Antakaa naiset esimerkkejä arjessa kohtaamastanne seksuaalisesta häirinnästä?

Kovin montaa tapausta en muista, mutta muutaman kyllä hyvin. Esim. tämän:

Seisoin opiskelijatyttönä Turun tuomiokirkon bussipysäkillä, josta ajaa ohi paljon eri busseja. Vieressäni oli suunnilleen samanikäinen poika, joka yhtäkkiä kysyi: "Hei näätsä mihin toi bussi on menossa?" Katsoin lähestyvän bussin niminäyttöä ja vastasin "Nuolemoon" (kyllä, Turun lähellä on paikka nimeltä Nuolemo). Poika kääntyi irvokkaan virnuilun säestämänä takaisin minuun päin ja sanoi: "Ai nuole mua, okei, no mut en mä nyt tässä kaikkien nähden voi..."

Olisin vain halunnut juosta paikalta.

Mua on rouviteltu 25-vuotiaasta lähtien.

Ei ole koskaan lähestytty ilaman syytä.

Toki ravintolassa on, jos olen ollut haku päällä. 

Ehkä miehet jotenkin haistavat tai vaistoavat naisten mielenliikkeet.

Huh huh.

Mun perään on vihelletty, mua on yritetty iskeä, silmiini on tuijotettu, ulkonäköäni kehuttu, olen kuullut härskejä juttuja mutten ole osannut loukkaantua ja kokea niitä seksuaalisena häirintänä. Päinvastoin, koen iskuyrityksen ja pienen silmäpelin arkea piristävänä tekijänä. Jos jokaisesta tytöttelystä, katseesta ja kehusta loukkaantuisin niin eipä sitä paljon muuta kerkeisi elämässä tekemäänkään.

Kerran olen 34-vuotisen elämäni aikana törmännyt kourijaan ja se on ainut kerta mielestäni kun minua on seksuaalisesti loukattu.

Vierailija kirjoitti:

Mua on rouviteltu 25-vuotiaasta lähtien.

Ei ole koskaan lähestytty ilaman syytä.

Toki ravintolassa on, jos olen ollut haku päällä. 

Ehkä miehet jotenkin haistavat tai vaistoavat naisten mielenliikkeet.

Mitkä mun mielenliikkeet oli, kun naapurin setä kävi kuiskimaan miten tahtoo mut sänkyynsä?

Vierailija kirjoitti:

Huh huh.

Mun perään on vihelletty, mua on yritetty iskeä, silmiini on tuijotettu, ulkonäköäni kehuttu, olen kuullut härskejä juttuja mutten ole osannut loukkaantua ja kokea niitä seksuaalisena häirintänä. Päinvastoin, koen iskuyrityksen ja pienen silmäpelin arkea piristävänä tekijänä. Jos jokaisesta tytöttelystä, katseesta ja kehusta loukkaantuisin niin eipä sitä paljon muuta kerkeisi elämässä tekemäänkään.

Kerran olen 34-vuotisen elämäni aikana törmännyt kourijaan ja se on ainut kerta mielestäni kun minua on seksuaalisesti loukattu.

Huh huh itelles. Tuuppa nyt pätevänä kertomaan kuinka kaikkien ihmisten pitäisi tuntea henkilökohtaisen rajansa loukkaamisen suhteen. Kaikilla ei ole samoja henkisiä voimavaroja käytettävissään selättää tilanteet olkien kohautuksella. Tuleeko mieleen, että joillain voi olla esim. taustalla lapsena koettua seksuaalista tai muuta hyväksikäyttöä, josta syystä ei ole rahkeita käsitellä tilanteita tuolla viileydellä millä sinä. Kaikki eivät koe viheltelyä ja härskejä juttuja noin ihanana ja piristävän asiana elämässään kuin sinä. 

On tääkin kun vielä toiset naiset tulevat syyllistämään, että nyt vaan tehdään asiasta iso numero.

Jotenkin tuli mieleeni pari viikonloppua sitten baarissa tapahtunut tilanne. Olin siis poikaystäväni ja hänen kaverinsa kanssa juhlimassa ja menin käymään vessassa. Pojat jäivät vielä tanssilattialle. Tullessani takaisin olivat jotkut tytöt heidän seurassaan, ja mennessäni lähemmäksi alkoi toinen tytöistä puhumaan minulle: "eikö olekkin pojat ihan pillun perässä täällä." Kerkesin hetkellisesti jo loukkaantua, koska kuvittelin poikaystäväni olevan jotenkin osallinen tähän, huomatessani poikaystäväni hätääntyneen, huvittuneen ja ärsyyntyneen ilmeiden kirjon, kysyin samalla tytöltä: "Voi ollakkin, mistä niin päättelet." Ja kuulemma "heidän ilmeensä oli sellainen että haluavat pillua, mutta kun tultiin tarjoamaan niin ei kelvannut." Ja samalla yrittivät kosketella ja tunkea itseään lähemmäksi poikia. Ja tanssivat "viettelevästi" poikien edessä tuijottaen heitä samalla silmiin ja haaroväliin.

Kerroin sitten tytölle että kyseessä on poikaystäväni ja arvostasin jossei hän puhuisi tällä tavalla tuntemattomille ihmisille. Ja jostain syystä olin hieman huvittunut tilanteesta. Pahoittelin kyllä tätä.

Tilanne päättyi siihen että tytöt loukkaantuivat, koska "yritin neuvoa heille miten elämää eletään", ja "olin tullut heidän ja hyvän munan väliin". 

Ja minä olin "*erseeseen raiskattu lehmä".

Ensimmäistä kertaa elämässäni todistin ahdistelua joka kohdistui miehiin, ja illan aikana keskusteltuamme aiheesta tämä ei kuulema ole edes kovin harvinaista.

Räikein tapaus johon poikaystäväni kaveri oli törmännyt oli jonkun nuoren naisen yritys saada häntä mukaansa asunnolleen baarista. Kun kaveri ei ollut suostunut oli tyttö heittäytynyt hänen syliinsä kertoen hänen olevan huumattu. Ja pyytäen kaveriani viemään hänet hänen asunnolleen välittömästi. Kun kaveri yritti viedä häntä portsareiden luo, jotta soitettaisiin hätäkeskukseen. Oli tyttö pompannut ylös ja juossut karkuun. 

Itselläni pahin mistä muistan olleeni aivan tyrmistynyt oli jossain baarissa, kun olin juuri täyttänyt 18. Joku noin 40 vuotias mies ei suostunut jättämään ystävääni ja minua rauhaan vaan kulki perässämme ja vonkasi jatkuvasti. Kertoi olevansa työmatkalla ja tarvitsi vaimoonsa vaihtelua. Kun lopulta saimme eksytettyä hänet edes hetkellisesti menimme tilaamaan tiskille. Odottaessani juomaani mies tuli takaapäin ja kouraisi minua haaroista, kuiskaten samalla korvaani "anna mä nuolen sun *illua".

Ennenkuin kerkesin edes kääntyä oli portsari jo kelkkomassa kaveria niska-perse-otteella ulos. En tiedä mihin asti tilanne olisi illan aika kehittynyt ilman tuota ulosheittoa, mutta muistan koko iltani menneen pilalle, koska pahoitin mieleni tuon tuntemattoman miehen käytöksestä. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä joku kysyi minkälaista seksuaalista häirintää miehiin kohdistuu. Omasta puolestani voin sanoa että mm. pöydän alla jalkojen potkimista, nipistelyä esim. takapuolesta, työnnetään reittä jalkoväliin tai rinnoilla, muutaman kerran kourittu perhekalleuksia, imeskelty huulipunan jälkiä vaatteisiin. Seksiä on ehdoteltu monesti ihan suoraan. Härskejä puheita kuulee usein. Kerran daami lukitsi samaan huoneeseen. Kerran julkkisdaami roikkui baarissa kravatista. Siinä on paha tehdä mitään jos nainen uhkaa ruveta kiljumaan apua. Sitten on näitä jotka kutsuvat kotiinsa korjaamaan ja asentamaan steroita, telkkareita, tietokoneita, ym. ja yhtäkkiä käydään käsiksi.

Itse olen kainonpuoleinen herrasmies ja vaikka olen sosiaalinen niin en koskaan ole tehnyt enkä tee naisille ehdotuksia tai koskettele edes vahingossa. Aina on ollut toisin päin.

Pidän käyttämästäsi ilmaisusta kainonpuoleinen herrasmies. :) Sinunlaisiasi miehiä pitäisi olla enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut elämässä niin hyvää tuuria, että olen törmännyt vain fiksuihin ihmisiin. En ole kohdannut mitään sellaista, mitä voisin sanoa häirinnäksi. En osaa sanoa, onko mitään osuutta asiaan sillä, että olen elämäni ajan melkolailla vältellyt paikkoja, joissa riski tulla häirityksi on suurempi, tai että olen pukeutunut tavalla, joka ei millään tavalla provosoi ketään.

Oletko yksi näitä väkisinlääppijöitä trollaamassa täällä, vai oletko vain yleisesti todella, todella pihalla? Luepa lankaa tovi, niin sinullekin selviää, että tarinoissa toistuvia "riskipaikkoja" häirinnälle on mm. oma koti, työpaikka, mikä tahansa kadunvarsi, ja joukkoliikenne. "Provosoivaa pukeutumista" on puolestaan esim. arkivaatteet, työvaatteet ja lastenvaatteet.

Hieno suoritus, jos olet kaikki nämä onnistunut elässäsi välttämään! Seuraavaksi voisit opetella pitämään omana tietonasi tuollaiset törpöt implikoinnit siitä, kenelle vastuu seksuaalisesta häirinnästä kuuluu. Vinkki: se ei ole uhri.

Työskentelin pankissa ja odotin työpäivän jälkeen bussia. Volvo pysähtyi pysäkille ja mies oletti, että myyn seksiä. En todellakaan myynyt, vaikka olin Helsingissä Aleksis Kiven kadulla, jossa prostituoidut aikoinaan liikkuivat. (Minua säälittivät aina pakkasessa palelevat naiset ja miehet, joilta "kunnolliset" perheenisät ostivat seksiä.)

Matkustaessani nuorempana takseilla kuljettajat puhuivat minulle ja selittivät, etteivät he oikeasti aja taksia, vaan tekevät jotain muuta työtä. Puhuminen jatkui heidän aloitteestaan koko matkan ajan. Eipä voinut vähempää kiinnostaa, koska matkustin paikasta A paikkaan B ja minulle oli ihan se ja sama, kuka ajoi autoa. Yritin monesti lukea, mutta kuljettajat vaan selittivät juttujaan. Ikävystyttävää. Onneksi olen keski-ikäinen ja saan istua taksissa, jossa kuljettaja on hiljaa.

Istuin bussissa, jossa kaikki muuta paikat olivat vapaita ja alkoholisti tunkee viereen lässyttämään. Yök. Siirtyessäni hän seuraa minua. Vastenmielinen kokemus.

onhan näitä... kirjoitti:

Ainakin seuraavat tulevat mieleen:

-Perseenpuristelu baarissa (pariin otteeseen)

-Perseenpuristelu keskellä Mannerheimintietä

-Alastoman perseen puristelu saunaillassa

-Käsi reidelle ja päällekäyvä pokailu pikkujouluissa (huomattavan korkeassa asemassa olevan esimiehen toimesta)

-Väkisin suutelemisen yrittäminen pikkujouluissa

-Lähes alasti syliin hyökkääminen ja "hinkuttelu", kun makasin sohvalla sammumispisteessä

-Lukuisat verbaaliset ronskit vihjailut vanhempien kollegojen toimesta mm. pikkujouluissa

Niin, olen (hetero)mies. Osa häirintätapauksista oli naisten ja osa homomiesten toimesta. Että sattuu sitä häirintää miehillekin ihan riittävästi.

En noista sen isompaa traumaa ole saanut, paitsi tuo esimiesaseman väärinkäyttö tuntui kyllä aika ikävältä..

Olen pahoillani. Pidän vastenmielisinä ihmisiä, jotka käyvät käsiksi ihmisiin.

N

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh huh.

Mun perään on vihelletty, mua on yritetty iskeä, silmiini on tuijotettu, ulkonäköäni kehuttu, olen kuullut härskejä juttuja mutten ole osannut loukkaantua ja kokea niitä seksuaalisena häirintänä. Päinvastoin, koen iskuyrityksen ja pienen silmäpelin arkea piristävänä tekijänä. Jos jokaisesta tytöttelystä, katseesta ja kehusta loukkaantuisin niin eipä sitä paljon muuta kerkeisi elämässä tekemäänkään.

Kerran olen 34-vuotisen elämäni aikana törmännyt kourijaan ja se on ainut kerta mielestäni kun minua on seksuaalisesti loukattu.

Huh huh itelles. Tuuppa nyt pätevänä kertomaan kuinka kaikkien ihmisten pitäisi tuntea henkilökohtaisen rajansa loukkaamisen suhteen. Kaikilla ei ole samoja henkisiä voimavaroja käytettävissään selättää tilanteet olkien kohautuksella. Tuleeko mieleen, että joillain voi olla esim. taustalla lapsena koettua seksuaalista tai muuta hyväksikäyttöä, josta syystä ei ole rahkeita käsitellä tilanteita tuolla viileydellä millä sinä. Kaikki eivät koe viheltelyä ja härskejä juttuja noin ihanana ja piristävän asiana elämässään kuin sinä. 

On tääkin kun vielä toiset naiset tulevat syyllistämään, että nyt vaan tehdään asiasta iso numero.

Syyllistän, sillä täällä vedetään raiskaukset ja silmiin katsominen molemmat seksuaaliseksi loukkaamiseksi. Ensimmäinen sitä todellakin on mutta jälkimmäinen ei. MeToo-kamppanjassa on ideana kertoa seksuaalisstä häirinnästä mutta tavoite jää kovin kauas kun työkaverin antamastaa kehua pidetään jo häirintänä.

Miesvaltaisella alalla työskentelen, olen työskennellyt aina. Yleisintä on takapuolelle läpsäisy, pikkutuhmien puhuminen ja ulkonäön kommentointi. Aika rivoa tekstiä saa päivittäin kuunnella, mutta siihen on tottunut eikä noista jutuista tule vedettyä hernettä nenään :D. Kommentteihin "Voiko sulle maksaa luonnossa", "Tuutko vähän aikaisemmin töihin, että ehitään tekemään jotain kivaa" jne en todellakaan suhtaudu vakavasti. Pikkujouluissa en mielellään käy, kun niissä lähentely tuppaa menemään yli. Nuorempana olin yllättynyt kuinka moni naimisissa oleva mies teki iskuyrityksiä ja avautui tunteistaan. Ei noilla mitään sen vakavampia aikeita ollut kuin pukille pääsy ;). Samaiset miehet olivat työristeilyillä vikittelemässä heti vieraita naisia ja aika usein näyttivät siinä onnistuvan. Kerran työkaveri on lukinnut minut autoon kanssaan ja kohteli minua omaisuutenaan vastusteluistani huolimatta. Vaihdoin tapauksen jälkeen työpaikkaa. Valitettavasti samainen mies vainosi minua vielä kymmenisen vuotta. Minulla on työtovereina myös monia kunnollisia miehiä. Sen olen kuitenkin oppinut, että kenenkään miehen kanssa en enää liiaksi ystävysty. En ole vielä kohdannut miestä, joka pystyisi olemaan vain ystävä.  Oman mieheni luotan olevan kunnollinen enkä itsekään hänen luottamustaan koskaan pettäisi. Mielestäni on aika häilyvä raja siinä mikä on seksuaalista häirintää ja mikä taas ei. Ei kaikki naisetkaan mitään puhtaita pulmusia ole. Tuntuu, että naisilta sallitaan paljon ronskimpaa käytöstä kuin miehiltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Takapuoltani on puristeltu lukuisia kertoja baarissa.

-Minulta on kysytty paljonko maksaa seksi kanssani.

-Naapurin mies seisoi monia kertoja ikkunassa, kun tulin illalla kotiin ja runkkasi ikkunaan kohdistetussa valossa.

-Yliopistoni professori hipelöi kapakassa kättäni ja kertoi kuinka paljon haluaisi minua.

- Minua on painostettu seksuaalisiin asioihin.

Kun tämä me too-kampanja tuli, ajattelin että eihän minulle ole koskaan tapahtunut "mitään niin kamalaa", että olen säästynyt noin kamalilta jutuilta. Myöhemmin mietin uudestaan ja mieleen nousi nämä yllä mainitut kokemukset. Olen jotenkin niin tottunut tuollaiseen, joten ensimmäinen reaktioni oli nimenomaan tuo, että eihän minulle ole sattunut onneksi mitään noin kamalaa. Kauheaa ajatella, että tällaiseen on vain tottunut, eikä se edes liikuta. Se kertoo nimenomaan siitä, että tästä asiasta on puhuttuva! Liian moni ajattelee, että ihan normaalia, eikä kannata nostaa numeroa.

Niinpä, mistä kaikesta sitä vain voisikaan vain uhriutua, kun vain tajuasi asian. Pitääkin ruveta pähkimään ja märehtimään oikein urakalla, mitä kaikkea sitä vielä keksiikään!

Pahoittelen, että sekä vanhempasi että isovanhempasi ovat serkuksia.

ohis

Vierailija kirjoitti:

Mua ällöttää mennä töihin, koska mua ahdistellaan/häiriköidään joka päivä. Sanallisesti semmoista pikkutuhmaa ja vähän härskimpääkin läppää ja hississä tunkee ihan iholle. Pari kertaa läpsäissyt perseelle, kun oon kävellyt ohi. Jos taukohuoneessa on pöytä täynnä tulee joka kerta "kyllä tähän syliin aina yks nätti likka sopii. Kummallekin vois olla mukavaa". Varmaan joku päivä vielä oksennan. Tai vaihtoehtoisesti tirvaisen sitä kuonoon. Minä olen 24 ja hän jää parin vuoden päästä eläkkeelle.

Ai helvatti. Perseelle läppäisyn jälkeen mä läppäisin naamaan. Poski kun poski, eikö, kun kerran ei tarvitse toisen koskemattomuutta kunnioittaa?

Äidin siskon mies käpälöi aina kun mahdollista. Kädet hakeutui esim. tisseille jos tultiin vaikka ovessa/käytävässä vastakkain ja muita ei ollut näkyvillä. Tämä alkoi siitä kun rinnat alkoi kasvaa eli kun olin 11-12v. Jatkui ukon kuolemaan eli siihen asti kun oli n. 20v. Tosin oppihan sitä aika hyvin välttämään noita tilanteita, mutta välillä niitä silti sattui. Pakko sanoa, mutta olin ihan tyytyväinen kun ukko kuoli. Eipä tarvi enää varoa.

Myöhemmin oli puhetta asiasta serkkuni kanssa ja hän kertoi kokeneensa saman. Eli tää oli kyseisen päälle 60v. papan tapa, käpälöidä nuoria sukulaistyttöjä. Samaisella papalla oli omia tyttäriä ja tyttären/pojantyttäriä. Hyi helvetti.

12-vuotiaana: tuntematon mies (arviolta alta kolmekymppinen) pysäytti autollaan minut ja ystävättäreni, ja halusi että jättäisimme pyörämme tien reunaan ja lähtisimme hänen kanssaan uimaan. Järvelle oli kymmenen km, eikä me missään uimapuvuissa liikuttu vaan ihan tavallisissa shortseissa ja t-paidoissa. Käännettiin pyörät ja lähdettiin kovaa vauhtia vastakkaiseen suuntaan.

13-vuotiaana: tavaratalossa odottelin isää ja katselin naisten takkeja. Olin juuri kasvanut siihen kokoon, jossa vaatteet alkoivat löytyä naistenosastolta. Viereeni tuli arvioni mukaan  yli viisikymppinen setämies, joka kysyi, voisiko hän ostaa minulle lyhyen tekoturkin, ja mitä antaisin hänelle siitä hyvästä. Vähin äänin etsiydyin isän luo.

15-vuotiaana: lenkkipoluilleni ilmestyi minua seuraava auto, jossa yksinäinen mies joka katseli minua. Lopetin yksin lenkkeilyn 16-vuotiaana, kun en yksinkertaisesti uskaltanut enää.

Tanssipaikoilla kokemiani likistelyjä ja panemaanlähtemiskyselyitä ym. en jaksa edes luetella. Sanottakoon nyt vain, että niitä riitti.

23-vuotiaana bussipysäkillä tuntematon minua nuorempi ulkomaalainen mies lähestyi minua ja ehdotti seksiä. Kun kieltäydyin, hän arvioi minut rasistiksi, koska suomalaiset naiset yleensä antavat seksiä kenelle tahansa, miksei sitten hänelle.

36-vuotiaana: työmaaruokalassa minua parikymmentä vuotta vanhempi mies (talon hammaslääkäri) tuli ruokajonossa taakseni ja puristi minua takamuksesta. Olin ollut tuossa työpaikassa noin kuukauden, eli kovin tuttuja ei oltu. Tuolloin olin jo sen verran aikuistunut että kovalla äänellä ilmoitin hänelle, ettei tuttavuutemme mielestäni ole tuolla asteella, ja olisin kiitollinen jos hän jättäisi takamukseni rauhaan.

Samassa työpaikassa oli aivan yleistä, että jos menen miespuolisten työkavereiden pöytään syömään, jutut ovat puolivillaisia härskejä ja seksuaalissävytteisiä puheita.

Kadulla vilkuiluja, kommentteja vartalostani ym. en myöskään viitsi luetella. Niitäkin piisaa. 

Nyt olen 54-vuotias, ja onneksi tämä kaikki on jjos nyt ei aivan loppunut niin ainakin vähentynyt merkittävästi. Kahdeksan vuotta sitten erosin ja olin puoli vuotta sinkkuna ja kävin ulkona. Lähentelyjä ja seuraan tuppautumisia piisasi silloinkin, mutta noille ei ole samalla tavalla loukkaantumisherkkä kuin nuorempana; toisekseen kieli on jo kasvanut niin teräväksi, että mulkuimmat lähentelijät osaa nolata julmallakin tavalla.

Olin 19 ja asiakaspalvelutehtävissä. 

Eräs keski-ikäinen mies kävi koko kesän asiakkaanani kahvilassa. Hän tuijotti minua koko ajan, ei kääntänyt katsettaan hetkeksikään pois edes tilatessaan. 

Välillä hän heitti ehdottelevaa läppää. Kerran esimerkiksi tuli samanikäisen kaverin kanssa ja tokaisi: "Mites, laitetaanko vaimot vaihtoon?" 

Kaverilla ei ollut sen munaa, että olisi sanonut toiselle, että turpa kiinni aikuinen mies. Naureskeli vain vaivautuneena. Säälittävää touhua molemmilta.

Tämä jatkui läpi kesän. Mitään todellista vaaraahan minulla ei ollut, mutta nöyryytetty olo. Säälittävää erityisesti, kun olin noin nuori, helppo kohde kai joka ei osaa puolustautua. Nyt kyllä ymmärtäisin sanoa suoraan.

Vierailija kirjoitti:

Olin 19 ja asiakaspalvelutehtävissä. 

Tämä jatkui läpi kesän. Mitään todellista vaaraahan minulla ei ollut, mutta nöyryytetty olo. Säälittävää erityisesti, kun olin noin nuori, helppo kohde kai joka ei osaa puolustautua. Nyt kyllä ymmärtäisin sanoa suoraan.

Nimenomaan tuo nuorena haavoittaa aivan erityisellä tavalla. Ja vallankäytöstähän (miesten taholta) siinä on kyse, halusta hämmentää ja myös loukata toista, naispuoleista ihmistä.  Siksi on syytä kasvattaa nuorista naisistamme itsevarmoja ja sananvalmiita, omat rajansa tuntevia ihmisiä, tehdä tuo monen miehen harjoittama typerä käytösmalli tiettäväksi ja julkisuuteen ja tuomita se. Kommentteja keräilevä nuori tyttö tai nainen ei ole syypää, vaan typerys on tässä se toinen.

310

Kymmenvuotiaana kaverini pikkuveli nosti yhtäkkiä paitani kokonaan ylös. Kehui riemunvoittoisesti nolostuneelle kaverilleni sekä kotiin saapuvalle isälleen kuinka oli juuri päässyt näkemään tissini. 

Toisen kaverini isällä oli usein tapana vitsailla ruokapöydässä, että pitää syödä jotta tissit kasvaa ja röhönaurua päälle. Olin ala-asteikäinen.

Baarissa on useasti ohimennen joku puristanut perseestä ja hävinnyt ihmismassaan. Ruuhabussissa seistessä persettäni on puristettu.

Humaltunut keski-ikäinen työkaveri on hyvin vihjailevaan sävyyn udellut miten olen saanut nykyisen työpaikkani samalla laskien kätensä reidelleni. 

23- vuotiaana työharkassa n. 50v työnohjaaja "opasti" yhden koneen käytössä, tuli taakse seisomaan ja näytti ihan kädestä pitäen miten homma toimii... Opiskelukaverit katsoi vieressä, itse en osannut kuin naurahtaa vaivaantuneesti ja liueta asap tilanteesta todeten että juu, helppo homma. Muutoinkin oli aika ronski heittämään "läppää" ja harkan aikana kuuli kyllä jos jonkinmoista vihjailua siihen suuntaan. Tälläkin vaimo ja parikymppinen lapsi jo olemassa.

Opiskelin miesvoittoista alaa ja alkoi kyllä ärsyttää se joka tuutista kuultu "Joo töissä voit sitten varautua aika kaksimielisiin juttuihin, ei niistä kannata ottaa itseensä etc". Ihan kuin olisi naisena vaan oltava hiljaa ja hyväksyttävä se kohtalo, että häirintää joudut sitten muuten sietämään. No, itse en töihin ole toistaiseksi alalle hakeutunut, mutta esim. paras opiskelukaveri kylläkin. Ja mitä on kuulumisia vaihdettu, niin kyllä onkin saanut osakseen vaikka minkälaista käytöstä työkavereilta, jotka pääasiassa olleet perheellisiä, aikuisia miehiä. Koskettelua, vihjailua, rivoja "vitsejä", you name it...