"Sinun tilallesi kuuluisi kenties kympin tyttö"
Pääsykokeiden kannattajat ja yo-kirjoituksista luopujat voisivat ajattella vähän tätä kirjoitusta:
http://www.libera.fi/blogi/sinun-tilallesi-kuuluisi-kenties-kympin-tytt…
"Kenties asianajotoimiston osakkaana, toimitusjohtajana, professorina, journalistina, tai tasavallan presidenttinä olisikin sijastasi joku aivan toinen.
Mutta tästä ei tietenkään seuraa, että se olisi huono asia. Voi hyvin olla, että paikallasi pitäisikin olla jonkun aivan muun. Siitä, että asiat ovat sinun tai kavereidesi mielestä mukavasti, ei seuraa että ne ovat yhteiskunnallisen hyvinvoinnin näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla.
Voi olla, että olet saanut paikkasi nimenomaan nykyjärjestelmän vikojen, etkä sen ansioiden vuoksi.
On täysin mahdollista, että sinun työsi hoitaisi huomattavasti paremmin vaikkapa joku järjettömän määrän laudatureja kirjoittanut ”kympin tyttö”. Juuri hän, joka kypsyi sinua varhemmin, työskenteli määrätietoisesti ja hyödynsi mittavaa lahjakkuuttaan lukiossa. Siis se tyttö, jota katselit vähän alaspäin juodessasi keskikaljaa luovien kavereidesi kanssa.
Voi olla, että sait hänen paikkansa taktikoimalla paremmin alavalinnassa tai pääsykokeiden ajoituksessa. Tai ehkä sinulle vain kävi tuuri. Tai ehkä tuo sinua lahjakkaampi nuori nainen ei jaksanut lukea Allardtin Sosiologiaa yhtä monta kertaa.
Voi hyvinkin olla, että me kaikki olemme vähän köyhempiä, sairaampia ja pahoinvoivampia sen vuoksi, että juuri sinut aikanaan valittiin opiskelupaikkaasi. Voi olla, että maailma olisi merkittävästi parempi, jos paikkasi olisi saanut ylioppilastodistuksen perusteella se kympin tyttö."
Niin! Että kun pääsykoeintoilijat aina huutavat, että pääsykoe antaa mahdollisuuden niille, jotka eivät lukiossa tai kirjoituksissa menestyneet, niin yksi ainoa pääsykoe voi kaataa myös sellaisen henkilön mahdollisuudet, joka on saanut kymppejä koko lukion ajan ja kirjoituksista laudatureja. Pääsykoekin voi mennä pieleen esim. sairastumisen vuoksi ja sitten sen yhden ainoan pieleen menneen kokeen vuoksi saattaa kympin ja laudaturin osaaja jäädä rannalle, samalla kun joku viitosen ja A:n paperit kirjoittanut pääsee tuurilla pääsykokeesta sisään yliopistoon.
Ovatko pääsykoeintoilijat ajatelleet ollenkaan tätä?
Kommentit (101)
Pääsykokeet ovat hyödyllisiä, koska mittaavat motivaatiota ja soveltuvuutta alalle, saattaapa joku pääsykoemateriaalia tutkittuaan vaihtaa toiseen alaan. Minulle pääsykokeet olivat orientointumista alaan. YO-kirjoituksissa taas testataan samaa, mikä on tentitty jo kerran kursseilla.
Ihan turhaa on miettiä, kuka ansaitsee päästä opiskelemaan, ne joilla on edellytykset opiskella alaa valmistuvat ja yhteiskunta pyörii.
Sitten on luonnonlahjakkaat, jotka juo lukiossa kaljaa ja saa kirjoittaa silti ällän paperit.
Vierailija kirjoitti:
Sitten on luonnonlahjakkaat, jotka juo lukiossa kaljaa ja saa kirjoittaa silti ällän paperit.
nojoo, niinhän ne luonnonlahjakkaat onyös silmäilleet vähän pääsykoekirjoja ja päässeet sisään. Elämä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten on luonnonlahjakkaat, jotka juo lukiossa kaljaa ja saa kirjoittaa silti ällän paperit.
nojoo, niinhän ne luonnonlahjakkaat onyös silmäilleet vähän pääsykoekirjoja ja päässeet sisään. Elämä on.
Kumma vaan että minne nämä "nerot" häviävät? Yliopistossa opiskelevana olen nähnyt todella vähän (jos ollenkaan) tälläisiä tyyppejä.
Aivan kauheaa yleistämistä tuossa kirjoituksessa! Ikään kuin vain nämä ns. kympin tytöt olisivat jotain ja jos ei ylppäreissä kirjoita riviä laudatureita, on automaattisesti kouluhaluton, laiska kaljanlipittäjä.
Kympin tytöt ovat nössöjä, jotka kaipaavat jatkuvasti jonkun taputtelemaan päätään, että hyvä tyttö!
Mieluummin kasin räväkkä ja luova extrovertti kuin kympin hissukka. Mitä uutta hissu keksii, kun kaikki opiskellaan ulkoa kirjasta eikä yritys-erehdys -puuhastelu kuulu repertuaariin?
Onpa kovasti alapeukutettu aloitusta. Onko pelko ahterissa niillä, joita ei kiinnosta tehdä töitä lukiossa ja panostaa ylppäreihin?
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin puhutaan kympin tytöistä positiiviseen sävyyn. Ja se on oikein, ahkeruus kunniaan.
Kun puhuja on Libera, en ole ollenkaan varma siitä, onko viesti positiivinen.
Vierailija kirjoitti:
Tuo alkuun linkitetty blogikirjoittus on huono.
"Kympin tyttö" on pelkkä mielikuva. Koko käsite perustuu kuvitelmaan, että on olemassa ahkeria, muttei kovin älykkäitä tyttöjä (ei naisia, huom.) jotka pärjäävät koulussa, mutteivät pääse opiskelemaan korkeakouluihin. Mikään tutkimus ei todista tälläistä ilmiötä. On turha siis laatia lainsäädäntöä mielikuvien perusteella, kun faktojakin olisi tarjolla.
Mielikuva "kympin tytöstä" loukkaa naisia. Ylioppilaiskokeissa pärjäämiseen tarvitaan älyä. Jos joku tuntee jonkun totaalisen tyhmän tytön (tai pojankin), joka on vetänyt huippuarvosanat ylppäreissä, voi ilmoittautua. Minä en tunne ainuttakaan. Mielestäni enemmänkin on niitä nuoria, jotka ovat älykkäitä, mutta jotka hermoilun tms. takia eivät ole kyenneet suoriutumaan niin hyvin kuin olettaisi.
Toisaalta mielikuva "kympin tytöstä" ruokkii kuvitelmaa, että koulut ovat täynnä poikia, jotka ovat huippuälykkäitä, mutta jotka eivät vaan viitsi lukea, mutta sitten ihmeen kautta suoriutuvat ylioppilaskokeissa ja yliopiston pääsykokeissa hyvin. Jos joku tuntee tällaisen pojan (tai tytön), saa kertoa. En tunne yhtäkään, joka olisi löysäilemällä päässyt yläasteelta edes lukioon tai siitä eteenpäin.
Hyvin harvassa ovat siis mielikuvien äärihahmot. Lisäksi kuvitellut ominaisuudet eli ahkeruus ja äly eivät yksinään riitä yliopistoon pääsemiseen, vaan sinne hakeutumiseen vaikuttaa suurelta osalta nuoren oma motivaatio ja läheisten tuki. Tuella tarkoitan sekä henkistä että rahallista tai muuten konkreettista tukea.
En osaa sanoa mikä olisi paras keino valita opiskelijat yliopistoihin, mutta ainakaan vanhakantaisiin mielikuviin nojaaminen ei ole hyvä ratkaisu.
Muistinvaraisuuteen perustuva osaaminen ei tarkoita samaa kuin älykkyyteen perustuva osaaminen. Hallitus säikähti kriittistä älyä, joka on viime aikoina tulvinut yliopistoihin ja haluaa korvata sen sokeilla ja alistuvilla kympin tytöillä (ja pojilla?). Niillä, jotka pysyvät kuosissa.
Vierailija kirjoitti:
"Tai ehkä tuo sinua lahjakkaampi nuori nainen ei jaksanut lukea Allardtin Sosiologiaa yhtä monta kertaa"
Tätä kohtaa en oikein ymmärrä.
Kirjoittaja on päättänyt olevansa syrjitty "kympin tyttö", jonka ongelmat johtuvat muusta kuin hänestä itsestään. Hän ("kympin tyttö") ei jaksanut lukea pääsykokeisiin? Tuuria! Yhteiskunta on epäreilu, jos muut lukivat ja pärjäsivät!
Oikeastihan kympin tyttö on juuri se tunnollinen tyttö, joka kahlaa Allardtin Sosiologian läpi niin monta kertaa kuin hänen tarvitsee, eikä jää kirjoittajan tapaan kiukuttelemaan hikkeilystä, kun ne huomattavasti huonommat ihmiset menevätkin "mittavan lahjakkuuden" ohi ahkeruudella.
Nyt onkin hyvä aika nostaa taas tämä ketju ylös.
Onhan yo-kokeissa jo nyt kiintiönsä näille monen laudaturin ylioppilaille. Joillekin aloille pääsee ilman että tarvitsee edes valintakokeessa käydä. Lisäksi se sisäänpääsy ei kyllä mistään kerrasta jää kiinni, sitä voi lukea sen Allardtin paremmin ensi vuonna sitten.
Työmarkkinoilla sitten taas valitaan korkeisiin asemiin kyllä just tasan oikea henkilö. Valinnanvaraa hyvistä on vaikka kuinka paljon eikä se valinta mistään ammoisista yo-arvosanoista kiinni ole. Eikä riitä pelkkä yliopistotutkintokaan, akateemisessa maailmassa on oltava näyttöä ja julkaisuja omalta alalta eikä sitä lahjaton saa aikaan vaikka miten tsägällä luistelisi oppilaitokseen aluksi sisään.
Täysin järjetön kirjoitus.
Onkohan sellainen kympin tyttö välttämättä parempi suorittamaan esimerkiksi normihommia asianajotoimistossa kuin hieman heikommin menestyvä?
Pysyykö nälkä jos työtehtävissä ei ole riittävästi haasteita vuosiin? Sama juttu lääkiksessä, ei kukaan kohtele sinua huippulääkärinä koulumenestyksen perusteella. Ensin pitää ihmetellä terveyskeskuksessa miksi mummolla on ripuli.
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin puhutaan kympin tytöistä positiiviseen sävyyn. Ja se on oikein, ahkeruus kunniaan.
Ja lahjakkuus ja älykkyys, se meillä kympin tytöillä oikeasti on takana.
Kaverini opetteli ulkoa monia kirjoja ja pärjäsi näissä aiheissa, jossa piti muistaa. Matikkaa hän ei tajunnut. Minä osasin matikkaa mutta en jaksanut muistella mitä esim. historiassa tapahtui... En ollut kympin tyttö, koska olin ja olen vieläkin laiska. Mutta jokaikisessä työpaikassani olen saanut kiitosta osaamisestani ja ahkeruudestani. Ihmisiä on jopa ärsyttänyt osaamiseni ja tapani hoitaa työni hyvin... Nyt olin sairauden vuoksi työtön pari vuotta, enkä pääse töihin takaisin, enkä tiedä miksi...
Ei kuulu.
Hyvä ulkomuisti ei tarkoita sitä, että olisi hyvä tekemään mitään töitä.
"Parhaat valittakoon"? Aika naivia olettaa, että todella paras valitaan. Tai että valitsijat olisivat edes kykeneviä hahmottamaan kuka on paras. Ja ettei suhteilla, sukupuolella tai puolekirjalla olisi vaikutusta.
Jos parhaat valitaan, miksi meillä yleensä on ongelmia mm. yritysten hallitusten johdon sukupuolijakautuman kanssa? Onko miespuolinen sukupuolielin jollain tavalla pätevöittänyt kaikki hallituksissa istuvat miehet hommaan?