljon huonommin jos ne kympin tytöt kansoittaisivat johtoasemat. Miksi kympin tyttö olisi välttämättä johonkin hommaan parempi kuin kutosen poika? Koulumaailma ja reaalimaailma ovat kaksi aivan eri asiaa. Lisäksi mitä se nyt kertoo, että on tasaisen 'hyvä' kaikessa? Tarvitaan nimenomaan heitä, joilla on semmoista erityisosaamista, jota muilla ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Ja aivan yhtä hyvin asiat voisivat olla paljon huonommin jos ne kympin tytöt kansoittaisivat johtoasemat. Miksi kympin tyttö olisi välttämättä johonkin hommaan parempi kuin kutosen poika? Koulumaailma ja reaalimaailma ovat kaksi aivan eri asiaa. Lisäksi mitä se nyt kertoo, että on tasaisen 'hyvä' kaikessa? Tarvitaan nimenomaan heitä, joilla on semmoista erityisosaamista, jota muilla ei ole.
Samaa mieltä. Tuo oli kornia siinä blogiteksissä että vedettiin työuralla menestymisestä suora linkki siihen onko "kympin tyttö" tai "kutosen poika". Oikeassa elämässä ihmiset ovat niin erilaisia keskenään ominaisuuksiltaan, motivaatioltaan sekä elämäntilanteeltaan, ettei saman koulutodistuksen saaneita voi verrata keskenään. Yliopistossakin sekä yksityiselämässä ihmiset tekevät omia valintojaan.
Alastakin paljon riippuu kuka siellä menestyy, mitä ominaisuuksia tarvitaan. Lisäksi työelämässä on muitakin tekijöitä jotka vaikuttavat menestymsiseen kuten syrjintä tai nepotismi/suhteet. Tai sairaudet, asuinpaikka, perhesuhteet, tms.
Vaiettu asia tässä keskustelussa on se, että iso osa näistä vasta parin vuoden päästä herätyksen kokeneista pääsykokeisiin skarpanneista on poikia. Suomalaiset tytöt vetelee PISA-tuloksissa jo huomattavasti poikia parempia tuloksia jopa sellaisissa aineissa kuin fysiikka ja matikka. En missään nimessä kannata mitään sukupuolikiintiöitä yliopistoihin(enkä sen puoleen naiskiintiöitä yritysten hallituksiinkaan) vaan parhaat valittakoon. Pistää vaan miettimään millaiseksi tämä koulutuskuilu saattaa muotoutua.
Vierailija kirjoitti:
Vaiettu asia tässä keskustelussa on se, että iso osa näistä vasta parin vuoden päästä herätyksen kokeneista pääsykokeisiin skarpanneista on poikia. Suomalaiset tytöt vetelee PISA-tuloksissa jo huomattavasti poikia parempia tuloksia jopa sellaisissa aineissa kuin fysiikka ja matikka. En missään nimessä kannata mitään sukupuolikiintiöitä yliopistoihin(enkä sen puoleen naiskiintiöitä yritysten hallituksiinkaan) vaan parhaat valittakoon. Pistää vaan miettimään millaiseksi tämä koulutuskuilu saattaa muotoutua.
Ei jollain pisa-tuloksilla ole käytännössä mitään todellista merkitystä. Ne eivät suoraan johda innovaatioihin tai elämänlaadun parantumiseen. Pisa ei siis mittaa todellista eikä potentiaalista lahjakkuutta kovinkaan hyvin. Se että saa jostain pisasta parhaat pisteet ei vielä tarkoita mitään ihmeellistä.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ihminen pitäisi tuomita lopun elämää jonkun vuosia sitten saadun yo-todistuksen perusteella? Minulla oli lukion ja yliopiston välissä muutama välivuosi, joiden aikana kiinnostuin aivan eri alasta kuin mitä olin lukiossa halunnut. Luin pääsykokeeseen ja pääsin sisään. Puolet hakijoista sai lisäpisteitä hyvästä yo-kokeen alaan liittyvästä arvosanasta, puolet valittiin pelkän pääsykokeen perusteella. Minä en ollut kirjoittanut kyseistä ainetta ollenkaan. Olin yksi niistä alle kymmenestä, joka sai opiskelupaikan pelkän pääsykokeen perusteella, vaikka hakijoita oli yli sata, ja olen sen ansainnut.
En kannata sitä, että yo-todistus vaikuttaa yliopiston opiskelupaikan saamiseen. Yliopisto on eri asia kuin lukio. Se ei ole mikään lukion jatke ja rikkaiden kullanmurujen päivähoitola, vaan tiedeyhteisö. Se, että on pärjännyt lukiossa ei tarkoita sitä, että pärjäisi yliopistossa - tai lopulta työelämässä.