Lue keskustelun säännöt.
En ole kai koskaan kokenut seksuaalista häirintää. Muita?
17.10.2017 |
En muista, että kukaan olisi koskaan lääppinyt baarissa, näytellyt sukupuolielimiään, ehdotellut sopimattomia. Olen 25-vuotias nainen, ihan nätti, olen aina ollut hoikka, eli ulkonäöstä asia ei voi olla kiinni. En osaa yhtään samaistua näihin naisiin, jotka kertovat, miten aina ja kaikkialla miehet käyttäytyvät sopimattomasti.
En kyseenalaista heidän sanomisiaan. Mietin vain, miksi minä olen välttynyt kaikelta tuollaiselta? Enkö vain osaa tunnistaa häirintää (vaikka kai sen nyt tajuaisi, jos joku kourisi takapuoltani?) vai mistä on kyse?
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseni kimppuun käytiin juuri täytettyäni 16 v olin täydellisen valmistautumaton koko tapahtumaan. Kyseessä oli äijä jolla neljälle eri naiselle ainakin lapsia. Olin pelkkä urheilija.
Sitten 17 v tapsin viulistitytön joka oli todella lahjakas soittaja ja hän alkaa itkeä kun se ope on kiinni joka tunti. Nuori kaunis lahjakkuus lopetti soiton sitten kokonaan.
Ap taitaa olla epävarma omasta vihättävyydestään kun syyllistää uhreja.
Sanoin jälkimmäisen siksi että ap yhdisti kysymyksen ulkonäöstä " ihan kivan näköinen", tms koko tähän kysymykseen.
Hyvin usein mies ei reagoi kuitenkaan kuin juuri älykkäisiin naisiin haastaen heitä , yrittäen päihittää heitä ja alistaa heitä juurikin fyysisesti kiinnikäymällä. Näin narsistisesti latautuneet miehet, on sama miltä se nainen näyttää.
Ilen tavannut akatemian tutkijoita jotka ovat älykkäitä neutraalinnäköisiä mutta jotka saaneet uskomattoman paljon näitä häirintätemppuja- suoraan kinkkuun käymistä! Ja jotka ovat tehneet pelin hyvin monta kertaa selväksi ja silti tulee vielä se uusi kerta!
Mietippä tätä ap vielä kerran. Älä tuijota ulkonäköä. Miehet eivät ole siitä niinkään aina kiinnostuneita. Vaan narsisti vallasta kiinnostuu.
Tässä on ap asiaa sinulle.
En kyllä allekirjoittaisi tuota, että juuri älykkyys vetäisi ahdistelijoita puoleensa, kuten ei mikään tietty ulkonäkökään. Vaikka onhan se varmaan kiva voimaannuttava stoori, kuinka "Raukkis-miehet pyrkivät alistamaan ja nujertamaan fiksun tytön!"
Kyllä se juurikin vetää ja ahdistelijallahan on lähes aina vakavia narsistisia ongelmia. Siksi hän käy heidän kimppuun juuri. Ei näitä ulkonäkö vedä.
Ahdistelutapaukset ovat erilaisia niinkuin niiden tekijätkin. Joku tapahtuu yliopiston käytävillä tai suljettujen ovien takana, joku muu puistossa rantojen miehen toimesta.
Näitä yhdistää sovinistinen asenne ja esim narsistinen tai antisosiaalinen persoona mutta syyt uhrin valikoinnille vaihtelevat ja uhri on usein myös kuka tahansa kohdalle osuva. Sellainen jonka älykkyydestä tai sen puutteesta ekijällä ei ole mitään hajua.
Mutta tietenkään nämä eivät häiriköi ekana naista jonka reaktiota he pelkäävät. Jotkut riittävän sairaat tosin eivät pelkää mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen joutunut homomiesten ahdistelemaksi pari kertaa eikä se ollut erityisen miellyttävää joskaan ei myöskään loppuiäksi traumatisoivaa.
Anyway, ikää alkaa olla viisikymppiä ja vahvalla mutulla tuntuu että mikä oli hyväksyttävää silloin kun olin nuori on nykyisin ahdistelua. Sama kiusaamisen ja milloin minkäkin kanssa. Yhdessä mielessä voisi väittää että yhteiskunta on muuttunut puritaanisemmaksi mutta silloin saman kolikon toinen puoli on että yksilön koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus on vahvistunut paljon.
Asia on nyt pinnalla ja ottamatta kantaa siihen ovatko väitetyt ahdistelut 'todellisia' (mitä se onkaan) on kai hyvä että asiasta keskustellaan. Kun asia on pinnalla niin ihmiset (sekä naiset että miehet) voivat arvioida toimintatapojaan ja tarvittaessa muuttaa niitä sekä malleja jotka antavat nuoremmilleen niin että kukin saisi elää elämäänsä ilman häirintää, stereotypiointia, jne.
Kadulla olen, mutta sen "intiimimmissä" tilanteissa en. Se on tavallaan harmi, koska olen hyvä antamaan takaisin. Siis häpäisemään miehen, joka luulee, että mä oon kiinnostunut, tai että hänen kiinnostuksensa ilahduttaisi mua.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä vähän subjektiivinen juttu. Ihan kuten kaikki kiusaaminen.
Joku katse tai yksittäinen huuto voi ollakin.
Mutta mites kadulla/kotiin seuraaminen, herkeämätön tuijotus, videon ja valokuvien ottaminen, intiimialueiden koskeminen, itsensä paljastaminen tai tyydytys kohteen nähden, nurkkaan ahdistaminen niin ettei tilanteesta pääse pois, yksityiskohtaiset sanalliset kuvaukset siitä mitä tekisi kohteelleen...?
Kaikkia olen kokenut enkä ole ollenkaan herkkä ihminen. En ole näistä sinänsä traumatisoitunut mutta ne olivat ahdistelua/häirintää, eikä niitä mitenkään voi tulkita vain minun subjektiiviseksi kokemuksekseni. Noiden tekijät tekivät väärin ja sillä selvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä vähän subjektiivinen juttu. Ihan kuten kaikki kiusaaminen.
Joku katse tai yksittäinen huuto voi ollakin.
Mutta mites kadulla/kotiin seuraaminen, herkeämätön tuijotus, videon ja valokuvien ottaminen, intiimialueiden koskeminen, itsensä paljastaminen tai tyydytys kohteen nähden, nurkkaan ahdistaminen niin ettei tilanteesta pääse pois, yksityiskohtaiset sanalliset kuvaukset siitä mitä tekisi kohteelleen...?
Kaikkia olen kokenut enkä ole ollenkaan herkkä ihminen. En ole näistä sinänsä traumatisoitunut mutta ne olivat ahdistelua/häirintää, eikä niitä mitenkään voi tulkita vain minun subjektiiviseksi kokemuksekseni. Noiden tekijät tekivät väärin ja sillä selvä.
Etkö todellakaan saanut häpäistyä äijää pois kimpustasi? Toisten seksuaalisuus ei ole asia, jota ikinä kunnioittaisin, jos hekään eivät minun. Kiireenvilkkaan ahdistelijalle vain omaa myrkkyään takaisin, ei siis tietenkään samalla metodilla, vaan tekemällä selväksi, että hän seksuaalisine toiveineen on mulle yks paska kärpäsenkakka, jonka murskaan kuvainnollisesti korkoni alle just nyt...näin, krunts.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näyttää olevan täysin tabu sanoa, että kaikkia naisia ei ahdistella. Kun sen erehtyy sanomaan, tulee heti "valehtelet, et vain muista" tai "miksi mitätöit toisten kokemuksia" (kukahan se mitätöi...). Ei kai ahdisteltujen kokemusta mitenkään nollaa se, että kaikilla ei ole samas kokemusta?? On minuakin työpaikkakiusattu, mutta ei se mitenkään minun kokemustani nollaa jos joku sanoo, että häntä ei ole kiusattu töissä.
Vierailija kirjoitti:
En ole minäkään kokenut ja ikää 28 vuotta. Jotain plussaa sitten vissiin siinä että olen ruma ja tissitön nainen. Kukaan ei ahdistele.
Sama juttu, olen lyhyt, pienitissinen ja ruma, eipä ole ahdisteltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kadulla huutelua ja asiatonta kommentointia oli teini-iästä kolmekymppiseksi. Lapsena näin itsensäpaljastelijoita. Näitä monet eivät edes miellä ahdisteluksi vaan normaaliksi osaksi naisen elämää. Ja ne, joille näin ei ole tapahtunut, kuvittelevat että ovat niin itsevarmoja tms. Höpö höpö. Onneksi olen säästynyt häirinnältä työelämässä. Olen ihan itsevarmoilta kavereilta kuullut karuja tarinoita.
Kadulla huutelu ei ole ahdistelua. Ei mulle kyllä ole huudeltukaan kuin kerran.
Luonteeni on sellainen, että en hermostu pienistä huuteluista. Ison osan otan flirttinä. Jos joku sanoo vaikkapa seksikkääksi, otan senkin kehuna (joku toinen voi kokea epämukavana, riippuu toki paljon kontekstista). Olen silti vuosien varrella kokenut todella paljon seksuaalista häirintää. Suomessa tosin hyvin vähän verrattuna ulkomailla koettuun. Ahdisteluun on liittynyt kadulla seuraamista, kiinni käymistä, itsensä paljastelua, rivoja puheita ja uhkailua. Tiedän, että valtaosa miehistä on täysin tällaisen käytöksen yläpuolella. Kunnia kuuluu kouralliselle häirikköjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kadulla huutelua ja asiatonta kommentointia oli teini-iästä kolmekymppiseksi. Lapsena näin itsensäpaljastelijoita. Näitä monet eivät edes miellä ahdisteluksi vaan normaaliksi osaksi naisen elämää. Ja ne, joille näin ei ole tapahtunut, kuvittelevat että ovat niin itsevarmoja tms. Höpö höpö. Onneksi olen säästynyt häirinnältä työelämässä. Olen ihan itsevarmoilta kavereilta kuullut karuja tarinoita.
Kadulla huutelu ei ole ahdistelua. Ei mulle kyllä ole huudeltukaan kuin kerran.
Mitä se sitten on? Perustele.
Ihme että miehet ja naiset enään tapaa toisiaan kun kaikki lähestymistapa yritykset on seksuaalista häirintää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen itse 21-vuotias, ja elämäni aikana olen tainnut kokea seksuaalista häirintää vain kahdesti. Ensimmäinen kerta oli alakoulussa, kun eräs luokkani poika yritti kuvata minun ja kavereideni takapuolia, ja toinen kerta oli aikuisiällä, kun kadulla joku tuntematon mies (todennäköisesti kännissä), kysyi, että annanko pillua. Mitään tuon vakavampaa en ole kohdannut. Luulen, että se johtuu siitä, että viihdyn niin paljon kotona, ei kukaan tule tänne neljän seinän sisälle minua häiritsemään.
Särähtää korvaan tuo _vain kahdesti_ kun sitä ei pitäisi tapahtua ollenkaan. Jotenkin sitä on tämän kampanjan myötä herännyt siihen miten oksettavan yleistä naisten ahdistelu on ja miten jopa normaalina me naiset on alettu sitä pitämään ja vähättelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen itse 21-vuotias, ja elämäni aikana olen tainnut kokea seksuaalista häirintää vain kahdesti. Ensimmäinen kerta oli alakoulussa, kun eräs luokkani poika yritti kuvata minun ja kavereideni takapuolia, ja toinen kerta oli aikuisiällä, kun kadulla joku tuntematon mies (todennäköisesti kännissä), kysyi, että annanko pillua. Mitään tuon vakavampaa en ole kohdannut. Luulen, että se johtuu siitä, että viihdyn niin paljon kotona, ei kukaan tule tänne neljän seinän sisälle minua häiritsemään.
Särähtää korvaan tuo _vain kahdesti_ kun sitä ei pitäisi tapahtua ollenkaan. Jotenkin sitä on tämän kampanjan myötä herännyt siihen miten oksettavan yleistä naisten ahdistelu on ja miten jopa normaalina me naiset on alettu sitä pitämään ja vähättelemään.
Jos sanotaan että "ne jotka on kokeneet asian x sanoo hep", mutta ei kysytä että ketkä eivät ole sitä kokeneet, niin tottakai näyttää että asia x on yleistä. Ja johan tässäkin ketjussa näkee, miten epätoivottavaa on sanoa ettei ole ahdistelua kokenut. Kyseessä ei siis välttämättä ole mitenkään yleinen asia, se vaan NÄYTTÄÄ siltä kun koskaan ei puhuta siitä ketä EI ole ahdisteltu. Melkein tekisi mieli perustaa "#meneither" kampanja, mutta siitä menisi niin monella herne nenään, että enpä halua sitä kuraa niskaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä. Olen opiskellut ja ollut työssä miesvaltaisella alalla, kuppikoko G eikä muutenkaan ole ulkomuoto suojannut. Ehkä se on myös vähän tulkinnanvaraista, kun en ole kokenut vitsailua häirintänä vaan huumorina ja antanut sanoista takaisin samalla mitalla.
Kun nyt oikein tarkkaan mietin, niin olihan se muuan serkkupoika, joka kähmi minua alle kymmenvuotiaana, ja varttuneempi herra, joka haluaisi pussailla humalassa. Muistelepa sinäkin vielä vähän tarkemmin, ap. Voi olla, että joku satunnainen takamuksen taputtelu on päässyt unohtumaan, kun on ollut tärkeämpääkin muistettavaa.
Kyllä ne muistaa, jos se on ollut todellista häirintää, eikä sellaista mitä itsekkin on halunnut. Laitan tähän nyt ihan vaan muutaman, suluissa on mun ikä tapahtuma-aikaan. Ja ihan tavallinen suomalainen nainen olen, silmälasit, ei meikkiä, tavalliset vaatteet ja teininä oli hammasraudatkin. 1: sukulais-setä tunkee saman peiton alle vähän "paijaamaan" (8v). 2: Bussissa matkalla koulusta kotiin, känninen keski-ikäinen mies istuu viereen ja alkaa työntämään kättä jalkojen väliin (12v). 3: Matkalla töihin lauantaina aamupäivällä kävellen, perään lähtee mies joka runkkaa samalla (18v). 4: autokoulussa keski-ikäinen opettaja "anna mä autan sua sun turvavyön kanssa" = hiplaa samalla rintoja, (19v). Ja tässä tosiaan ihan muutama, sitten kaikki työelämän ja baari-jutut on ihan erikseen. Parikymppisenä sitten ymmärsin alkaa puolustamaan itseäni, suht monet avokkaat on tullut annettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä vähän subjektiivinen juttu. Ihan kuten kaikki kiusaaminen.
Joku katse tai yksittäinen huuto voi ollakin.
Mutta mites kadulla/kotiin seuraaminen, herkeämätön tuijotus, videon ja valokuvien ottaminen, intiimialueiden koskeminen, itsensä paljastaminen tai tyydytys kohteen nähden, nurkkaan ahdistaminen niin ettei tilanteesta pääse pois, yksityiskohtaiset sanalliset kuvaukset siitä mitä tekisi kohteelleen...?
Kaikkia olen kokenut enkä ole ollenkaan herkkä ihminen. En ole näistä sinänsä traumatisoitunut mutta ne olivat ahdistelua/häirintää, eikä niitä mitenkään voi tulkita vain minun subjektiiviseksi kokemuksekseni. Noiden tekijät tekivät väärin ja sillä selvä.
Etkö todellakaan saanut häpäistyä äijää pois kimpustasi? Toisten seksuaalisuus ei ole asia, jota ikinä kunnioittaisin, jos hekään eivät minun. Kiireenvilkkaan ahdistelijalle vain omaa myrkkyään takaisin, ei siis tietenkään samalla metodilla, vaan tekemällä selväksi, että hän seksuaalisine toiveineen on mulle yks paska kärpäsenkakka, jonka murskaan kuvainnollisesti korkoni alle just nyt...näin, krunts.
Ja sinä kuvittelet, että ala-asteikäiset tytöt pystyvät tuohon? Koska jo sen ikäisinä se ahdistelu alkaa. Se alkoi itselläni ja olen joutunut näkemään kuinka sitä edelleen kohdistetaan jo lapsiin/esiteineihin; tyttöihin, joilla ei vielä edes ole kunnolla naisen muotoja. Minä kyllä uskallan mennä väliin, mutta aina ei ehdi; se ahdistelu kun voi olla vain julkeaa tuijottamista ja härski ele kommentteineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen itse 21-vuotias, ja elämäni aikana olen tainnut kokea seksuaalista häirintää vain kahdesti. Ensimmäinen kerta oli alakoulussa, kun eräs luokkani poika yritti kuvata minun ja kavereideni takapuolia, ja toinen kerta oli aikuisiällä, kun kadulla joku tuntematon mies (todennäköisesti kännissä), kysyi, että annanko pillua. Mitään tuon vakavampaa en ole kohdannut. Luulen, että se johtuu siitä, että viihdyn niin paljon kotona, ei kukaan tule tänne neljän seinän sisälle minua häiritsemään.
Särähtää korvaan tuo _vain kahdesti_ kun sitä ei pitäisi tapahtua ollenkaan. Jotenkin sitä on tämän kampanjan myötä herännyt siihen miten oksettavan yleistä naisten ahdistelu on ja miten jopa normaalina me naiset on alettu sitä pitämään ja vähättelemään.
Jos sanotaan että "ne jotka on kokeneet asian x sanoo hep", mutta ei kysytä että ketkä eivät ole sitä kokeneet, niin tottakai näyttää että asia x on yleistä. Ja johan tässäkin ketjussa näkee, miten epätoivottavaa on sanoa ettei ole ahdistelua kokenut. Kyseessä ei siis välttämättä ole mitenkään yleinen asia, se vaan NÄYTTÄÄ siltä kun koskaan ei puhuta siitä ketä EI ole ahdisteltu. Melkein tekisi mieli perustaa "#meneither" kampanja, mutta siitä menisi niin monella herne nenään, että enpä halua sitä kuraa niskaani.
Minun on äärettömän vaikea uskoa, että olisi olemassa naisia, joita ei ole koskaan seksuaalisesti häiritty. Ei koskaan ole huudeltu, koskettu "vahingossa", tehty sellaisia eleitä joilla osoitetaan että haluttaisiin naida tai mitään vastaavaa? Omalla kohdallani tuo häirintä alkoi heti kun aloin saada naisen muotoja eli 10-11 vuotiaana. Aikuiset miehet lipoivat huuliaan ja tuijottivat, yksi tarttui kiinni alapäähäni jne. Ja kun katson kaupungilla ympärilleni niin on kyllä mahdotonta uskoa, että se olisi vähentynyt. Ei ole kauan, kun tuttu 10-11-vuotias tyttö seisoi bussipysäkillä ratsastushousuissa ja -saappaissa ja sai osakseen huutelua (enkä ehtinyt puuttua asiaan).
Olet vielä nuori. Veikkaanpa, että jossakin vaiheessa törmäät tähän.
Iloinen tietenkin puolestasi.
Osahan kokee ahdistelua jo lapsena ja nuorena.
Minulla oli aivan nuorena muutama tapaus, mutta nuorena aikuisena oli pikäkin jakso jolloin ei ollut mitään ahdistelua. Muutama tapaus kuitenkin.
Sitten taas vanhempana.
Aika todennäköistä, että tulet jossakinvaiheessa kohtaamaan tämän ilmiön.
Olen nainen 28v, hoikka, pitkähiuksinen, kauniiksi kehuttu useammalta taholta. En ole ikinä koskaan missään kokenut seksuaalista häirintää, en Suomessa enkä ulkomailla. Olen tosin aika itsevarman oloinen, kävelen usein korkokengissä, mutta en mitenkään epävarmasti ja anteeksipyytelevästi sipsuttaen, vaan ylväästi ja "arvoni tuntevasti". Ehkä tämän takia kukaan ei uskalla ahdistella.
En vaan voi tajuta niitä naisia, jolla omien sanojensa mukaan on mieslaumat kimpussa ahdistelemassa ja lääppimässä jatkuvasti. Ihan kuin me elettäisiin jossain ihan eri maailmoissa tai jotain. En vaan pysty samaistumaan heidän tilanteeseensa mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen itse 21-vuotias, ja elämäni aikana olen tainnut kokea seksuaalista häirintää vain kahdesti. Ensimmäinen kerta oli alakoulussa, kun eräs luokkani poika yritti kuvata minun ja kavereideni takapuolia, ja toinen kerta oli aikuisiällä, kun kadulla joku tuntematon mies (todennäköisesti kännissä), kysyi, että annanko pillua. Mitään tuon vakavampaa en ole kohdannut. Luulen, että se johtuu siitä, että viihdyn niin paljon kotona, ei kukaan tule tänne neljän seinän sisälle minua häiritsemään.
Särähtää korvaan tuo _vain kahdesti_ kun sitä ei pitäisi tapahtua ollenkaan. Jotenkin sitä on tämän kampanjan myötä herännyt siihen miten oksettavan yleistä naisten ahdistelu on ja miten jopa normaalina me naiset on alettu sitä pitämään ja vähättelemään.
Jos sanotaan että "ne jotka on kokeneet asian x sanoo hep", mutta ei kysytä että ketkä eivät ole sitä kokeneet, niin tottakai näyttää että asia x on yleistä. Ja johan tässäkin ketjussa näkee, miten epätoivottavaa on sanoa ettei ole ahdistelua kokenut. Kyseessä ei siis välttämättä ole mitenkään yleinen asia, se vaan NÄYTTÄÄ siltä kun koskaan ei puhuta siitä ketä EI ole ahdisteltu. Melkein tekisi mieli perustaa "#meneither" kampanja, mutta siitä menisi niin monella herne nenään, että enpä halua sitä kuraa niskaani.
Minun on äärettömän vaikea uskoa, että olisi olemassa naisia, joita ei ole koskaan seksuaalisesti häiritty. Ei koskaan ole huudeltu, koskettu "vahingossa", tehty sellaisia eleitä joilla osoitetaan että haluttaisiin naida tai mitään vastaavaa? Omalla kohdallani tuo häirintä alkoi heti kun aloin saada naisen muotoja eli 10-11 vuotiaana. Aikuiset miehet lipoivat huuliaan ja tuijottivat, yksi tarttui kiinni alapäähäni jne. Ja kun katson kaupungilla ympärilleni niin on kyllä mahdotonta uskoa, että se olisi vähentynyt. Ei ole kauan, kun tuttu 10-11-vuotias tyttö seisoi bussipysäkillä ratsastushousuissa ja -saappaissa ja sai osakseen huutelua (enkä ehtinyt puuttua asiaan).
No siinä malliesimerkki toisten kokemusten mitätöinnistä. Ei, ei ole huudeltu, koskettu "vahingossa" eikä todellakaan tehty mitään ihme eleitä (wtf?!). Ja olen jopa matkaillut yksin etelässä, enkä koskaan tuollaista ole kokenut edes ulkomailla. En ole koskaan myöskään nähnyt että toiselle naiselle noin tehtäisiin. Alanko silti vähätellä teidän näitä kokeneiden kertomuksia? No en, miksi teillä sitten on se oikeus?
Ahdistelutapaukset ovat erilaisia niinkuin niiden tekijätkin. Joku tapahtuu yliopiston käytävillä tai suljettujen ovien takana, joku muu puistossa rantojen miehen toimesta.
Näitä yhdistää sovinistinen asenne ja esim narsistinen tai antisosiaalinen persoona mutta syyt uhrin valikoinnille vaihtelevat ja uhri on usein myös kuka tahansa kohdalle osuva. Sellainen jonka älykkyydestä tai sen puutteesta ekijällä ei ole mitään hajua.