Miehen mielestä kiristän naimisiin menolla

Minusta on täysin pöljää, että olet alunperinkin mennyt tekemään lapsia miehen kanssa, joka ei ole valmis menemään kanssasi naimisiin. Ja ennenkuin joku älähtää, niin ymmärrän sen jos joku ei halua ideologisista syistä naimisiin. Se on täysin toinen tilanne. Tässä tapauksessa mies on kuitenkin selvästi ilmaissut, ettei ap ole hänelle riittävän hyvä vaimoksi, mutta synnytyskoneeksi kyllä kelpaa. Anteeksi suorapuheisuuteni, mutta juuri sitähän tuo "suhteemme ei ole siinä tilassa" tarkoittaa. Että ei ole valmis sitoutumaan, mutta voi siitä huolimatta mieluusti käyttää mahdollisuuden saada jälkeläisiä. Sitten onkin loppuelämä aikaa odottaa sitä tosirakkautta.

Sori, mutta itse olet tuon sopan itsellesi keittänyt. Jos teet biologisen kellon käskemänä hirveällä höngällä lapsia miehelle joka ei rakasta sinua, niin silloin sinulla on lapsia miehelle joka ei rakasta sinua. Joko sinä jatkat lasten pyöräyttelyä miehelle joka ei rakasta sinua, ja hyväksyt sen että hän vaihtaa sinut tilaisuuden tullen parempaan, tai sitten teet tarvittavat johtopäätökset ja lähdet itsekin etsimään sitä suhdetta jossa olet kumppanille riittävän hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehkää lapsi nyt, jos ikä alkaa tulla vastaan. Lapsenteossa on määräaika, naimisiinmenossa ei ole. Voit sitten vaikkapa lapsen ollessa puolivuotias alkaa etsiä uutta suhdetta naimisiin haluavan miehen kanssa.

Mutta kun eräs miespuolinen bloggaaja tekee saman, niin someraivo.

Ai? En ole kuullut. Joka tapauksessa someraivo on someraivo, lapsiasiat ja avioliitto ovat perheen sisäisiä omia asioita. Muiden mielipiteillä ei juurikaan pitäisi olla merkitystä tuollaisissa asioissa.

No mies halusi lapsia ja sai sellaisen, eihän se automaattisesti tarkoita että lapsen äidin kanssa haluaa olla lopun ikää. Siksi mies ei halua naimisiin koska avioliitosta eroaminen on monelle isompi ongelma ja epäonnistuminen kuin avoliitosta eroaminen. Lapsi hänellä on vaikka ei äidin kanssa olisikaan yhdessä. Saattaa myös ajatella että on parempi lapselle että olette yhdessä kunnes tämä muuttaa pois kotoa. Kysy osuuko oikeaan.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on täysin pöljää, että olet alunperinkin mennyt tekemään lapsia miehen kanssa, joka ei ole valmis menemään kanssasi naimisiin. Ja ennenkuin joku älähtää, niin ymmärrän sen jos joku ei halua ideologisista syistä naimisiin. Se on täysin toinen tilanne. Tässä tapauksessa mies on kuitenkin selvästi ilmaissut, ettei ap ole hänelle riittävän hyvä vaimoksi, mutta synnytyskoneeksi kyllä kelpaa. Anteeksi suorapuheisuuteni, mutta juuri sitähän tuo "suhteemme ei ole siinä tilassa" tarkoittaa. Että ei ole valmis sitoutumaan, mutta voi siitä huolimatta mieluusti käyttää mahdollisuuden saada jälkeläisiä. Sitten onkin loppuelämä aikaa odottaa sitä tosirakkautta.

Sori, mutta itse olet tuon sopan itsellesi keittänyt. Jos teet biologisen kellon käskemänä hirveällä höngällä lapsia miehelle joka ei rakasta sinua, niin silloin sinulla on lapsia miehelle joka ei rakasta sinua. Joko sinä jatkat lasten pyöräyttelyä miehelle joka ei rakasta sinua, ja hyväksyt sen että hän vaihtaa sinut tilaisuuden tullen parempaan, tai sitten teet tarvittavat johtopäätökset ja lähdet itsekin etsimään sitä suhdetta jossa olet kumppanille riittävän hyvä.

Jos sillä miehellä on oikea vaimo jossain muualla?

Vierailija kirjoitti:

Siis miettikää nyt jos olisitte vaikka myymässä autoa. Avoliitto on vähän sama kuin antaisitte auton vapaaseen koeajoon ostajalle. "Mieti ihan rauhassa, ajele vuosi tai pari ja jos se auto tuntuu hyvältä, niin maksa sitten sovittu hinta. Ei mitään kiirettä sen päätöksenteon kanssa, voit ajella niin kauan kunnes olet varma." No mitä luulette, missä vaiheessa se auton ostaja maksaa teille yhtään mitään jos kerran ilmaiseksi saa ajella niin kauan kuin huvittaa?

Niinpä.

Tietäähän lopoutuloksen jo nyt, kun lukee ap:n kirjoituksia. Mies sanelee ehdot.

Oma mieheni teki aikoinaan lapsen avoliitossa. Otti eron, kun lapsi oli pieni. Kysyin aikoinaan, että miksei kosinut avokkiaan ja lapsensa äitiä, vastasi legendaariset sanat, että "eihän sitä kaikkien kanssa kihloihin mennä".

Sen jälkeen totesin, että aha. Me mennään nyt joko naimisiin tai mies muuttaa pois kotoani. ja että seksiin en enää ala näin epävarmassa suhteessa, kun en tiedä erotaanko ihan kohta. Tuli hirveä sota ja mies valitti, että kiristän häillä. Mentiin sitten naimiai5in ja ihan innoissaan mies oli mukana häitä järjestämässä ja halusi lopulta itse varata kirkonkin.

Joku sanoo nyt, että voihan naimisistakin erota. Niin voi. Minulle avioliitto olikin tässä vaiheessa symbolinen asia ja merkitsi sitä, että mies oli tosissaan kanssani muun maailman silmissä.

Vierailija kirjoitti:

No mies halusi lapsia ja sai sellaisen, eihän se automaattisesti tarkoita että lapsen äidin kanssa haluaa olla lopun ikää. Siksi mies ei halua naimisiin koska avioliitosta eroaminen on monelle isompi ongelma ja epäonnistuminen kuin avoliitosta eroaminen. Lapsi hänellä on vaikka ei äidin kanssa olisikaan yhdessä. Saattaa myös ajatella että on parempi lapselle että olette yhdessä kunnes tämä muuttaa pois kotoa. Kysy osuuko oikeaan.

Tämä!

Eikö mies siis ole koskaan kertonut, mikä se suhteen tilan ongelma on? Koulutettu fiksu ihminen ei osaa kertoa, mikä mättää?!? Vai onko vastauksena yleistä kitinää, mitä milloinkin, ilman että mies itse yrittää tehdä asioiden parantamiseksi aktiivisesti töitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on täysin pöljää, että olet alunperinkin mennyt tekemään lapsia miehen kanssa, joka ei ole valmis menemään kanssasi naimisiin. Ja ennenkuin joku älähtää, niin ymmärrän sen jos joku ei halua ideologisista syistä naimisiin. Se on täysin toinen tilanne. Tässä tapauksessa mies on kuitenkin selvästi ilmaissut, ettei ap ole hänelle riittävän hyvä vaimoksi, mutta synnytyskoneeksi kyllä kelpaa. Anteeksi suorapuheisuuteni, mutta juuri sitähän tuo "suhteemme ei ole siinä tilassa" tarkoittaa. Että ei ole valmis sitoutumaan, mutta voi siitä huolimatta mieluusti käyttää mahdollisuuden saada jälkeläisiä. Sitten onkin loppuelämä aikaa odottaa sitä tosirakkautta.

Sori, mutta itse olet tuon sopan itsellesi keittänyt. Jos teet biologisen kellon käskemänä hirveällä höngällä lapsia miehelle joka ei rakasta sinua, niin silloin sinulla on lapsia miehelle joka ei rakasta sinua. Joko sinä jatkat lasten pyöräyttelyä miehelle joka ei rakasta sinua, ja hyväksyt sen että hän vaihtaa sinut tilaisuuden tullen parempaan, tai sitten teet tarvittavat johtopäätökset ja lähdet itsekin etsimään sitä suhdetta jossa olet kumppanille riittävän hyvä.

Jos sillä miehellä on oikea vaimo jossain muualla?

Mahdollista, mutta siinä tapauksessa niiden lisälasten pyöräyttely lienee vielä typerämpää. Ellei sitten halua nimenomaan niitä lapsia, parisuhteen jatkuvuudesta riippumatta. Jos ap on valmis jäämään yksinhuoltajaksi niin siinä tapauksessa antaa palaa vaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt viisi vuotta sanonut, että haluan naimisiin. Mies ei halua puhua asiasta ja kun sanon, että ei ole mitään järkeä tehdä toista lasta, jos "suhde on niin huono", on tämä hänen mielestään kiristämistä. Olen sanonut, että ei ole oikein roikottaa minuakaan suhteessa, jos se on hänen mielestään huono vaan ottakoot vaikka eron sitten. No, mies ei halua erota ja sama tilanne jatkuu vuodesta toiseen. Ja minusta suhde on ihan normaali, mies itse taas tavallinen suomalainen tuppisuu. ap

Tuota... toisin sanoen:

Miehen mielestä suhde on huono, sinä olet eri mieltä, mutta tämän enempää ette ole asiaa selvittäneet? Jos kerran suhde on toisen mielestä huono, niin sittenhän se on molempien kohdalla totta ja vaatii lisäselvitystä?

Olet myös sanonut, että ei ole oikein roikottaa sinua suhteessa ja käskenyt häntä ottamaan eron. Tämä on siis juuri sitä kiristämistä, mistä miehesi puhuu. Jos sinulla on kurja olla tällaisenaan, niin on yhtälailla sinun vastuullasi joko ottaa selvän, miten suhdetta voisi parantaa, tai sitten ottaa ero miehestä, joka ei tarpeitasi täytä.

Mies ei halua erota, mikä taas tarkoittaa sitä, että hän roikkuu kiinni suhteessa, missä ei ole onnellinen ja mikä on hänen mielestään huono. Mikähän tässä on logiikkana? Lapsenko takia on siinä? Tai siksi, että saisi sinut synnyttämään vielä toisenkin lapsen, ennen kuin lähtee kalppimaan?

Ja millä tavalla tämä suhde on normaali, kun mukana on sitoutumiskammoa, erolla uhkailua/kiristämistä, lapsien hankkimista ilman sitoutumisen tunnustamista ym?

Vierailija kirjoitti:

Eikö mies siis ole koskaan kertonut, mikä se suhteen tilan ongelma on? Koulutettu fiksu ihminen ei osaa kertoa, mikä mättää?!? Vai onko vastauksena yleistä kitinää, mitä milloinkin, ilman että mies itse yrittää tehdä asioiden parantamiseksi aktiivisesti töitä?

Eiköhän ongelma ole se, että mies haaveilee löytävänsä joskus ihan barbin näköisen naisen, joka on mykkä ja vain nyökyttelee. Hoitaa lapset ja kodin ja tuo miehelle ruuan eteen ja sytyttää sikarin. Vetää illalla seksiasun päälle ja ottaa suihin pari tuntia. Ja lisäksi elättää miehen. Ja että tämä tämä barbi vaihtuu uuteen kahden vuoden välein, jotta uutuudenviehätys säilyy eikä kyllästy yhteen ja samaan. Paljonko ap muistuttaa tätä barbia, kun toimii vuosikausia kotoorjana, joka asettaa miehelle kaikenlaisia ikäviä vaatimuksia kuten naimisiknmenosts ja pyöräyttelee uusia lapsia slapäästään ja vanhenee vuosi vuodelta. Ja miehen pitää vielä maksaakin ainakin ruuista jotain. Takuulla anti-barbi vielä nalkuttaakin ja vaatii miestä joskus viemään roskat. Kyllä joo antamalla ajan kulua ap:n miehen kosimishalut lisäöntyvät. Not.

Vierailija kirjoitti:

Siis miettikää nyt jos olisitte vaikka myymässä autoa. Avoliitto on vähän sama kuin antaisitte auton vapaaseen koeajoon ostajalle. "Mieti ihan rauhassa, ajele vuosi tai pari ja jos se auto tuntuu hyvältä, niin maksa sitten sovittu hinta. Ei mitään kiirettä sen päätöksenteon kanssa, voit ajella niin kauan kunnes olet varma." No mitä luulette, missä vaiheessa se auton ostaja maksaa teille yhtään mitään jos kerran ilmaiseksi saa ajella niin kauan kuin huvittaa?

Siis hetkinen? Olen täällä huuli pyöreänä ja mietin, että mikä on se kuvaannollinen auto, jolla et halua rakkaan ihmisen pääsevän ajelemaan ilmaiseksi. Ja mitä on se raha, jota vastapalvelukseksi ajelusta haluat.

Ja nainen olen.

Miehellä ei ole mitään tarvetta tai pakkoa saada kanssani toista lasta. Kyllä hän sen ihan vapaasta tahdostaan tekisi. Tuskin kuvittelee saavansa mitään parempaakaan, koska suoraan sanoen olen ihan hyvä. Minulla on useampi akateeminen koulutus, hyvä palkka, olen hoikka ja nätti ja meillä on kiva koti. Tuskin hän siis kuvittelee, että mitään toista naista tuosta noin vaan pokkaa. Lapsi ja ydinperhe on miehelle tärkeä. Eroa ei halua edes ajatella, mutta naimisiin ei halua mennä. En tosiaan tiedä miksi. ap

Hahhaha. Naista verrataan testattavaan autoon, kutsutaan synnytyskoneeksi ja kassintyhjentimeksi. Ehkä ongelma on teissä akoissa kun suostutte kerta toisen jälkeen teitä aina alistaneen sukupuolen käyttöön? Miettikää millaisessa asemassa olette. Kuka alentaa itsensä pornoaddiktin puolisoksi ja käytettäväksi esineeksi? Olette oksettavia.

Mies on lapsen osalta sanonut, että jos eroaisimme niin ei suostuisi mihinkään muuhun kuin siihen, että lapsi olisi täysin puolet tai enemmän hänen luonaan. Miksi siis haluaisi itselleen toisen lapsen (pallon) jalkaan, jos harkitsisi eroa? Etenkin kun isompi lapsemme on jo aika iso. En nyt oikein usko, että hän varsinaisesti eroa suunnittelee mutta jotain sitoutumiskammoa on. ap

Vierailija kirjoitti:

Miehellä ei ole mitään tarvetta tai pakkoa saada kanssani toista lasta. Kyllä hän sen ihan vapaasta tahdostaan tekisi. Tuskin kuvittelee saavansa mitään parempaakaan, koska suoraan sanoen olen ihan hyvä. Minulla on useampi akateeminen koulutus, hyvä palkka, olen hoikka ja nätti ja meillä on kiva koti. Tuskin hän siis kuvittelee, että mitään toista naista tuosta noin vaan pokkaa. Lapsi ja ydinperhe on miehelle tärkeä. Eroa ei halua edes ajatella, mutta naimisiin ei halua mennä. En tosiaan tiedä miksi. ap

Onhan se mies sen sanonutkin, sinä et vaan suostu hyväksymään sitä. Ei kyse ole siitä, oletko sinä absoluuttisesti hyvä vai huono, vaan siitä että miehesi kokee ettei suhteenne ole riittävän hyvä jotta siihen kannattaisi sitoutua. Ainoa syy tähän on se, että hän odottaa josko vielä sittenkin tapaisi naisen jonka kanssa tällainen parempi suhde olisi mahdollinen. Tässä ei ole sinun koulutuksillasi ja rahoillasi mitään osaa eikä arpaa ja ulkonäölläkin vain hyvin rajallisesti. Se nainen johon miehesi ehkä joskus rakastuu voi ihan olla sinua köyhempi, rumempi ja vanhempi.

Sitoutuminen ei todellakaan edellytä avioliittoa. Jos mies ei naimisiin halua, miksi ap jankkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehellä ei ole mitään tarvetta tai pakkoa saada kanssani toista lasta. Kyllä hän sen ihan vapaasta tahdostaan tekisi. Tuskin kuvittelee saavansa mitään parempaakaan, koska suoraan sanoen olen ihan hyvä. Minulla on useampi akateeminen koulutus, hyvä palkka, olen hoikka ja nätti ja meillä on kiva koti. Tuskin hän siis kuvittelee, että mitään toista naista tuosta noin vaan pokkaa. Lapsi ja ydinperhe on miehelle tärkeä. Eroa ei halua edes ajatella, mutta naimisiin ei halua mennä. En tosiaan tiedä miksi. ap

Onhan se mies sen sanonutkin, sinä et vaan suostu hyväksymään sitä. Ei kyse ole siitä, oletko sinä absoluuttisesti hyvä vai huono, vaan siitä että miehesi kokee ettei suhteenne ole riittävän hyvä jotta siihen kannattaisi sitoutua. Ainoa syy tähän on se, että hän odottaa josko vielä sittenkin tapaisi naisen jonka kanssa tällainen parempi suhde olisi mahdollinen. Tässä ei ole sinun koulutuksillasi ja rahoillasi mitään osaa eikä arpaa ja ulkonäölläkin vain hyvin rajallisesti. Se nainen johon miehesi ehkä joskus rakastuu voi ihan olla sinua köyhempi, rumempi ja vanhempi.

No, tämä on sinun näkemyksesi asiasta. En jotenkin usko, että koulutettu, hyvä mies junnaisi suhteessa kanssani, jos ei minua rakastaisi. :) Miehen omat vanhemmat menivät naimisiin oltuaan 20 vuotta yhdessä, liekö tällä vaikutusta. Jokin syy asialle on, mutta se tuskin on se, että mies mitään eroa tai toista naista suunnittelisi. Eiköhän hän siinä tapauksessa eroaisi, koska ei ole mitenkään saamaton tai tossun alla. ap

Vierailija kirjoitti:

Mies on lapsen osalta sanonut, että jos eroaisimme niin ei suostuisi mihinkään muuhun kuin siihen, että lapsi olisi täysin puolet tai enemmän hänen luonaan. Miksi siis haluaisi itselleen toisen lapsen (pallon) jalkaan, jos harkitsisi eroa? Etenkin kun isompi lapsemme on jo aika iso. En nyt oikein usko, että hän varsinaisesti eroa suunnittelee mutta jotain sitoutumiskammoa on. ap

Ei kai kukaan ole väittänytkään hänen suunnittelevan eroa. Hän vaan haluaa pitää takaoven auki ja toisen jalan oven välissä. Hän haluaa pitää eron mahdollisuuden käsillä ja helppona, jos houkuttelevampi tarjous tulee vastaan. Vielä ei ole tullut, joten hänellä ei ole mitään syytä erotakaan. Näin se vaan menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on lapsen osalta sanonut, että jos eroaisimme niin ei suostuisi mihinkään muuhun kuin siihen, että lapsi olisi täysin puolet tai enemmän hänen luonaan. Miksi siis haluaisi itselleen toisen lapsen (pallon) jalkaan, jos harkitsisi eroa? Etenkin kun isompi lapsemme on jo aika iso. En nyt oikein usko, että hän varsinaisesti eroa suunnittelee mutta jotain sitoutumiskammoa on. ap

Ei kai kukaan ole väittänytkään hänen suunnittelevan eroa. Hän vaan haluaa pitää takaoven auki ja toisen jalan oven välissä. Hän haluaa pitää eron mahdollisuuden käsillä ja helppona, jos houkuttelevampi tarjous tulee vastaan. Vielä ei ole tullut, joten hänellä ei ole mitään syytä erotakaan. Näin se vaan menee.

Miksi hän sitten haluaisi toisen lapsen ja puhuu, että voisi haluta joskus kolmannenkin, suunnittele uutta asuntoa (yhteinen asuntolaina), ym? Ei naimisiin meno mitään eroa estä lapsen ja asunnon rinnalla. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehellä ei ole mitään tarvetta tai pakkoa saada kanssani toista lasta. Kyllä hän sen ihan vapaasta tahdostaan tekisi. Tuskin kuvittelee saavansa mitään parempaakaan, koska suoraan sanoen olen ihan hyvä. Minulla on useampi akateeminen koulutus, hyvä palkka, olen hoikka ja nätti ja meillä on kiva koti. Tuskin hän siis kuvittelee, että mitään toista naista tuosta noin vaan pokkaa. Lapsi ja ydinperhe on miehelle tärkeä. Eroa ei halua edes ajatella, mutta naimisiin ei halua mennä. En tosiaan tiedä miksi. ap

Onhan se mies sen sanonutkin, sinä et vaan suostu hyväksymään sitä. Ei kyse ole siitä, oletko sinä absoluuttisesti hyvä vai huono, vaan siitä että miehesi kokee ettei suhteenne ole riittävän hyvä jotta siihen kannattaisi sitoutua. Ainoa syy tähän on se, että hän odottaa josko vielä sittenkin tapaisi naisen jonka kanssa tällainen parempi suhde olisi mahdollinen. Tässä ei ole sinun koulutuksillasi ja rahoillasi mitään osaa eikä arpaa ja ulkonäölläkin vain hyvin rajallisesti. Se nainen johon miehesi ehkä joskus rakastuu voi ihan olla sinua köyhempi, rumempi ja vanhempi.

No, tämä on sinun näkemyksesi asiasta. En jotenkin usko, että koulutettu, hyvä mies junnaisi suhteessa kanssani, jos ei minua rakastaisi. :) Miehen omat vanhemmat menivät naimisiin oltuaan 20 vuotta yhdessä, liekö tällä vaikutusta. Jokin syy asialle on, mutta se tuskin on se, että mies mitään eroa tai toista naista suunnittelisi. Eiköhän hän siinä tapauksessa eroaisi, koska ei ole mitenkään saamaton tai tossun alla. ap

Minun näkemykseni on muodostunut vain ja ainoastaan sen perusteella, mitä olet itse kertonut miehen ilmoittavan syyksi kun kyselet avioitumishaluttomuudesta. Silti nyt haluat laittaa pään pensaaseen ja alat väittämään, ettet tiedä miksi mies ei halua naimisiin, vaikka hän on oman kertomasi mukaan suoraan sanonut ettei suhteenne ole hänen mielestään riittävän hyvä. Lue omat viestisi uudestaan ja mieti ihan oikeasti mikä sinulle on vielä epäselvää.

Ja itsekin korkeasti koulutettuna en ymmärrä, miksi jankutat sitä joka viestissä. Koulutus ei liity tähän kertakaikkiaan millään tavalla.