Lue keskustelun säännöt.
www.jouluapua.fi
19.10.2017 |
Jos sinulla on mahdollisuus auttaa vähävaraisia joulun alla, millä perusteella valitset avunsaajan?
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Sellaiselle perheelle, joka tuntuu perusperheeltä, jolla vaikeudet tilapäisiä.
En anna
- perheen äidin tai teinitytön vaatekoko XL/XXL
- rahaa tarvitaan, koska perheen neljä aikuista lasta ovat lastenlasten kanssa tulossa syömään
- yksihuoltajaäidit, jolla jo lauma isompia lapsia ja pienin on alle 1v (jos ei ole varaa ehkäisyyn, ei kannata harrastaa yhdenyön suhteita)
- pitkäaikaistyöttömät, joilla monta lasta ja pienin alle 1v
- perheessä täysi-ikäisiä lapsia, joilla lahjatoiveet
- paljon epämääräisiä sairauksia sekä vanhemilla että lapsilla
Näitä kaikki löytyy ryhmässä useita. Tavallisia perheitä vaikeampi löytää.
Nyt loukkaannuin hieman. Vaatekokoni on XL. Olen 177cm pitkä ja varmaan on muutama kilo ylimääräistä, mutta en koe olevani mitenkään liian iso ihminen. Olen keski-ikäinen ihminen. Nuoret on nykyään pidempiä kuin omassa nuoruudessa. Ei isot ihmiset ole mitenkään huonompia ihmisiä kuin lyhyet S-kokoiset. Joulu tulee kaikenkokoisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensimmäiseksi en valitsisi pyytäjää joka haluaisi lahjoja täysi-ikäisille lapsille sekä jouluruokaa joka sopii gluteenittomaan fodmap-ruokavalioon.
Mä taas olen jo monena jouluna laittanut näissä avustusjutuissa joululahjat nimenomaan 14-21 -vuotiaille pojille. Kuuluvat iältään ja sukupuoleltaan siihen joukkoon, jota harva haluaa ilahduttaa jouluna.
Tuon ikäinen voi jo tienata omia rahoja. Lisäksi ymmärtää, että joulupukkia ei ole.
Meinaatko että ryhmien aikuiset uskovat avustusten tulevan joulupukilta? Mieti jotain 14- 15- vuotiasta varattoman perheen poikaa joka ei tällä logiikalla tarvitse yhden ainokaista lahjaa ja istuu aaton tietokoneella huoneessaan kun kaverit ovat joulunvietossa ja vanhemmat lähtevät lähibaariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masentunutta nuorta, jolla on joku lemmikki. Koirat on mulle henkilökohtaisesti tärkeämpiä kun lapset (ei huolta, olen vela) ja ymmärrän että masentuneelle se voi olla se ainoa ilonaihe elämässä. Jos lemmikillä menee hyvin ja se saa jotain uutta josta tulee iloiseksi, ehkä tulee omistajakin. Toki jotain kivaa myös omistajalle jos osaa sanoa mikä tekisi iloiseksi.
Näin meni ainakin mulla synkimpinä aikoina.
Onko siellä ryhmässä paljonkin tällaisia tapauksia?
En tiedä, en ole tutkaillut mitenkään kauheasti. Luultavasti ei yksineläjät pääse, koska on olemassa "tärkeämpiä" autettavia eli lapsiperheitä. Kenen mielestä sitten on tärkeämpi ja kenen ei, mutta tommoselle antaisin todella mielelläni jouluapua.
Vierailija kirjoitti:
En tajua näitä 8 lapsisia elämäntapatyöttömiä perheitä joissa joulu (+ lasten synttärit ja kaikki muut juhlat) tulee joka vuosi ihan yllätyksenä. Nuorin lapsi on yleensä muutamakuinen ja työttömyys ennen kuopuksen syntymistä on kestänyt about 20 vuotta. Mutta edelleen on yllätys et ei oo tänä(kään) jouluna rahaa ostaa jouluruokaa eikä lahjoja. Kannattaa pukata yhdeksäs lapsi ensi juoluksi, jospa se tilanne sillä paranisi.[/quote/]
Ja kaikki lapset oppivat mallin vanhemmiltaan, köyhyyden kehä on valmis. Tuntuu pahalta mutta näitä perheitä ei kannattaisi auttaa koska oppivat että kerjäämällä pärjää.
Köyhälle ei kannata ostaa kalaa vaan opettaa kalastamaan.
Nuo avustukset pitäisi lopettaa kokonaan, kukaan enää edes yritä säästää joulua varten koska tietävät että avustuksilla taas saadaan kiva joulu.
Alunperin varmasti onkin ollut hyvä juttu, autetaan niitä jotka oikeasti tarvitsevat apua. Mutta nyt tämä on karannut käsistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En valitsis tuolta ketään, kun en tiedä ollenkaan onko nuo jutut miten paikkansapitäviä edes...
Vierailija kirjoitti:
Todella harvassa on ne perheet jotka ihan aidosti tarvitsevat apua.
Omassa tuttavapiirissä on useampi perhe jotka hakevat kaikki mahdolliset avustukset ja lopputulema on se että saavat apua yhteensä lähes tuhannen euron edestä. Omatkin rahat riittäisivät perusjoulun järjestämiseen, mutta rahat käytetään mielummin kaikkeen muuhun, koska noita avustuksia on saatavilla.Tiedän, koska itsekin kuuluin ennen tuohon joukkoon. Itselläni on jo useampi vuosi kun avustuksia hain, mutta 500-700euron edestä sai lahjoja/lahjakortteja. Kyllä niillä järjesti yltäkylläisen joulun itselle ja kahdelle lapselle.
Lainaan omaa viestiäni ja lisään että näitä avustuksia jakavia tahoja on todella paljon, eikä heillä ole mahdollisuutta tarkistaa onko apua tarvitseva saanut apua jo muualta. Silloin kun itse hain avustuksia, ei ollut vielä näitä fb-ryhmiä.
Mutta tässä listaa mistä kaikkialta näitä avustuksia sai ja jokainen voi miettiä että paljonko niistä kertyi loppujen lopuksi.
-kirkon diakoni
-spr
-pelastusarmeija
-helluntaiseurakunta
- 2 muuta vastaavaa seurakuntaa
- 2 paikallista avustusjärjestöä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taasko tuo alkaa. Huoh. Ja samat perheet vuodesta toiseen. Jo ois tuossa ajassa käyty esimerkiksi joku lähärikoulu moneen kertaan. Jos vaikka kouluttamattoman perheen aikuiset kävis bussikuskikurssin ja lähärikoulun ja menis vuorotöihin, niin tienais ihan mukavasti. Mutta ei. Ei voida kun ei haluta muuttaa, ei pystytä eikä jakseta, on homeallergia aja sisäilmaongelmaa ja ahistusta, ja sitä ja tätä jagtota. Mutta lapsia, niiden tekemistä ei lopeteta. Aina on uus pulla uunissa kun edellinen saatu ilmaseks päivähoitoon virikkeellistymään...
Toivottavasti näihin ei ainakaan otettaisi samoja perheitä kuin viime vuonna.
Itse aiheeseen liittyen, mielelläni auttaisin vaikka sitä pariskuntaa joka hoiti rescue-eläimiä. Monilapsiset perheet joissa pieniä lapsia ja useamman vuoden työttömyys hyppäisin heti yli. Selailin noita tämänhetkisiä kohteita niin todella monella tuntui olevan taustalla muuttoa, sisäilmaongelmaa ja tukiverkoston puutetta. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse valitsin yhden lapsen yksinhuoltajan. Toivoi ruokaa, lapselle vaatetta ja itselleen villasukat. Kohtuullista.
Olette minusta julmia. Kuka vaan voi joutua vaikeaan tilanteeseen. Itselle olisi kaikkien tärkeintä, että saaja ilahtuisi oli niitä lapsia sitten 2 tai 6. Toivon, että joskus pystyisin itse avustamaan. Tällä hetkellä yritän itse laskea kuinka paljon rahaa on huomiseen kauppareissuun. Ja emme siis ole tukien saajia vaan pienituloinen yhden lapsen perhe kyseessä ja loppukuun vaikeat ajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin auttaa vaikka jotain yksinäistä vanhusta.
Haluaisin auttaa, mutta vain sellaista, joka oikeasti tarvitsee apua. Nimittäin liikoja ei ole itselläkään. Jouluksi saadaan kyllä kinkku ja muuta perusjouluruokaa, ja lapsille ja kummilapsille kohtalaiset lahjat. Ja näihin ollaan tyytyväisiä. Mutta jos pieni avustukseni meneekin jollekin, joka oikeasti on paremmissa varoissa kuin minä, tai joka lypsää useista eri paikoista itselleen tarpeettoman yltäkylläisen joulun kymmenine lahjoineen, niin mieluummin pidän lahjoitukseni itse oman perheen hyödyksi! Käyttäisin sen vaikka kirpputorille tammikuussa.
Mistä tiedän, kuka oikeasti ilahtuu avusta? Joku, jolle kelpaa käytetyt vaatteet? Vai menevätkö nekin myyntiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olette minusta julmia. Kuka vaan voi joutua vaikeaan tilanteeseen. Itselle olisi kaikkien tärkeintä, että saaja ilahtuisi oli niitä lapsia sitten 2 tai 6. Toivon, että joskus pystyisin itse avustamaan. Tällä hetkellä yritän itse laskea kuinka paljon rahaa on huomiseen kauppareissuun. Ja emme siis ole tukien saajia vaan pienituloinen yhden lapsen perhe kyseessä ja loppukuun vaikeat ajat.
No voi mutta jos lapsia on 10 eikä vanhemmat oo ikinä olleet työelämässä niin tuskin se vaikea tilanne ihan kovin nopsaa on muotoutunut.
Vierailija kirjoitti:
Olen joka joulu auttanut pari- muutamaa perhettä.
Tyhmin fiilis tuli toissa jouluna kun ostin yhden perheen pienelle lapselle noin 25 euroa maksavan legopaketin koska "lapsi ei olisi muuten saanut ainoatakaan lahjaa" hakemuksen mukaan. Vein pakettia ja äiti tuli parkkipaikalle vastaan hakemaan sitä rööki suussa. Öh, vara vetää kessua mutta ei varaa ostaa ainoatakaan lahjaa omalle lapselle. Kiitosta en saanut.
Viimevuonna taas paketoin kosmetiikkatuotteita erään yksilapsisessa perheen teinille + joululaatikoita ja pienen kinkun ja suklaata ruoka-apuna. Siitä tuli hyvä mieli itsellekin, perheen äiti liikuttui melkein kyyneliin kun vein jouluavut. Vielä joulupäivänä tyttö laittoi tekstiviestiä ja kiitteli kovasti lahjasta.
On kyllä epäkohteliasta olla kiittämättä lahjasta, mutta on myös itsekästä vaatia lahjansaajia kiittämään ja kumartamaan. Onko lahjansaaja tarpeeksi kiitollinen kun tirauttaa pari kyyneltä? Lahjoitatko sinä,koska haluat saada irsellesi kiitosta ja tuntea itsesi ylemmäksi? Vai saatko hyvän mielen ihan vaan antamisen ilosta. Saajalle se voi olla nöyryyttävä tilanne, jolloin käytös voi olla erikoista eikä kiitosta ehkä kuulu.
Aina on näitä ammattiruikuttajia jotka tietävät saavansa useasta paikasta ja siksi suhtaudun kriittisesti näihin keräyksiin.
Olen itse jakava taho ja avustaminen on nyt mennyt sostoimiston listan mukaan.
Se ikävä kyllä karsii juuri ne hiljaiset vähävaraisten perheet pois jotka eivät ole hakeneet apua viranomaisilta.
Syy miksi ei enää rahaa jaeta suoraan on kylmästi se, että avun pyytäjät käyttivät hyväkseen meitä eikä idea toimi näin.
Mielelläni antaisin suoraan, mutta on täysin mahdotonta selvitellä minne tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joka joulu auttanut pari- muutamaa perhettä.
Tyhmin fiilis tuli toissa jouluna kun ostin yhden perheen pienelle lapselle noin 25 euroa maksavan legopaketin koska "lapsi ei olisi muuten saanut ainoatakaan lahjaa" hakemuksen mukaan. Vein pakettia ja äiti tuli parkkipaikalle vastaan hakemaan sitä rööki suussa. Öh, vara vetää kessua mutta ei varaa ostaa ainoatakaan lahjaa omalle lapselle. Kiitosta en saanut.
Viimevuonna taas paketoin kosmetiikkatuotteita erään yksilapsisessa perheen teinille + joululaatikoita ja pienen kinkun ja suklaata ruoka-apuna. Siitä tuli hyvä mieli itsellekin, perheen äiti liikuttui melkein kyyneliin kun vein jouluavut. Vielä joulupäivänä tyttö laittoi tekstiviestiä ja kiitteli kovasti lahjasta.
On kyllä epäkohteliasta olla kiittämättä lahjasta, mutta on myös itsekästä vaatia lahjansaajia kiittämään ja kumartamaan. Onko lahjansaaja tarpeeksi kiitollinen kun tirauttaa pari kyyneltä? Lahjoitatko sinä,koska haluat saada irsellesi kiitosta ja tuntea itsesi ylemmäksi? Vai saatko hyvän mielen ihan vaan antamisen ilosta. Saajalle se voi olla nöyryyttävä tilanne, jolloin käytös voi olla erikoista eikä kiitosta ehkä kuulu.
Todellakaan en ole vaatinut ketään kiittämään ja kumartamaan mutta kyllä se yksi pieni sana tuota tilannetta olisi muuttanut. Tuli tunne että lahja oli liian halpa tai huono, äiti kun olisi saanut sen ostettua itsekin muutaman röökiaskin hinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Aina on näitä ammattiruikuttajia jotka tietävät saavansa useasta paikasta ja siksi suhtaudun kriittisesti näihin keräyksiin.
Olen itse jakava taho ja avustaminen on nyt mennyt sostoimiston listan mukaan.
Se ikävä kyllä karsii juuri ne hiljaiset vähävaraisten perheet pois jotka eivät ole hakeneet apua viranomaisilta.
Syy miksi ei enää rahaa jaeta suoraan on kylmästi se, että avun pyytäjät käyttivät hyväkseen meitä eikä idea toimi näin.
Mielelläni antaisin suoraan, mutta on täysin mahdotonta selvitellä minne tarvetta.
Kirjoitin myös tuon lainauksen ja kävin katsomassa oman alueen toivojia.
Siellä vaikutti todella asiallisille pyynnöt ja taidankin ottaa yhteyttä.
Monena vuonna pyynnöt olleet rönsyileviä eikä rajaa millään.
Tuon ikäinen voi jo tienata omia rahoja. Lisäksi ymmärtää, että joulupukkia ei ole.