Muita lapsettomia, joissa palstan lukeminen herättää lähinnä inhoa vanhempia kohtaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään vihamielistä, mutta jonkin verran vähättelyä. Osa vaikuttaa vähän kateellisilta.

Kateus on todellakin vahvaa tällä palstalla. Jotenkin se rassaa ihmisten oikeudentajua, kun lapsettomana saa (tutkitustikin) saman onnellisuuden kuin lisääntyjänä, mutta hinta rahallisesti ja vaivannäkönä on niin paljon pienempi.

Öh, en minä ainakaan ole "lisääntynyt" vain että saisin jonkun korkeamman onnellisuuden.

Ööh, miksi sitten? Kyllä minä ainakin toivoisin tulevani onnellisemmaksi projektista, johon pitää käyttää 150 000 euroa rahaa ja monta vuotta omasta elämästä.

Kyllä ihmisen kannattaa ensin olla onnellinen ja sitten tehdä lapsi(a) onnelliseen perheeseen, eikä kuvitella, että lapsi jotenkin taikaiskusta onnellistuttaa kurjan elämän.

Bonuksena tulee sitten toivottavasti lisää onnellisuutta, minulle ainakin kävi niin.

Niin, lapsi ei varmasti tee kurjasta elämästä onnellista, se on ihan selvä. Mutta mietin tällaista omaa, aika tavallista kolmikymppisen miehen elämääni, ja miten tuon 150 000 euron ja monen vuoden sijoitukselle saisi parhaan onnellisuustuoton.

Tuolla rahalla voisin esimerkiksi pitää muutaman sapattivuotta jossakin lämpimässä ilmanalassa, millä olsi huomattava vaikutus onnellisuuteeni. Samaten voisin käyttää (ja käytänkin) monta tuntia viikossa harrastukseen, joka niinikään lisää onnellisuuttani todella paljon.

Tähän nähden se, että sijoittaa mahdollisesti monin verroin rahaa ja aikaa lapsiin saamatta siitä yhtään onnellisuuslisää elämäänsä, on aivan järjetön valinta. Mutta ilmeisesti tavan ja sosiaalisen paineen vaikutus on hyvin suuri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään vihamielistä, mutta jonkin verran vähättelyä. Osa vaikuttaa vähän kateellisilta.

Kateus on todellakin vahvaa tällä palstalla. Jotenkin se rassaa ihmisten oikeudentajua, kun lapsettomana saa (tutkitustikin) saman onnellisuuden kuin lisääntyjänä, mutta hinta rahallisesti ja vaivannäkönä on niin paljon pienempi.

Öh, en minä ainakaan ole "lisääntynyt" vain että saisin jonkun korkeamman onnellisuuden.

Ööh, miksi sitten? Kyllä minä ainakin toivoisin tulevani onnellisemmaksi projektista, johon pitää käyttää 150 000 euroa rahaa ja monta vuotta omasta elämästä.

Kyllä ihmisen kannattaa ensin olla onnellinen ja sitten tehdä lapsi(a) onnelliseen perheeseen, eikä kuvitella, että lapsi jotenkin taikaiskusta onnellistuttaa kurjan elämän.

Bonuksena tulee sitten toivottavasti lisää onnellisuutta, minulle ainakin kävi niin.

Niin, lapsi ei varmasti tee kurjasta elämästä onnellista, se on ihan selvä. Mutta mietin tällaista omaa, aika tavallista kolmikymppisen miehen elämääni, ja miten tuon 150 000 euron ja monen vuoden sijoitukselle saisi parhaan onnellisuustuoton.

Tuolla rahalla voisin esimerkiksi pitää muutaman sapattivuotta jossakin lämpimässä ilmanalassa, millä olsi huomattava vaikutus onnellisuuteeni. Samaten voisin käyttää (ja käytänkin) monta tuntia viikossa harrastukseen, joka niinikään lisää onnellisuuttani todella paljon.

Tähän nähden se, että sijoittaa mahdollisesti monin verroin rahaa ja aikaa lapsiin saamatta siitä yhtään onnellisuuslisää elämäänsä, on aivan järjetön valinta. Mutta ilmeisesti tavan ja sosiaalisen paineen vaikutus on hyvin suuri.

Miksi sulle on niin vaikeaa jos joku muu on valinnut toisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään vihamielistä, mutta jonkin verran vähättelyä. Osa vaikuttaa vähän kateellisilta.

Kateus on todellakin vahvaa tällä palstalla. Jotenkin se rassaa ihmisten oikeudentajua, kun lapsettomana saa (tutkitustikin) saman onnellisuuden kuin lisääntyjänä, mutta hinta rahallisesti ja vaivannäkönä on niin paljon pienempi.

Öh, en minä ainakaan ole "lisääntynyt" vain että saisin jonkun korkeamman onnellisuuden.

Ööh, miksi sitten? Kyllä minä ainakin toivoisin tulevani onnellisemmaksi projektista, johon pitää käyttää 150 000 euroa rahaa ja monta vuotta omasta elämästä.

Kyllä ihmisen kannattaa ensin olla onnellinen ja sitten tehdä lapsi(a) onnelliseen perheeseen, eikä kuvitella, että lapsi jotenkin taikaiskusta onnellistuttaa kurjan elämän.

Bonuksena tulee sitten toivottavasti lisää onnellisuutta, minulle ainakin kävi niin.

Niin, lapsi ei varmasti tee kurjasta elämästä onnellista, se on ihan selvä. Mutta mietin tällaista omaa, aika tavallista kolmikymppisen miehen elämääni, ja miten tuon 150 000 euron ja monen vuoden sijoitukselle saisi parhaan onnellisuustuoton.

Tuolla rahalla voisin esimerkiksi pitää muutaman sapattivuotta jossakin lämpimässä ilmanalassa, millä olsi huomattava vaikutus onnellisuuteeni. Samaten voisin käyttää (ja käytänkin) monta tuntia viikossa harrastukseen, joka niinikään lisää onnellisuuttani todella paljon.

Tähän nähden se, että sijoittaa mahdollisesti monin verroin rahaa ja aikaa lapsiin saamatta siitä yhtään onnellisuuslisää elämäänsä, on aivan järjetön valinta. Mutta ilmeisesti tavan ja sosiaalisen paineen vaikutus on hyvin suuri.

Kaikkien maailma ihmisten pitäisi harrastaa samaa harrastusta kuin sinä koska se tekee sinut onnelliseksi. Mikä se on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään vihamielistä, mutta jonkin verran vähättelyä. Osa vaikuttaa vähän kateellisilta.

Kateus on todellakin vahvaa tällä palstalla. Jotenkin se rassaa ihmisten oikeudentajua, kun lapsettomana saa (tutkitustikin) saman onnellisuuden kuin lisääntyjänä, mutta hinta rahallisesti ja vaivannäkönä on niin paljon pienempi.

Öh, en minä ainakaan ole "lisääntynyt" vain että saisin jonkun korkeamman onnellisuuden.

Ööh, miksi sitten? Kyllä minä ainakin toivoisin tulevani onnellisemmaksi projektista, johon pitää käyttää 150 000 euroa rahaa ja monta vuotta omasta elämästä.

Kyllä ihmisen kannattaa ensin olla onnellinen ja sitten tehdä lapsi(a) onnelliseen perheeseen, eikä kuvitella, että lapsi jotenkin taikaiskusta onnellistuttaa kurjan elämän.

Bonuksena tulee sitten toivottavasti lisää onnellisuutta, minulle ainakin kävi niin.

Niin, lapsi ei varmasti tee kurjasta elämästä onnellista, se on ihan selvä. Mutta mietin tällaista omaa, aika tavallista kolmikymppisen miehen elämääni, ja miten tuon 150 000 euron ja monen vuoden sijoitukselle saisi parhaan onnellisuustuoton.

Tuolla rahalla voisin esimerkiksi pitää muutaman sapattivuotta jossakin lämpimässä ilmanalassa, millä olsi huomattava vaikutus onnellisuuteeni. Samaten voisin käyttää (ja käytänkin) monta tuntia viikossa harrastukseen, joka niinikään lisää onnellisuuttani todella paljon.

Tähän nähden se, että sijoittaa mahdollisesti monin verroin rahaa ja aikaa lapsiin saamatta siitä yhtään onnellisuuslisää elämäänsä, on aivan järjetön valinta. Mutta ilmeisesti tavan ja sosiaalisen paineen vaikutus on hyvin suuri.

Kyllä voin sanoa että äitiys tekee minut onnelliseksi ilman että väitän että sama tekisi kaikki naiset. Mutta enhän minä saa sanoa että olen onnellinen kun siihen sinä tai joku muu tulee inttämään etten voi olla onnellinen tai onnellisempi kuin lapseton. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään vihamielistä, mutta jonkin verran vähättelyä. Osa vaikuttaa vähän kateellisilta.

Kateus on todellakin vahvaa tällä palstalla. Jotenkin se rassaa ihmisten oikeudentajua, kun lapsettomana saa (tutkitustikin) saman onnellisuuden kuin lisääntyjänä, mutta hinta rahallisesti ja vaivannäkönä on niin paljon pienempi.

Öh, en minä ainakaan ole "lisääntynyt" vain että saisin jonkun korkeamman onnellisuuden.

Ööh, miksi sitten? Kyllä minä ainakin toivoisin tulevani onnellisemmaksi projektista, johon pitää käyttää 150 000 euroa rahaa ja monta vuotta omasta elämästä.

Kyllä ihmisen kannattaa ensin olla onnellinen ja sitten tehdä lapsi(a) onnelliseen perheeseen, eikä kuvitella, että lapsi jotenkin taikaiskusta onnellistuttaa kurjan elämän.

Bonuksena tulee sitten toivottavasti lisää onnellisuutta, minulle ainakin kävi niin.

Niin, lapsi ei varmasti tee kurjasta elämästä onnellista, se on ihan selvä. Mutta mietin tällaista omaa, aika tavallista kolmikymppisen miehen elämääni, ja miten tuon 150 000 euron ja monen vuoden sijoitukselle saisi parhaan onnellisuustuoton.

Tuolla rahalla voisin esimerkiksi pitää muutaman sapattivuotta jossakin lämpimässä ilmanalassa, millä olsi huomattava vaikutus onnellisuuteeni. Samaten voisin käyttää (ja käytänkin) monta tuntia viikossa harrastukseen, joka niinikään lisää onnellisuuttani todella paljon.

Tähän nähden se, että sijoittaa mahdollisesti monin verroin rahaa ja aikaa lapsiin saamatta siitä yhtään onnellisuuslisää elämäänsä, on aivan järjetön valinta. Mutta ilmeisesti tavan ja sosiaalisen paineen vaikutus on hyvin suuri.

Miksi sulle on niin vaikeaa jos joku muu on valinnut toisin?

Ei se ole vaikeaa, mutta tässäkin ketjussa jotkut sanoivat, ettei vanhemmuus ole lisännyt heidän onnellisuuttaan – ja tutkimuksetkin tämän osoittavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään vihamielistä, mutta jonkin verran vähättelyä. Osa vaikuttaa vähän kateellisilta.

Kateus on todellakin vahvaa tällä palstalla. Jotenkin se rassaa ihmisten oikeudentajua, kun lapsettomana saa (tutkitustikin) saman onnellisuuden kuin lisääntyjänä, mutta hinta rahallisesti ja vaivannäkönä on niin paljon pienempi.

Öh, en minä ainakaan ole "lisääntynyt" vain että saisin jonkun korkeamman onnellisuuden.

Ööh, miksi sitten? Kyllä minä ainakin toivoisin tulevani onnellisemmaksi projektista, johon pitää käyttää 150 000 euroa rahaa ja monta vuotta omasta elämästä.

Kyllä ihmisen kannattaa ensin olla onnellinen ja sitten tehdä lapsi(a) onnelliseen perheeseen, eikä kuvitella, että lapsi jotenkin taikaiskusta onnellistuttaa kurjan elämän.

Bonuksena tulee sitten toivottavasti lisää onnellisuutta, minulle ainakin kävi niin.

Niin, lapsi ei varmasti tee kurjasta elämästä onnellista, se on ihan selvä. Mutta mietin tällaista omaa, aika tavallista kolmikymppisen miehen elämääni, ja miten tuon 150 000 euron ja monen vuoden sijoitukselle saisi parhaan onnellisuustuoton.

Tuolla rahalla voisin esimerkiksi pitää muutaman sapattivuotta jossakin lämpimässä ilmanalassa, millä olsi huomattava vaikutus onnellisuuteeni. Samaten voisin käyttää (ja käytänkin) monta tuntia viikossa harrastukseen, joka niinikään lisää onnellisuuttani todella paljon.

Tähän nähden se, että sijoittaa mahdollisesti monin verroin rahaa ja aikaa lapsiin saamatta siitä yhtään onnellisuuslisää elämäänsä, on aivan järjetön valinta. Mutta ilmeisesti tavan ja sosiaalisen paineen vaikutus on hyvin suuri.

Miksi sulle on niin vaikeaa jos joku muu on valinnut toisin?

Ei se ole vaikeaa, mutta tässäkin ketjussa jotkut sanoivat, ettei vanhemmuus ole lisännyt heidän onnellisuuttaan – ja tutkimuksetkin tämän osoittavat.

Niin eivät väitä että olisivat onnellisempia automaattisesti kuin lapsettomat. Mutta sinulla ja jollain muilla lapsettomilla on kova tarve todistaa että te olette onnellisempia. Mistä moinen pakkomielle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään vihamielistä, mutta jonkin verran vähättelyä. Osa vaikuttaa vähän kateellisilta.

Kateus on todellakin vahvaa tällä palstalla. Jotenkin se rassaa ihmisten oikeudentajua, kun lapsettomana saa (tutkitustikin) saman onnellisuuden kuin lisääntyjänä, mutta hinta rahallisesti ja vaivannäkönä on niin paljon pienempi.

Öh, en minä ainakaan ole "lisääntynyt" vain että saisin jonkun korkeamman onnellisuuden.

Ööh, miksi sitten? Kyllä minä ainakin toivoisin tulevani onnellisemmaksi projektista, johon pitää käyttää 150 000 euroa rahaa ja monta vuotta omasta elämästä.

Kyllä ihmisen kannattaa ensin olla onnellinen ja sitten tehdä lapsi(a) onnelliseen perheeseen, eikä kuvitella, että lapsi jotenkin taikaiskusta onnellistuttaa kurjan elämän.

Bonuksena tulee sitten toivottavasti lisää onnellisuutta, minulle ainakin kävi niin.

Niin, lapsi ei varmasti tee kurjasta elämästä onnellista, se on ihan selvä. Mutta mietin tällaista omaa, aika tavallista kolmikymppisen miehen elämääni, ja miten tuon 150 000 euron ja monen vuoden sijoitukselle saisi parhaan onnellisuustuoton.

Tuolla rahalla voisin esimerkiksi pitää muutaman sapattivuotta jossakin lämpimässä ilmanalassa, millä olsi huomattava vaikutus onnellisuuteeni. Samaten voisin käyttää (ja käytänkin) monta tuntia viikossa harrastukseen, joka niinikään lisää onnellisuuttani todella paljon.

Tähän nähden se, että sijoittaa mahdollisesti monin verroin rahaa ja aikaa lapsiin saamatta siitä yhtään onnellisuuslisää elämäänsä, on aivan järjetön valinta. Mutta ilmeisesti tavan ja sosiaalisen paineen vaikutus on hyvin suuri.

Kaikkien maailma ihmisten pitäisi harrastaa samaa harrastusta kuin sinä koska se tekee sinut onnelliseksi. Mikä se on?

Lukutaito ei taida olla salainen supervoimasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään vihamielistä, mutta jonkin verran vähättelyä. Osa vaikuttaa vähän kateellisilta.

Kateus on todellakin vahvaa tällä palstalla. Jotenkin se rassaa ihmisten oikeudentajua, kun lapsettomana saa (tutkitustikin) saman onnellisuuden kuin lisääntyjänä, mutta hinta rahallisesti ja vaivannäkönä on niin paljon pienempi.

Öh, en minä ainakaan ole "lisääntynyt" vain että saisin jonkun korkeamman onnellisuuden.

Ööh, miksi sitten? Kyllä minä ainakin toivoisin tulevani onnellisemmaksi projektista, johon pitää käyttää 150 000 euroa rahaa ja monta vuotta omasta elämästä.

Kyllä ihmisen kannattaa ensin olla onnellinen ja sitten tehdä lapsi(a) onnelliseen perheeseen, eikä kuvitella, että lapsi jotenkin taikaiskusta onnellistuttaa kurjan elämän.

Bonuksena tulee sitten toivottavasti lisää onnellisuutta, minulle ainakin kävi niin.

Niin, lapsi ei varmasti tee kurjasta elämästä onnellista, se on ihan selvä. Mutta mietin tällaista omaa, aika tavallista kolmikymppisen miehen elämääni, ja miten tuon 150 000 euron ja monen vuoden sijoitukselle saisi parhaan onnellisuustuoton.

Tuolla rahalla voisin esimerkiksi pitää muutaman sapattivuotta jossakin lämpimässä ilmanalassa, millä olsi huomattava vaikutus onnellisuuteeni. Samaten voisin käyttää (ja käytänkin) monta tuntia viikossa harrastukseen, joka niinikään lisää onnellisuuttani todella paljon.

Tähän nähden se, että sijoittaa mahdollisesti monin verroin rahaa ja aikaa lapsiin saamatta siitä yhtään onnellisuuslisää elämäänsä, on aivan järjetön valinta. Mutta ilmeisesti tavan ja sosiaalisen paineen vaikutus on hyvin suuri.

Miksi sulle on niin vaikeaa jos joku muu on valinnut toisin?

Ei se ole vaikeaa, mutta tässäkin ketjussa jotkut sanoivat, ettei vanhemmuus ole lisännyt heidän onnellisuuttaan – ja tutkimuksetkin tämän osoittavat.

Niin eivät väitä että olisivat onnellisempia automaattisesti kuin lapsettomat. Mutta sinulla ja jollain muilla lapsettomilla on kova tarve todistaa että te olette onnellisempia. Mistä moinen pakkomielle.

Missä olen sanonut, että lapsettomat olisivat kategorisesti onnellisempia kuin vanhemmat? Lainaukset kehiin tai turpa rullalle. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään vihamielistä, mutta jonkin verran vähättelyä. Osa vaikuttaa vähän kateellisilta.

Kateus on todellakin vahvaa tällä palstalla. Jotenkin se rassaa ihmisten oikeudentajua, kun lapsettomana saa (tutkitustikin) saman onnellisuuden kuin lisääntyjänä, mutta hinta rahallisesti ja vaivannäkönä on niin paljon pienempi.

Öh, en minä ainakaan ole "lisääntynyt" vain että saisin jonkun korkeamman onnellisuuden.

Ööh, miksi sitten? Kyllä minä ainakin toivoisin tulevani onnellisemmaksi projektista, johon pitää käyttää 150 000 euroa rahaa ja monta vuotta omasta elämästä.

Kyllä ihmisen kannattaa ensin olla onnellinen ja sitten tehdä lapsi(a) onnelliseen perheeseen, eikä kuvitella, että lapsi jotenkin taikaiskusta onnellistuttaa kurjan elämän.

Bonuksena tulee sitten toivottavasti lisää onnellisuutta, minulle ainakin kävi niin.

Niin, lapsi ei varmasti tee kurjasta elämästä onnellista, se on ihan selvä. Mutta mietin tällaista omaa, aika tavallista kolmikymppisen miehen elämääni, ja miten tuon 150 000 euron ja monen vuoden sijoitukselle saisi parhaan onnellisuustuoton.

Tuolla rahalla voisin esimerkiksi pitää muutaman sapattivuotta jossakin lämpimässä ilmanalassa, millä olsi huomattava vaikutus onnellisuuteeni. Samaten voisin käyttää (ja käytänkin) monta tuntia viikossa harrastukseen, joka niinikään lisää onnellisuuttani todella paljon.

Tähän nähden se, että sijoittaa mahdollisesti monin verroin rahaa ja aikaa lapsiin saamatta siitä yhtään onnellisuuslisää elämäänsä, on aivan järjetön valinta. Mutta ilmeisesti tavan ja sosiaalisen paineen vaikutus on hyvin suuri.

Itseasiassa sanottiin ettei lapsia olla tehty oma hedonistinen onnellisuuden tavoittelu edellä.

Miksi sulle on niin vaikeaa jos joku muu on valinnut toisin?

Ei se ole vaikeaa, mutta tässäkin ketjussa jotkut sanoivat, ettei vanhemmuus ole lisännyt heidän onnellisuuttaan – ja tutkimuksetkin tämän osoittavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään vihamielistä, mutta jonkin verran vähättelyä. Osa vaikuttaa vähän kateellisilta.

Kateus on todellakin vahvaa tällä palstalla. Jotenkin se rassaa ihmisten oikeudentajua, kun lapsettomana saa (tutkitustikin) saman onnellisuuden kuin lisääntyjänä, mutta hinta rahallisesti ja vaivannäkönä on niin paljon pienempi.

Öh, en minä ainakaan ole "lisääntynyt" vain että saisin jonkun korkeamman onnellisuuden.

Ööh, miksi sitten? Kyllä minä ainakin toivoisin tulevani onnellisemmaksi projektista, johon pitää käyttää 150 000 euroa rahaa ja monta vuotta omasta elämästä.

Kyllä ihmisen kannattaa ensin olla onnellinen ja sitten tehdä lapsi(a) onnelliseen perheeseen, eikä kuvitella, että lapsi jotenkin taikaiskusta onnellistuttaa kurjan elämän.

Bonuksena tulee sitten toivottavasti lisää onnellisuutta, minulle ainakin kävi niin.

Niin, lapsi ei varmasti tee kurjasta elämästä onnellista, se on ihan selvä. Mutta mietin tällaista omaa, aika tavallista kolmikymppisen miehen elämääni, ja miten tuon 150 000 euron ja monen vuoden sijoitukselle saisi parhaan onnellisuustuoton.

Tuolla rahalla voisin esimerkiksi pitää muutaman sapattivuotta jossakin lämpimässä ilmanalassa, millä olsi huomattava vaikutus onnellisuuteeni. Samaten voisin käyttää (ja käytänkin) monta tuntia viikossa harrastukseen, joka niinikään lisää onnellisuuttani todella paljon.

Tähän nähden se, että sijoittaa mahdollisesti monin verroin rahaa ja aikaa lapsiin saamatta siitä yhtään onnellisuuslisää elämäänsä, on aivan järjetön valinta. Mutta ilmeisesti tavan ja sosiaalisen paineen vaikutus on hyvin suuri.

Miksi sulle on niin vaikeaa jos joku muu on valinnut toisin?

Ei se ole vaikeaa, mutta tässäkin ketjussa jotkut sanoivat, ettei vanhemmuus ole lisännyt heidän onnellisuuttaan – ja tutkimuksetkin tämän osoittavat.

Tässä sanottiin siis että lapsia ei olla tehty oma hedonistinen onnellisuus edellä, ei sanottu ettei lapset tuo mitään onnellisuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään vihamielistä, mutta jonkin verran vähättelyä. Osa vaikuttaa vähän kateellisilta.

Kateus on todellakin vahvaa tällä palstalla. Jotenkin se rassaa ihmisten oikeudentajua, kun lapsettomana saa (tutkitustikin) saman onnellisuuden kuin lisääntyjänä, mutta hinta rahallisesti ja vaivannäkönä on niin paljon pienempi.

Öh, en minä ainakaan ole "lisääntynyt" vain että saisin jonkun korkeamman onnellisuuden.

Ööh, miksi sitten? Kyllä minä ainakin toivoisin tulevani onnellisemmaksi projektista, johon pitää käyttää 150 000 euroa rahaa ja monta vuotta omasta elämästä.

Kyllä ihmisen kannattaa ensin olla onnellinen ja sitten tehdä lapsi(a) onnelliseen perheeseen, eikä kuvitella, että lapsi jotenkin taikaiskusta onnellistuttaa kurjan elämän.

Bonuksena tulee sitten toivottavasti lisää onnellisuutta, minulle ainakin kävi niin.

Niin, lapsi ei varmasti tee kurjasta elämästä onnellista, se on ihan selvä. Mutta mietin tällaista omaa, aika tavallista kolmikymppisen miehen elämääni, ja miten tuon 150 000 euron ja monen vuoden sijoitukselle saisi parhaan onnellisuustuoton.

Tuolla rahalla voisin esimerkiksi pitää muutaman sapattivuotta jossakin lämpimässä ilmanalassa, millä olsi huomattava vaikutus onnellisuuteeni. Samaten voisin käyttää (ja käytänkin) monta tuntia viikossa harrastukseen, joka niinikään lisää onnellisuuttani todella paljon.

Tähän nähden se, että sijoittaa mahdollisesti monin verroin rahaa ja aikaa lapsiin saamatta siitä yhtään onnellisuuslisää elämäänsä, on aivan järjetön valinta. Mutta ilmeisesti tavan ja sosiaalisen paineen vaikutus on hyvin suuri.

Kaikkien maailma ihmisten pitäisi harrastaa samaa harrastusta kuin sinä koska se tekee sinut onnelliseksi. Mikä se on?

Lukutaito ei taida olla salainen supervoimasi.

Sinun kannataa opetella erottamaan itsesi yksilönä muista ihmisistä :)

Palstaa lukiessani olen tullut päinvastaiseen tulokseen: lapsettomat herättävät inhoa - tai jos ei ihan inhoa niin ihmetystä miten voikaan olla noin negatiivisia, lapsista pakkomielteisiä (!!) ihmisiä olemassa. Osa vaahtoaa täällä päivät illat miten vihaavat lapsia. Hankkikaa elämä kuulkaa, ei teitä kukaan pakota lisääntymään taikka lapsista pitämään. Lukekaa kirjaa palstailun sijaan niin säästätte kaikkien hermoja, voitte itsekin paremmin ja pakkomielle/viha hellittää kun on muuta ajateltavaa. Muistakaa ottaa myös lääkkeenne päivittäin!

Eli teitä inhottaa ihmiset jotka käyttää mieluummin osan rahastaan lapsen hyvinvointiin kuin omaan hyvinvointiin? Ok. (Sehän tässä aiheena oli että lapselliset inhottaa)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään vihamielistä, mutta jonkin verran vähättelyä. Osa vaikuttaa vähän kateellisilta.

Kateus on todellakin vahvaa tällä palstalla. Jotenkin se rassaa ihmisten oikeudentajua, kun lapsettomana saa (tutkitustikin) saman onnellisuuden kuin lisääntyjänä, mutta hinta rahallisesti ja vaivannäkönä on niin paljon pienempi.

Öh, en minä ainakaan ole "lisääntynyt" vain että saisin jonkun korkeamman onnellisuuden.

Ööh, miksi sitten? Kyllä minä ainakin toivoisin tulevani onnellisemmaksi projektista, johon pitää käyttää 150 000 euroa rahaa ja monta vuotta omasta elämästä.

Projektista??? Olet laskenut, paljon rahaa lapseen kuluisi??? Koet uhraavasi monta vuotta omasta elämästäsi??? Älä hyvä mies vaan ikinä hanki lapsia!!!

Sinä joka sitä rahaa kauhistelet niin sinuakaan ei olisi olemassa jos joku olisi valinnut käyttää kaikki rahansa itseensä ja matkoihinsa. Tällä en missään nimessä tarkoita että sinun pitäisi hankkia lapsia. Älä hanki. Please.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään vihamielistä, mutta jonkin verran vähättelyä. Osa vaikuttaa vähän kateellisilta.

Kateus on todellakin vahvaa tällä palstalla. Jotenkin se rassaa ihmisten oikeudentajua, kun lapsettomana saa (tutkitustikin) saman onnellisuuden kuin lisääntyjänä, mutta hinta rahallisesti ja vaivannäkönä on niin paljon pienempi.

Öh, en minä ainakaan ole "lisääntynyt" vain että saisin jonkun korkeamman onnellisuuden.

Ööh, miksi sitten? Kyllä minä ainakin toivoisin tulevani onnellisemmaksi projektista, johon pitää käyttää 150 000 euroa rahaa ja monta vuotta omasta elämästä.

Projektista??? Olet laskenut, paljon rahaa lapseen kuluisi??? Koet uhraavasi monta vuotta omasta elämästäsi??? Älä hyvä mies vaan ikinä hanki lapsia!!!

Yleensä kai elämän isoja päätöksiä tavataan harkita vähän ja esimerkiksi arvioida, onko niihin varaa. Aika outoa, jos autoa ostaessa vertailee hintoja ja ominaisuuksia monta viikkoa mutta lapsia hankkiessa ei mieti edes sitä, miten lapsi on varaa pukea ja majoittaa.

No, nyt lapsia hankkiva sukupolvi on toki sosiaalivaltion kasvatteja...

Minun tuntemat äiti-ihmiset nimittelee vieraita lapsettomia naisia JA jopa omia lapsiaan rumasti. Siksi mennyt usko vanhempiin ja etenkin äiteihin.

Teineillä on lomat..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään vihamielistä, mutta jonkin verran vähättelyä. Osa vaikuttaa vähän kateellisilta.

Kateus on todellakin vahvaa tällä palstalla. Jotenkin se rassaa ihmisten oikeudentajua, kun lapsettomana saa (tutkitustikin) saman onnellisuuden kuin lisääntyjänä, mutta hinta rahallisesti ja vaivannäkönä on niin paljon pienempi.

Öh, en minä ainakaan ole "lisääntynyt" vain että saisin jonkun korkeamman onnellisuuden.

Ööh, miksi sitten? Kyllä minä ainakin toivoisin tulevani onnellisemmaksi projektista, johon pitää käyttää 150 000 euroa rahaa ja monta vuotta omasta elämästä.

Projektista??? Olet laskenut, paljon rahaa lapseen kuluisi??? Koet uhraavasi monta vuotta omasta elämästäsi??? Älä hyvä mies vaan ikinä hanki lapsia!!!

Yleensä kai elämän isoja päätöksiä tavataan harkita vähän ja esimerkiksi arvioida, onko niihin varaa. Aika outoa, jos autoa ostaessa vertailee hintoja ja ominaisuuksia monta viikkoa mutta lapsia hankkiessa ei mieti edes sitä, miten lapsi on varaa pukea ja majoittaa.

No, nyt lapsia hankkiva sukupolvi on toki sosiaalivaltion kasvatteja...

Kun hankit auton voit valita minkä merkkisen auton otat ja mitä ominaisuuksia siihen tulee. Kun saat lapsen et voi tietää millainen hän tulee olemaan ja mitä erityistarpeita ja kustannuksia tulee. Eläviä olentoja ei valita kuin autoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään vihamielistä, mutta jonkin verran vähättelyä. Osa vaikuttaa vähän kateellisilta.

Kateus on todellakin vahvaa tällä palstalla. Jotenkin se rassaa ihmisten oikeudentajua, kun lapsettomana saa (tutkitustikin) saman onnellisuuden kuin lisääntyjänä, mutta hinta rahallisesti ja vaivannäkönä on niin paljon pienempi.

Öh, en minä ainakaan ole "lisääntynyt" vain että saisin jonkun korkeamman onnellisuuden.

Ööh, miksi sitten? Kyllä minä ainakin toivoisin tulevani onnellisemmaksi projektista, johon pitää käyttää 150 000 euroa rahaa ja monta vuotta omasta elämästä.

Kyllä ihmisen kannattaa ensin olla onnellinen ja sitten tehdä lapsi(a) onnelliseen perheeseen, eikä kuvitella, että lapsi jotenkin taikaiskusta onnellistuttaa kurjan elämän.

Bonuksena tulee sitten toivottavasti lisää onnellisuutta, minulle ainakin kävi niin.

Niin, lapsi ei varmasti tee kurjasta elämästä onnellista, se on ihan selvä. Mutta mietin tällaista omaa, aika tavallista kolmikymppisen miehen elämääni, ja miten tuon 150 000 euron ja monen vuoden sijoitukselle saisi parhaan onnellisuustuoton.

Tuolla rahalla voisin esimerkiksi pitää muutaman sapattivuotta jossakin lämpimässä ilmanalassa, millä olsi huomattava vaikutus onnellisuuteeni. Samaten voisin käyttää (ja käytänkin) monta tuntia viikossa harrastukseen, joka niinikään lisää onnellisuuttani todella paljon.

Tähän nähden se, että sijoittaa mahdollisesti monin verroin rahaa ja aikaa lapsiin saamatta siitä yhtään onnellisuuslisää elämäänsä, on aivan järjetön valinta. Mutta ilmeisesti tavan ja sosiaalisen paineen vaikutus on hyvin suuri.

Miksi sulle on niin vaikeaa jos joku muu on valinnut toisin?

Ei se ole vaikeaa, mutta tässäkin ketjussa jotkut sanoivat, ettei vanhemmuus ole lisännyt heidän onnellisuuttaan – ja tutkimuksetkin tämän osoittavat.

Tässä sanottiin siis että lapsia ei olla tehty oma hedonistinen onnellisuus edellä, ei sanottu ettei lapset tuo mitään onnellisuutta. 

Ei tässä ketjussa ole kukaan tehnyt mitään eroa "hedonistisen onnellisuuden" ja "onnellisuuden" välillä. Jotkut vanhemmat ovat aidosti sitä mieltä, ettei lapsen hankkiminen ole lisännyt heidän onnellisuuttaan, ja tutkimusnäyttö kyllä vahvistaa, että näin yleensä on: lapsettomat ja lisääntyjät ovat suurin piirtein yhtä onnellisia.

Tämä tekee minusta lapsen hankinnan aika ällistyttäväksi valinnaksi, kun samalla ajan, rahan ja vaivan käytöllä voisi tehdä jotakin, mikä oikeasti parantaisi onnellisuutta huomattavasti.