Elokuvan tai sarjan kohtaus, jonka aikana itkit silmät päästäsi?
Marley ja minä 😭 kaikki nähneet tietää kyllä mitä tarkoitan. Hatchikoa en ole edes halunnut katsoa.
Lorin kuolema Walking Deadissa. En erityisemmin pitänyt hahmosta, mutta viimeiset sanat pojalleen olivat niin surulliset.
Mark Greenen kuolema Tehiksessä.
Kommentit (380)
Se kun Baymax uhrasi itsensä Big Hero 6 elokuvassa.
Norm on aika ihana kirjoitti:
Walking Dead. Daryl kantaa sairaalasta kuolleen Bethin ruumista ja itkee - ihan takuulla oikeasti. Daryl & Beth ♥ jopa vanha kyyninen täti oli onnessaan heidän tarinastaan. Tosin se loppui liian pian, mutta ehkä se oli osa sen tarinan suloisuuttakin.
Minäkin olisin halunnut heidän tarinan jatkuvan, se oli mielenkiintoisinta mitä siinä sarjassa oli ihmissuhderintamalla tapahtunut koko sarjan aikana. Sitten ne ryssivät koko homman 😩 enää en seuraa koko sarjaa, lopetin kuudenteen tuotantokauteen.
Game of Thronesissa Shireenin ja Hodorin kuolemat sekä red wedding.
Outlander, kun Clare menetti vauvansa.
Vihreä maili.
Moulin Rougen loppu.
Se elokuva, missä Suomi johti 5-1 Ruotsia vastaan ja hävisi lopulta 5-6. Silloin itkin ja meinasin kuolla.
Brokeback Mountain lopussa kun Ennis haistelee Jackin paitaa ja La La Landin loppukohtaus.
Maa aikojen alussa, Pikkutassun äidin kuolema ja se kun Pikkutassu luulee näkevänsä äitinsä varjon :(
Tämä aiheutti ihan aikuisiällä huutoitkun kun viimeksi katsoin.
Vierailija kirjoitti:
No onhan niitä useita. Kaikki nämä onnelliset loput ja rakkaustarinat, mutta olen vihainen siinä itkiessäni lähinnä siitä "lopussa rakkaus voittaa ja hyvä palkitaan jne" -kuvasta jota meille iskostetaan päähän. Eikä se mee vaan niin.
t. onneton vanha akka ja sinkku
Ohis: eihän elämässä koskaan ole mitään takeita, että jokainen ihminen saisi sen oman onnellisen loppunsa, mutta jos lähtökohtaisesti aina olettaa, että p*skasti käy, niin se on 100% itseään toteuttava kohtalo. Siksi kannattaa aina toivoa ja uskoa hyvään.
Tsemppiä sinulle!
Downdon Abbey-sarjassa Sibylin kuolema synnytykseen. Odotin itse silloin esikoistani, kohtaus tuntui siksi aivan erityisen kamalalta.
Mä vollotan aina sellaisissa kohtauksissa jossa iso joukko ihmisiä menee yhden asian tai aatteen taakse.
Hoist your color laulu pirates of the caribbeanissa hirttäjäisissä ja nälkäpelin se käsimerkki ja vislaus tulee näin esimerkki mieleen.
Eniten olen itkenyt Hatchiko-elokuvaa katsoessa, eläinten kärsimykset iskee suoraan sydämeen.
Muita mieleentulevia itkettäjiä:
Titanic: Vanhukset käyvät yhdessä viimeiselle levolle, äiti lukee lapsille iltasatua, Jackin vajoaminen veteen
Teho-osasto: Markin kuolema
Greyn anatomia: Georgen kuolema
Moulin rouge: Satinen kuolema
OITNB: Pousseyn kuolema
Avatar: Kotipuun tuhoutuminen
30 ja risat: Garyn kuolema
Hiljaiset sillat: Autot liikennevaloissa -kohtaus
Lasse Hallströmin ohjaamat elokuvat ovat kerronnaltaan ja kuvauksiltaan kauniita ja melko lailla itkettäviä. Ihania elokuvia kaikki.
Up - kohti korkeuksia -> itkettävin piirretty.
Hatchiko, alusta loppuun. Jo pelkkä musiikkiin kuuleminen ja leffan ajatteleminen alkaa itkettämään.
Vierailija kirjoitti:
Mä vollotan aina sellaisissa kohtauksissa jossa iso joukko ihmisiä menee yhden asian tai aatteen taakse.
Hoist your color laulu pirates of the caribbeanissa hirttäjäisissä ja nälkäpelin se käsimerkki ja vislaus tulee näin esimerkki mieleen.
Apua mulla on sama, tulee aina pala kurkkuun ja tosi tunteellinen olo :0
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä vollotan aina sellaisissa kohtauksissa jossa iso joukko ihmisiä menee yhden asian tai aatteen taakse.
Hoist your color laulu pirates of the caribbeanissa hirttäjäisissä ja nälkäpelin se käsimerkki ja vislaus tulee näin esimerkki mieleen.
Apua mulla on sama, tulee aina pala kurkkuun ja tosi tunteellinen olo :0
OT:
(apua, nyt vasta huomasin kaikki noi kirjoitusvirheet edellisessä viestissä, hiton puhelin!)
Mulla muuten myös kuorolaulu toimii samaan tapaan, tai jopa maamme-laulu lätkäpelissä!
Pojat-elokuvan kohtaus, jossa äiti lähtee junalla Saksaan, ja jättää poikansa (Vesa-Matti Loiri) juoksemaan junan perässä.
Täällä Pohjantähden alla -elokuvan kohtaus, jossa Akseli kysyy vaimoltaan Elinalta ."Katsotaanko poikia?" kun kaksi heidän poikaansa on tuotu kaatuneina kotipaikkakunnalle.
Up!
En tiedä leffan nimeä mutta sci-fi jossa Matthew McConaughy pääosassa.
Lähetetään avaruuteen selvittämään että onko ihmiskunnalla elinmahdollisuuksia siellä.
Jokin aikahyppy tai looppi siinä tapahtuu ja hän ei itse vanhene, ja jotenkin joutuu seuraamaan kun tyttärensä kärsii ja vanhenee.
En tiedä, mitä tapahtui mutta mä jotenkin menin ihan sekaisin siitä lapsensa ikävästä ja vanhenemisesta. Jotain naksahti ja vollotin leffan lopun ja toista tuntia sen jälkeenkin.
Mies katteli mua hieman hämmentyneenä.
Todettiin yhdessä, että mulle ei oikein nuo sci-fi-leffat sovi...
Nyt Aquaman-elokuvassa se loppu kun se majakanvartija oli kolmekymmentä vuotta kävellyt laiturin päähän odottamaan puolisoaan, joka oli luvannut tulla merten valtakunnasta takaisin kun aika on tarpeeksi turvallinen siihen.
Kun mies vihdoin ja viimein näkee naisensa laiturin päässä seisomassa ja he juoksevat toistensa syliin. Se majakanvartijan toivo vuodesta toiseen oli niin raastavaa ja kun odotun vihdoinkin palkittiin. 🥰
Walking Dead. Daryl kantaa sairaalasta kuolleen Bethin ruumista ja itkee - ihan takuulla oikeasti. Daryl & Beth ♥ jopa vanha kyyninen täti oli onnessaan heidän tarinastaan. Tosin se loppui liian pian, mutta ehkä se oli osa sen tarinan suloisuuttakin.