www.jouluapua.fi

Tuolta saitilta en antasi jouluapua kellekään. Pitäisi tuntea se perhe hlökohtaisesti ja tietää olosuhteet, tuolla voidaan liioitella puutetta ja suorastaan valehdellakin.

Ei se raha ratkaise, osalle noista paras joululahja ois tieto vakituisesta työpaikasta.

On toki tosi paljon muutakin ihmisten käyttäytymisessä, mitä en tähän jouluapu-juttuun liittyen ymmärrä, mutta erityisesti ihmetyttää tuo joulukoristeiden pyytäminen.  Tuollakin oli tosi monta, jotka halusivat jouluruuan ja lahjojen lisäksi koristeita. Niitä koristeita saa heti joulun jälkeen joka paikasta 50 % alennuksella. Itse olen parina vuonna hankkinut näin itselleni koristevaraston ja käyttänyt parikymppiä. On kuusenkoristeita ja köynnöksiä. Lisäksi niitä koristeita voi tehdä itse edullisesti, esim. paperista tähtiä, tai leipoo pipareita kuuseen. Ohjeita löytyy pilvinpimein netistä.

Aion auttaa omaa isoäitiä jolla on pieni eläke. Haen aattona meille syömään ja saunaan ja ehkä ostan pienen lahjankin. Lisäksi annan lahjan tytön koulukaverille, tiedän että yksinhuoltaja-äitinsä on pienituloinen mutta en usko että hakee tilanteeseen apua mistään.

Vierailija kirjoitti:

On toki tosi paljon muutakin ihmisten käyttäytymisessä, mitä en tähän jouluapu-juttuun liittyen ymmärrä, mutta erityisesti ihmetyttää tuo joulukoristeiden pyytäminen.  Tuollakin oli tosi monta, jotka halusivat jouluruuan ja lahjojen lisäksi koristeita. Niitä koristeita saa heti joulun jälkeen joka paikasta 50 % alennuksella. Itse olen parina vuonna hankkinut näin itselleni koristevaraston ja käyttänyt parikymppiä. On kuusenkoristeita ja köynnöksiä. Lisäksi niitä koristeita voi tehdä itse edullisesti, esim. paperista tähtiä, tai leipoo pipareita kuuseen. Ohjeita löytyy pilvinpimein netistä.

Siinä hakemuslomakkeessa taisi olla kohta jouluruualle ja -koristeille. Moni siis ruksannut olevansa vailla. En tiedä, olisivatko oma-aloitteisesti pyytäneet.

Voisin lahjoittaa rahaa sterilisaatioon. En siis koiran, vaan köyhän ihmisen, jolla on jo ihan tarpeeksi lapsia.

Vierailija kirjoitti:

En tajua näitä 8 lapsisia elämäntapatyöttömiä perheitä joissa joulu (+ lasten synttärit ja kaikki muut juhlat) tulee joka vuosi ihan yllätyksenä. Nuorin lapsi on yleensä muutamakuinen ja työttömyys ennen kuopuksen syntymistä on kestänyt about 20 vuotta. Mutta edelleen on yllätys et ei oo tänä(kään) jouluna rahaa ostaa jouluruokaa eikä lahjoja. Kannattaa pukata yhdeksäs lapsi ensi juoluksi, jospa se tilanne sillä paranisi.

Tää on kyllä niin totta! Tuollaisissa tilanteissa se köyhyys ei oo tullut mitenkään yhtäkkiä yllättäin eikä perhe tee mitään parantaakseen asemaansa vaan huonontaakseen. Tuntuu pahalle lapsien takia mutta on aikamoinen karhunpalvelus auttaa tän tyylistä perhettä koska tottuvat et mitään ei tarviikkaan tehdä itsensä eteen, joku säälii ja auttaa kuitenkin.

Minä mielelläni lahjoittaisin jollekin yksinäiselle tai opiskelijalle. En vaan koko suomesta löytänyt tuolta sivulta ainoatakaan sellaista tapausta. Joku 6 lapsinen perhe toivoi lahjoja koko perheelle. Oisko hyvä idea laittaa lapsille vaatetta ja vanhemmille laatikollinen kondomeja.

En ymmärrä miksi lapsia hankitaan jos ei ole varaa taata heille edes perusjuttuja kuten vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan ensimmäiseksi en valitsisi pyytäjää joka haluaisi lahjoja täysi-ikäisille lapsille sekä jouluruokaa joka sopii gluteenittomaan fodmap-ruokavalioon.

Mä taas olen jo monena jouluna laittanut näissä avustusjutuissa joululahjat nimenomaan 14-21 -vuotiaille pojille. Kuuluvat iältään ja sukupuoleltaan siihen joukkoon, jota harva haluaa ilahduttaa jouluna. 

Tuon ikäinen voi jo tienata omia rahoja. Lisäksi ymmärtää, että joulupukkia ei ole. 

Totta, mutta en mä kehottanut aikoinaan omia tuon ikäisiä lapsianikaan menemään töihin ja ostamaan itse omat joululahjansa. Ostan heille edelleenkin joka joulu joululahjat, vaikka ovat jo kolmekymppisiä. Ja ajattele: mun vanhemmat ostavat mulle joka joulu joululahjat, vaikka mä olen kohta kuuskymppinen. Enkä usko enää joulupukkiin ja olen ihan hyväpalkkaisessa työssäkin.

Skippaan tänä vuonna. Heikko rahatilanne itselläkin, joten ei vaan pysty, hyvä kun saa omalle perheelle joulun laitettua. Muutaman 'avunpyynnön' kävin katsomassa, ihan näytti olevan maltillisia, mutta ei vaan nyt taivu. Ja toisaalta haluaisin tietää sen perheen taustan, jos jotain avustaisin.

Vierailija kirjoitti:

Taasko tuo alkaa. Huoh. Ja samat perheet vuodesta toiseen. Jo ois tuossa ajassa käyty esimerkiksi joku lähärikoulu moneen kertaan. Jos  vaikka kouluttamattoman perheen aikuiset kävis bussikuskikurssin ja lähärikoulun ja menis vuorotöihin, niin tienais ihan mukavasti. Mutta ei. Ei voida kun ei haluta muuttaa, ei pystytä eikä jakseta, on homeallergia aja sisäilmaongelmaa ja ahistusta, ja sitä ja tätä jagtota. Mutta lapsia, niiden tekemistä ei lopeteta. Aina on uus pulla uunissa kun edellinen saatu ilmaseks päivähoitoon virikkeellistymään...

"Kävis bussikuskikurssin"?! Luuletko että sinnekin noin vain mennään? Kun mieheni pääsi meidän lähipaikkakunnalla olevaan koulutukseen, kurssille valittiin 10 parinsadan hakijan joukosta.

Sorry ot, ihmisten typeryys vaan on niin...!

Vierailija kirjoitti:

Olette minusta julmia. Kuka vaan voi joutua vaikeaan tilanteeseen. Itselle olisi kaikkien tärkeintä, että saaja ilahtuisi oli niitä lapsia sitten 2 tai 6. Toivon, että joskus pystyisin itse avustamaan. Tällä hetkellä yritän itse laskea kuinka paljon rahaa on huomiseen kauppareissuun. Ja emme siis ole tukien saajia vaan pienituloinen yhden lapsen perhe kyseessä ja loppukuun vaikeat ajat.

Kuuden lapsen lahjoihin menee kuitenkin enemmän rahaa kuin kahden. Eli on vähän budjettikysymyskin tuo, minkä kokoisen perheen lasten joululahjoihin voi investoida. Mä valitsen aina 1-2 lapsen yksinhuoltajaperheitä, koska on 50-100 € tuntuu lompakossa vähemmän kuin jos laittaisi 300 € tuntemattoman perheen joululahjoihin. 

Lähörikoulutuksesta ihmettelen, että kaikkia ne sinne työkkäristä ohjaavatkin. Yksi jouluapua äiti oli valmistumassa jouluna lähäriksi, mutta kertoi, että on niin sairas, että voi työskennellä vain osa-aikaisesti. Vammaispalveluihin mielellään varmasti tällainen henkilö palkataankin....

Vierailija kirjoitti:

Aina on näitä ammattiruikuttajia jotka tietävät saavansa useasta paikasta ja siksi suhtaudun kriittisesti näihin keräyksiin.

Olen itse jakava taho ja avustaminen on nyt mennyt sostoimiston listan mukaan.

Se ikävä kyllä karsii juuri ne hiljaiset vähävaraisten perheet pois jotka eivät ole hakeneet apua viranomaisilta.

Syy miksi ei enää rahaa jaeta suoraan on kylmästi se, että avun pyytäjät käyttivät hyväkseen meitä eikä idea toimi näin.

Mielelläni antaisin suoraan, mutta on täysin mahdotonta selvitellä minne tarvetta.

Eikös Joulupuu-keräyksen lahjat mene sosiaalitoimiston kautta? Siellä varmaan lahjat menevät oikeaan tarpeeseen, jos ei nyt varmasti, mutta ainakin todennäköisemmin.

Paha vain, että siinä sitten karsiutuu joitakin, joilla olisi oikeasti tarvetta, mutta eivät kehtaa/uskalla ottaa yhteyttä sosiaalitoimistoon, vaan yrittävät vain itse sinnitellä.

Joulupuu jakaa lahjoja esim. huostaanotetuille ja sijaisperheissä oleville, sekä muuten vaikeassa tilanteessa oleville (en tiedä, miten tämä määritellään, riittääkö jos on "tavallinen" köyhä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan ensimmäiseksi en valitsisi pyytäjää joka haluaisi lahjoja täysi-ikäisille lapsille sekä jouluruokaa joka sopii gluteenittomaan fodmap-ruokavalioon.

Mä taas olen jo monena jouluna laittanut näissä avustusjutuissa joululahjat nimenomaan 14-21 -vuotiaille pojille. Kuuluvat iältään ja sukupuoleltaan siihen joukkoon, jota harva haluaa ilahduttaa jouluna. 

Tuon ikäinen voi jo tienata omia rahoja. Lisäksi ymmärtää, että joulupukkia ei ole. 

Totta, mutta en mä kehottanut aikoinaan omia tuon ikäisiä lapsianikaan menemään töihin ja ostamaan itse omat joululahjansa. Ostan heille edelleenkin joka joulu joululahjat, vaikka ovat jo kolmekymppisiä. Ja ajattele: mun vanhemmat ostavat mulle joka joulu joululahjat, vaikka mä olen kohta kuuskymppinen. Enkä usko enää joulupukkiin ja olen ihan hyväpalkkaisessa työssäkin.

Samaan aikaan ihmiset itkevät, että kaapit pursuavat ja koti on täynnä turhaa roinaa. Itse sain vanhemmiltani viimeiset lahjat joskus parikymppisenä ja hyvä niin. Miehen perheessä sen sijaan ostetaan joka joulu toisille kasat turhaa roinaa. Laitan ne aina tammikuussa kiertoon kirpparille. Minulle joulun tunnelma tulee jostain ihan muusta kuin materiasta. Se on hyvä oppia erityisesti kun rahaa on vähän.

Itsekin olen melko pienituloinen, mutta silti mielelläni auttaisin jotakuta. Neuloisin sukat/lapaset/kaulahuivin, leipoisin ja kokkaisin ja lisäksi vaikka kosmetiikkaa tms pientä "ekstraa". :) Olin vielä muutama vuosi sitten itse tosi huonossa jamassa, joten haluaisinkin auttaa nimenomaan jotakuta nuorta aikuista, joka on yksinäinen, kärsii (mielen)terveysongelmista tai velkaantumisesta. Ongelmana tietty sitten se, että näissä keräyksissä tunnutaan etsivän apua lähes järjestään vain lapsiperheille! Tietty hekin ansaitsevat apua ja tsemppiä, mutta mä haluaisin tukea nimenomaan sellaista ihmistä, joka on samassa tilanteessa kuin itse olin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette minusta julmia. Kuka vaan voi joutua vaikeaan tilanteeseen. Itselle olisi kaikkien tärkeintä, että saaja ilahtuisi oli niitä lapsia sitten 2 tai 6. Toivon, että joskus pystyisin itse avustamaan. Tällä hetkellä yritän itse laskea kuinka paljon rahaa on huomiseen kauppareissuun. Ja emme siis ole tukien saajia vaan pienituloinen yhden lapsen perhe kyseessä ja loppukuun vaikeat ajat.

Kuuden lapsen lahjoihin menee kuitenkin enemmän rahaa kuin kahden. Eli on vähän budjettikysymyskin tuo, minkä kokoisen perheen lasten joululahjoihin voi investoida. Mä valitsen aina 1-2 lapsen yksinhuoltajaperheitä, koska on 50-100 € tuntuu lompakossa vähemmän kuin jos laittaisi 300 € tuntemattoman perheen joululahjoihin. 

Eihän yhden auttajan ole pakko koko perheen toiveita täyttää. Hyvin voi ilmoittautua, että hei, minäpä voin hankkia tuon teidän kuusivuotiaan toivoman dinopaidan, ja meillä ois tässä yhdet ylimääräiset jouluvalotkin. Joku muu sitten ottaa yhteyttä muista toiveista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan ensimmäiseksi en valitsisi pyytäjää joka haluaisi lahjoja täysi-ikäisille lapsille sekä jouluruokaa joka sopii gluteenittomaan fodmap-ruokavalioon.

Mä taas olen jo monena jouluna laittanut näissä avustusjutuissa joululahjat nimenomaan 14-21 -vuotiaille pojille. Kuuluvat iältään ja sukupuoleltaan siihen joukkoon, jota harva haluaa ilahduttaa jouluna. 

Tuon ikäinen voi jo tienata omia rahoja. Lisäksi ymmärtää, että joulupukkia ei ole. 

Totta, mutta en mä kehottanut aikoinaan omia tuon ikäisiä lapsianikaan menemään töihin ja ostamaan itse omat joululahjansa. Ostan heille edelleenkin joka joulu joululahjat, vaikka ovat jo kolmekymppisiä. Ja ajattele: mun vanhemmat ostavat mulle joka joulu joululahjat, vaikka mä olen kohta kuuskymppinen. Enkä usko enää joulupukkiin ja olen ihan hyväpalkkaisessa työssäkin.

Samaan aikaan ihmiset itkevät, että kaapit pursuavat ja koti on täynnä turhaa roinaa. Itse sain vanhemmiltani viimeiset lahjat joskus parikymppisenä ja hyvä niin. Miehen perheessä sen sijaan ostetaan joka joulu toisille kasat turhaa roinaa. Laitan ne aina tammikuussa kiertoon kirpparille. Minulle joulun tunnelma tulee jostain ihan muusta kuin materiasta. Se on hyvä oppia erityisesti kun rahaa on vähän.

Tuokin on ihan totta. Mutta joissain perheissä (kuten meillä) kysellään joululahjatoiveita jo ennen joulua. Näin ei tule ostettua mitään tarpeetonta. Yhtenä jouluna ostin toiselle aikuiselle lapselleni uuden läppärin ja koska toisella ei ollut mitään vastaavan suuruista toivetta, ostin suklaarasian ja laitoin sen päälle kortin, johon olin tulostanut verkkopankista kuitin tositteeksi, että olin maksanut hänen kahden kuukauden vuokransa etukäteen. 

Yksi äiti tuolla toivoi 7 veljestä -lankoja, että voisi itse neuloa villasukat lapsilleen. Tämä kuulosti aidolta ja ihanalta. Joku toinen perhe taas vaatimattomasti toivoi lapsilleen käytettyjä pleikkapelejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette minusta julmia. Kuka vaan voi joutua vaikeaan tilanteeseen. Itselle olisi kaikkien tärkeintä, että saaja ilahtuisi oli niitä lapsia sitten 2 tai 6. Toivon, että joskus pystyisin itse avustamaan. Tällä hetkellä yritän itse laskea kuinka paljon rahaa on huomiseen kauppareissuun. Ja emme siis ole tukien saajia vaan pienituloinen yhden lapsen perhe kyseessä ja loppukuun vaikeat ajat.

Kuuden lapsen lahjoihin menee kuitenkin enemmän rahaa kuin kahden. Eli on vähän budjettikysymyskin tuo, minkä kokoisen perheen lasten joululahjoihin voi investoida. Mä valitsen aina 1-2 lapsen yksinhuoltajaperheitä, koska on 50-100 € tuntuu lompakossa vähemmän kuin jos laittaisi 300 € tuntemattoman perheen joululahjoihin. 

Eihän yhden auttajan ole pakko koko perheen toiveita täyttää. Hyvin voi ilmoittautua, että hei, minäpä voin hankkia tuon teidän kuusivuotiaan toivoman dinopaidan, ja meillä ois tässä yhdet ylimääräiset jouluvalotkin. Joku muu sitten ottaa yhteyttä muista toiveista.

Mutta entä, jos perheelle ei löydy viittä muuta lahjoittajaa? Tai viisi saa lahjan, mutta kuudes ei? Ja näissä voi käydä niinkin, että jotkut lapsista saavat kalliimmat lahjat ja jotkut taas jotain ihan pientä. Minusta on parempi, että kun ostan jollekin tuntemattomalle joululahjat, ostan perheen kaikille lapsille ja kaikille suurinpiirtein samalla summalla. 

Mun mielestä olisi kivaa, jos näissä saisi lahjoittaa _HYVÄKUNTOISTA_ käytettyjä lelujakin. Meillä esimerkiksi lapsilta on jäänyt jo vanhaksi paljon hyväkuntoisia legoja, barbeja, autoja, nukkeja, pelejä, kirjoja yms. ja niitä mielelläni antaisin. Ymmärrän pointin, että lahja saattaa olla vähävaraisen perheen lapselle ainoa "uusi" lelu minkä vuodessa saa, mutta toisaalta ei monilapsisessa palkansaajaperheessäkään välttämättä ole varaa ostaa lahjoja muuten kuin käytettynä. En myöskään ymmärrä, mikä lisäarvo lahjan uutuudella on, jos se on kuitenkin uudenveroisessa kunnossa ja saajalleen uusi sekä mieluinen. Voisin lahjoittaa lahjat monellekin perheelle, jos ne voisivat olla käytettyjä.