Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työttömyys yhteiskunnassa on aina seuraus ideologisesta poliittisesta valinnasta
17.10.2017 |
Nauran partaani kun seuraan tätä "kohua". Suomessa ei ole ollut minkäänlaista työllistämiseen tähtäävää politiikkaa vuosikymmeniin, koska meillä vallitsee sama uusliberaali eetos kuin kaikkialla muuallakin: valtio ei saa puuttua markkinoihin. Kun työllisyyden sijaan tärkeintä on hintavakaus, on itsestään selvää että reaalitalous ei pääse kasvamaan eivätkä ihmiset työllistymään, se on koko homman tarkoitus. Silloin täytyy hyväksyä, että talouslaman jälkeen työttömyys jää väistämättä korkeammalle tasolle. Se, että lehtiin pomppaa kuin sieniä sateella haastatteluja "tukipummeilta" ei ole merkki mistään moraalikadosta vaan siitä, että järjestelmä syrjäyttää ihmisiä.
Meillä Suomessa puhutaan kestävyysvajeesta ja hallitus puhuu miten työllisyys pitää saada nousuun. En tiedä onko kyseessä jonkinlainen sumutus vai ovatko kärkipoliitikkomme oikeasti tyhmiä. Sen sijaan, että mietittäisiin mitä 2000-luvun uudessa maailmassa pitää tehdä toisin (so. miten hyvinvointivaltio olisi edes teoriassa mahdollista rakentaa) poljetaan käyntiin samaa vanhaa tulpatonta mopoa. Vaikka saisit kaikki Suomen työttömät Saksan tapaan minijobeihin heti huomisesta lähtien, heidän työnsä tuottavuutta se ei nosta pätkääkään eikä sillä rahoiteta suomalaista hyvinvointivaltiomallia joka perustui suljettuihin pääomamarkkinoihin, savupiipputeollisuuteen ja työntekijöiden vahvaan asemaan työmarkkinoilla.
Kommentit (3)
Jenkkiläisessä talous- ja yhteiskuntamallissa jyräävät erityisesti sosiopaatiset ja luonnehäiriöiset narsistit, sillä Yhdysvaltojen täysin dementoituneessa uusliberalistisessa kulttuurissa mikä tahansa ihmistä kolhiva vastoinkäyminen on aina poikkeuksetta yksilön syytä, eikä tavallisten työntekijöiden oikeuksia aja kunnollisesti oikeastaan kukaan (ja jos olette huomanneet, nimenomaisesti tällaista asennoitumista ilmapiiriä on onnistuttu viljelemään Suomeen aivan loistavasti). Samantyyppistä yhteiskuntamallia yritetään nyt systemaattisesti tuoda Suomeen, jossa talous asetetaan ihmisen edelle ja ihmisen kustannuksella, mikä taas johtaa valtaviin tuloeroihin ja eriarvoisuuden kasvuun. Tämä jos mikä on salakavalin uhka Suomen pohjoismaiselle demokratialle - mitä siitä nyt jäljellä vielä on, siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jenkkiläisessä talous- ja yhteiskuntamallissa jyräävät erityisesti sosiopaatiset ja luonnehäiriöiset narsistit, sillä Yhdysvaltojen täysin dementoituneessa uusliberalistisessa kulttuurissa mikä tahansa ihmistä kolhiva vastoinkäyminen on aina poikkeuksetta yksilön syytä, eikä tavallisten työntekijöiden oikeuksia aja kunnollisesti oikeastaan kukaan (ja jos olette huomanneet, nimenomaisesti tällaista asennoitumista ilmapiiriä on onnistuttu viljelemään Suomeen aivan loistavasti). Samantyyppistä yhteiskuntamallia yritetään nyt systemaattisesti tuoda Suomeen, jossa talous asetetaan ihmisen edelle ja ihmisen kustannuksella, mikä taas johtaa valtaviin tuloeroihin ja eriarvoisuuden kasvuun. Tämä jos mikä on salakavalin uhka Suomen pohjoismaiselle demokratialle - mitä siitä nyt jäljellä vielä on, siis.
Olen täysin samaa mieltä. Mediapsykologiaa käytetään härskisti näiden tavoitteiden saavuttamiseen.
Annetaan ymmärtää, että epäonnistuminen missä tahansa asiassa on yksilön itsensä aiheuttamaa, vaikka todellisuudessa kukaan ei kasva tyhjiössä, vaan sosiaalisessa kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa. Tyypillistä on syyttää työtöntä työttömyydestään, lihavaa lihavuudestaan, alkoholistia alkoholismistaan ja rumaa rumuudestaan.
Työpaikkojen jatkuva muutos on aiheuttanut sen, ettei kukaan halua muodostaa työpaikoilla sosiaalisia suhteita, koska ne purkaantuvat kuitenkin yt-näytelmien ja yritysjärjestelyiden vuoksi. Kotona sen sijaan halutaan pitää hyviä sosiaalisia suhteita, mutta koti on taas paha peikko työn liikkuvuudelle, koska työvoiman halutaan liikkuvan paikasta toiseen. Aika on tekijä, josta edelleen väännetään kättä. Meilläkin todella moni on työnantajan tavoitettavissa yötä päivää, lukee työsähköposteja koko ajan ja roikkuu konferenssipuheluissa keskellä yötä jos aikaerot sitä vaativat. Korvauksetta.
Mielenkiintoista on suuresti hehkutetun nobelistin Bengt Holmströmin kommentti pressan jutustelutilaisuudessa: hänen mukaansa meidän pitäisi ihannoida töitä ja tehdä töitä vaikka ilman palkkaa, siten kuin jenkeissä hänen mukaansa tehdään. Tämä on täysin doktriinin mukaista toimintaa sekä Niinistöltä että Holmströmiltä. Ihmisen elämän keskiöön haluta tuoda työ perheiden, asuinpaikan jne sijaan. Ongelmat näkyvät arjessamme eroina, mielenterveysongelmina jne.
Alue: Aihe vapaa
Olet oikeassa. Michael Albert erotti aikoinaan kaksi erilaista mallia, ns. Reinin mallin ja angloamerikkalaisen mallin.
Reinin mallissa valtaa pitää ammattiliitot ja työnantajat yhdessä. Saksa, Alankomaat, Ranska pitkään käyttänyt Reinin mallia. Italia, Pohjoismaat, Japani ja Israel soveltavat Reinin mallia.
Reinin mallissa valtion hyvinvointikoneisto ylläpitää verraten tiivistä koulutuksen, terveydenhuollon ja eläkkeiden muodostamaa turvaverkostoa.
Angloamerikkalainen malli viittaa puolestaan Britannian ja Yhdysvaltojen tilanteeseen. Malli perustuu vapaalle markkinataloudelle.
Reinin mallissa korostetaan taloudellisten instituutioiden tiettyjä velvollisuuksia yhteiskunnan poliittisia instituutioita kohtaan
Angloamerikkalaisessa mallissa painotetaan valtion alisteisuutta talouselämälle, eikä näin edellytetä tiivistä valtion turvaverkostoa. Molemmissa malleissa markkinat voivat toimia joustavasti.
Reinin mallin mukaisessa yhteiskunnassa ollaan valmiita hyväksymään muutoksia niin pitkään kunnes vähempiosaiset eivät niistä kärsi.
Angloamerikkalaisessa mallissa muutoksia jatketaan vaikka vähäosaisten kustannuksella.
Reinin mallissa suhtaudutaan melko myönteisesti valtion ohjaukseen, kun angloamerikkalaisessa mallissa valtio on syyllinen kunnes toisin todistetaan.
Angloamerikkalaista mallia pidetään usein uusliberalistisena kun taas Reinin mallia katsotaan valtiollisena kapitalismina.
Angloamerikkalaisessa mallissa on vähän työttömiä mutta suuret palkkaerot. Suuret palkkaerot lisäävät eriarvoisuutta.
Reinin mallissa palkkaerot kasvavat hitaammin, mutta työttömyyttä on enemmän.
Angloamerikkalaisessa mallissa ei pyritä poliittisesti rajoittamaan eriarvoisuutta.
Reinin mallissa työtätekevien edut otetaan paremmin huomioon ja hyvinvointiverkostot hidastavat uusien työpaikkojen luomista.
Nämä perusteesit ymmärtämällä hahmotat miksi tarvitaan SOTE ajamaan hyvinvointia alas ja samalla sallitaan suurempi eriarvoisuus.