Lue keskustelun säännöt.
Joudun keskeyttämään sairaanhoitajaopintoni lääkelaskujen takia
16.10.2017 |
En ymmärrä, miten edes pääsin opiskelemaan kun en tehnyt pääsykokeissa ainoatkaan laskua (Sotelissa eli esivalinnassa tein n. kaksi oikein...). En vaan osaa laskea laskuja paperilla, verrantoja jne, olen jo 40 v ja muissa töissä käytän ja olen käyttänyt laskinta. Toki ymmärrän suhde- erot milligrammassa ja grammassa ihan arkijärjellä, mutta en en vaan osaa perinteistä matikkaa en ole koskaan osannut, vaikka olen toki lukion käynyt. Voiko matikassa olla joku lukihäiriö?
No, koulussani vaaditaan lääkelaskutentin suorittamaista virheettömästi ennen harjoitteluun menoa, enkä ole läpäissyt tenttejä, enkä pääse harjoitteluihin. Opiskelen te toimiston omaehtoisen tuen avulla (on kaksi lasta ja olen yh) joten ei ole varaa opiskella kun en saa tarvittavia pisteitä kasaan jotka te toimisto vaatii, kun en pääse harjoitteluun lääkelaskujen takia. Kaiken muun olen suorittanut vähintään hyvin arvosanoin.
Koulussani on lääkelaskutentit ennen jokaista harjoittelua joten en pääse etenemään tulevaisuudessakaan. Jää tutkinto kesken, enkä pääse enää helposti opiskelemaan kun on jo tämä paikka vastaanotettu.
Jos olisin tiennyt että matikka on näin tärkeää, ja täytyy osata verrannot jne laskea en olisi edes hakenut opiskelmaan sairaanhoitajaksi. Miksi sitä matematiikan osaamisen vaatimuksesta ei kerrota esim. haastattelussa ja painoteta enemmän jos se kerran on näin tärkeää?
Lukiosta on aikaa kulunut jo se yli 20 vuotta ja tässä välissä en ole tarvinnut matikkaa yhtään mihinkään, vaikka olen ollut töissä taloushallinnossa jne, ohjelmilla ja laskimella me laskut laskimme.
Älytön stressi asiasta ja huoli taloudesta jos ja kun te toimisto jäädyttää tukeni ja tulee karenssi. Kyllä kaduttaa koko opintojen aloitus! Ymmärrän kyllä että on hyvä että tyhmyyteni tulee ilmi nyt etten vaaranna potilasturvallisuutta kun en osaa verrantoja ja x-y lausekkeita, mutta toistan etten ole olisi mennyt ko kouluun jos olisin tämän tiennyt!
Kommentit (295)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sairaanhoitajan lääkelaskuja väheksyvät tervetuloa lasten leikkuriin töihin. Lääkemäärät mitä annetaan ovat todella pieniä ja lääkkeet annetaan iv-muodossa, jolloin vaikutukset ovat välittömiä ja usein peruuttamattomia. Siinäpä ei ole mokailuun varaa, ihan itse se on osattava lääkärin ohjeiden pohjalta laskea paljonko sitä lääkettä nyt annetaan ja monesti vielä kiiretilanteessa. Virheelle ei todellakaan ole sijaa.
Itse myös lääkiksen koirani, jotka pieniä ja niillä saa tarkkaan laskea, miten paljon annetaan. Monet nestemäiset kipulääkkeet kannattaa annostella tippoina ja saa tosiaan etsiä tietoa, montako ml kuknkin lääkkeen tippa on. Lääkepakkauksessakaan ei tätä ole, koska ne on monesti suunniteltu paljon isommille eläimille kuin 4-6 kg. Näin esim. meloksikaamissa (Metacam) ja Tramalissa. Mutta näistä laskuista kyllä selviää ihan ilman amk-sh-laskuoppejakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sairaanhoitajien lääkelaskut eivät todellakaan ole mitään yläaste-juttuja. Ne ovat ihan totista työtä, sillä tosiaan yksikään ei saa mennä väärin. Esim. potilaalla kipupumppu, johon mahtuu 20ml. Potilaan tulee saada vuorokausiannoksena erilaisia opioideja lääke x määrä x, eli esim. 10mg vaikuttavaa ainetta, jota on per 1ml tämän verran, jne. Missä suhteessa sekoitat opioideja ja mikä on valmiin liuoksen lääkeainepitoisuus kunkin lääkeaineen osalta ja kuinka paljon sitä on millilitroissa kipupumpussa?
Oi miksi, miksi, tätä lääkkeenjakoasiaa ei korosteta enemmän? Olenko muka ainoa joka luuli lääkärin laskevan annokset valmiiksi ja että sh vain tekee mitä lääkäri määrää?
Toki tiedän että lääkärin työhön vaaditaan matikkaa.
No itsellä meni tämä nyt näin, onneksi en opiskellut kuin vähän yli puoli vuotta. Kyllä noi niin vaikeita itselle on etten pysty stressaamaan toimeentuloa ja edistymistä jatkuvasti niiden vuoksi. Ala on itselle väärä.
Ja te jotka ivaatte miksi en osaa, niin olen aivan varma että ainakaan 50% olemassaolvista työtehtävissä olevista eivät laske tai osaisi laskea noita laskuja, esim. kirjastonhoitaja, kaupan kassa, lastenhoitaja, nuorisotyöntekijä tms. Itsekin olen selvinnyt tähän asti ilman matikkaa.
Onko muita aloja kuin sh ja lääkärit joiden täytyy päästä läpi 100% oikein jostain tentistä että pääsee harjoitteluun? Esim miten on kasvatusalalla? Ajattelen lähinnä että jos ei ole niin miten voi olla niin eri vaatimustason opintoja amk:ssa, ja palkkaus sama? Vertaan nyt esim sosionomeja ja sh koulutusta, vai onko sosionomeilla tai vaikka tradenomeilla joku mikä pitää suorittaa 100% oikein ennen harjoitteluita?
Tajuat varmaan itsekin että jos virhe voi maksaa potilaan hengen, niitä ei kerta kaikkiaan VOI tulla yhtään? Muilla aloilla virheet yleensä ei merkitse juuri mitään, paitsi palkanlaskennassa -ja sielläkään ei niitä virheitä juurikaan sallita.
Oikeasti jos seuraisit aikaasi olisit tiennyt että lääkelaskut ovat hoitsuille murheenkryyni. Koska siitä ihan oikeasti on mediassa tämän tuosta. Itse en edes hoitoalalla ole mutta kyllähän nuo otsikot hyppää silmille kun tuntuu niin koomiselta että roomalaisten numeroiden opettelu tai peruslaskutoimitukset voi olla niin vaikeita jollekulle.
En kyllä muuten käsitä miten et ole 20 vuoteen tarvinnut arjessasi matikkaa. Etkö muka seuraa tulojasi ja menojasi?
Ai muilla aloilla ei virheet merkitse juuri mitään?
Vaikka teknisellä alalla? Rakentamisessa, kuljetustekniikassa, hissien mitoituksissa, sädehoitolaitteen suunnittelussa ja testauksessa, matkapuhelin- tai viranomaisverkoissa? Huhhuh.
Palataan tähän kommenttiisi, kun sinulta on lapsi kuollut hoitajan laskuvirheen seurauksena ja talosi kuistissa on virhe rakennusmestarin laskuvirheen vuoksi. Katsotaan sitten onko mielestäsi vertauksessasi mitään järkeä.
Palataan tähän, kun se lapsi on kuollut romahtaneeseen ratsastusmaneesiin, jonka palkkien kestävyyden insinööri on laskenut paikalle. Tai viimeistään siihen, että Tetra-puhelin on koodattu väärin ja ambulanssi ei löydä paikalle. Tai että se sairaalan hissi jumiutuu suunnittelu- tai tarkastusvirheen takia ja sun lapsesi kuolee sinne hissiin. Tai että kun päästään magneettikuvaan ja se kuvauslaitteen suunnitellut insinööri on tehnyt virheen ja löydös ei vastaakaan todellisuutta ja aivopaineen nousua ei huomatakaan.
AP:lla melko ongelmakeskeinen lähestyminen. Laitat koulun ilmoitustaululle lapun, että etsit opiskelukaveria tai tuutoria ja harjoittelet paljon. Joulukin on kohta, joten voit pyytää vanhemmiltasi lahjaksi rahaa tuutoria varten. Koska opiskelet ansiosidonnaisella elintasosi on huomattavasti leveäpi, kuin tavallisella opiskelijalla.
Ihan vinkiksi, että koulujen sivuilla on yleensä ladattavissa opinto-oppaita joihin voi tutustua ja ennakkoon selvittää, mitä opinnot pitävät sisällään. Aika jännä, että sulle tuli ihan puun takaa, että hoitajan tarvii osata lääkelaskuja. En ole alalla, mutta laskeskelin laskuja linkeistä, joita ketjuun on laitettu. Vaikutti kohtuu yksinkertaisilta, joten harjoittelulla ja asenteen korjauksella varmasti onnistut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh, meikätyötön taas niin mielellään työskentelisi matematiikan erityisopetuksen parissa, siis yksityisopetusta niille joilla on vaikeuksia. Pitäisikö perustaa firma josta sitä voi ostaa?
Minulla on opettajankoulutuskin, osana opintojani seurasin lääkelaskujen tukiopetus-oppituntia. Ihmettelin kyllä, miksi kaikki ne pitää laskea niin kankean kaavamaisesti, itse olisin laskenut hieman toisin (toki oikeaan tulokseen silti päästen). Ehkä en sitten kumminkaan uskalla opettaa lääkelaskuja, kun ne ei menisi oikean protokollan mukaan?
Pitäisi!
Tiedän satavarmasti kaksi henkilöä, jotka aikoinaan lopettivat laborantti/bioanalyytikko-opiskelunsa kesken lääkelaskujen takia! Siis olivat liehuvin lipuin päässet pääsykokeista opiskelemaan ja pärjäsivät muissa aineissa esim näytteenotto ja muut , mutta sitten nuo lääkelaskut ja goodbye. Ottaen huomioon että siellä opiskeli ihmisiä jotka suorittavat lääkelaskut mutta suurinpiirtein pyörtyivät verikokeenotossa.
Ei ainakaan bioanalyytikko-opintoja ole kukaan jättänyt LÄÄKELASKUJEN takia kesken. Itse olen bioanalyytikko ja koulussa opiskelimme lääkelaskut samalla opintojaksolla sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Opettaja sanoi, että bioanalyytikko-opiskelijoille nämä laskut ovat lasten leikkiä eikä hän itse (lääkelaskujen opettaja siis) ymmärrä hölkkäsen pöläystä laskuista joita bioanalyytikot laskevat esim. kemian tunneilla. Eli siis lääkelaskujen opettaja on ainakin Savoniassa bioanalyytikko-OPISKELIJOITA jäljessä matematiikassa. Savonia ei kyllä ole paras esimerkki tässä asiassa, sillä monien opettajien ammattitaito siellä oli muutenkin melko kyseenalaista...
OT, eli psykologiasta ja tilastomatematiikasta.
Tilastomatematiikka on väline, jolla tutkitaan psykologian ilmiöitä. Kaikki alan tutkimukset tehdään tilastomatemaattisia menetelmiä käyttäen. Psykologisten testien tekeminen ja tulkinta perustuvat tilastomatematiikkaan. Tilastomatematiikalla tutkitaan testien luotettavuutta. Testejä laaditaan tilastomatemaattisin menetelmin. Psykologia tieteenä perustuu ihan oikeisiin tutkimuksiin ja niiden pohjalta laadittuihin teorioihin, ja hyvää tutkimusta ei voi tehdä ilman tilastollisia menetelmiä, eikä tutkimusten tuloksia voi myöskään ymmärtää ilman tilastotieteiden/matematiikan hallintaa.
Vaikka moni haluaisi uskoa, että psykologille riittää vain auttamishalu ja empatia, niin valitettavasti myös raudanluja tilastomatematiikan osaaminen on välttämätöntä, ja opintojen edetessä ymmärtää kyllä miksi, vaikkei vielä pääsykokeisiin lukiessa asiaa ole täysin sisäistänytkään. Sille, että jo pääsykoevaiheessa vaaditaan erinomaista tilastomatematiikan osaamista, on oikeasti paikkansa ja syynsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh, meikätyötön taas niin mielellään työskentelisi matematiikan erityisopetuksen parissa, siis yksityisopetusta niille joilla on vaikeuksia. Pitäisikö perustaa firma josta sitä voi ostaa?
Minulla on opettajankoulutuskin, osana opintojani seurasin lääkelaskujen tukiopetus-oppituntia. Ihmettelin kyllä, miksi kaikki ne pitää laskea niin kankean kaavamaisesti, itse olisin laskenut hieman toisin (toki oikeaan tulokseen silti päästen). Ehkä en sitten kumminkaan uskalla opettaa lääkelaskuja, kun ne ei menisi oikean protokollan mukaan?
Ei tartte perustaa omaa yritystä, mene johonkin osuuskuntaan jäseneksi niin voit tehdä tät aina silloin kun kysyntää on ja osuuskunta hoitaa koko paperisodan. Sä vaan määrittelet hinnan.
Pistän tämän nyt kyllä oikeasti harkintaan. Jaa mutta pitää selvittää tuo osuuskunta-ansioiden ja työttömyyspäivärahan yhteeensovittaminenkin, puuh. Aloittelevana yrittäjänä olisi kyllä ehkä tärkeä saada referenssejä, jolloin kannattaisi myydä palvelua jopa vähän alihintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sairaanhoitajan lääkelaskuja väheksyvät tervetuloa lasten leikkuriin töihin. Lääkemäärät mitä annetaan ovat todella pieniä ja lääkkeet annetaan iv-muodossa, jolloin vaikutukset ovat välittömiä ja usein peruuttamattomia. Siinäpä ei ole mokailuun varaa, ihan itse se on osattava lääkärin ohjeiden pohjalta laskea paljonko sitä lääkettä nyt annetaan ja monesti vielä kiiretilanteessa. Virheelle ei todellakaan ole sijaa.
Itse myös lääkiksen koirani, jotka pieniä ja niillä saa tarkkaan laskea, miten paljon annetaan. Monet nestemäiset kipulääkkeet kannattaa annostella tippoina ja saa tosiaan etsiä tietoa, montako ml kuknkin lääkkeen tippa on. Lääkepakkauksessakaan ei tätä ole, koska ne on monesti suunniteltu paljon isommille eläimille kuin 4-6 kg. Näin esim. meloksikaamissa (Metacam) ja Tramalissa. Mutta näistä laskuista kyllä selviää ihan ilman amk-sh-laskuoppejakin.
Lääkitset siis kotonasi hengityskoneessa olevaa koiraa suoraan suoneen annettavilla lääkkeillä samalla kun sen rintaontelo on auki? Mielenkiintoista.
Nyt vähän nimittäin ontuu tämä vertaus suun kautta ruiskulla annettavista lääkkeistä, vaikka samoissa painoluokissa pyöritäänkin. Lääkelaskut sikäli ovat samoja, siinä olet aivan oikeassa, mutta tervetuloa laskemaan noita samoja annoksia sekunneissa hätätilanteen ollessa kyseessä. Oletko muuten tiennyt, että koirien ja ihmisten lääkeaineiden metabolia on hieman erilainen, vaikka samoja lääkeaineita käytetäänkin? Kannattaa ehkä hieman perehtyä asiaan, netistä löytyy kyllä niin viralliset anestesiahoito-oppaat sekä ihmisille että eläimille jotka ovat kaiken kansan luettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hyi että noi ajatukset jostain 2477 puhelinpalvelusta matikkaa osaamattomille hoitsuille...
Enpä haluisi potilaana silloin olla.
Mitä useemman vaiheen läpi ne laskut on laitettava (siis kerrottava puhelimessa että joo tämmönen tapaus ja tämmönen lääkä ja ohjeet, miten menee?) niin sen isompi riski että tulee seurauksena ns. rikkinäinen puhelin - eli joku oleellinen tieto unohtuu sanoa tai jotain oleellista ei laita annetusta vastauksesta ylös.
ja sitten ihmetellään kun hoitovirheitten määrä räjähtää käsiin - kun ei enää hoitsut osaisi ees sen vertaakaan laskea että osaisivat päätellä onko annettu vastaus ees oikeaaluokkaa vai ei. Ei, he piikittävät vastauksen määrän ja ihmettelevät että ai hups, tässä annettiin nyt ihan väärää mittayksikköä tää lääke... oho. Ja potilas menetti näkönsä tai vaikka ppahimmillaan henkensä annosteluvirheen myötä.
ALoittajalle; ne lääkelaskut on täysin opeteltavissa. Alakoululainenkin oppii ne, kun riittävästi harjoittelee ja on motivaatiota. ne on täysin opeteltavissa olevaa peruskoulutason matikkaa, ja matikka on asia joka on täysin opeteltavissa - ei lahjoja tarvita, vaan ahkeraa laskemista laskemisen perään. Sinulla ei nyt tunnu olevan motivaatiota tai halua käyttää omaa aikaa opiskeluun. Oma syysi on jos tuollainen pienen kynnyskysymyksen takia jätät opinnot kokonaan kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sairaanhoitajan lääkelaskuja väheksyvät tervetuloa lasten leikkuriin töihin. Lääkemäärät mitä annetaan ovat todella pieniä ja lääkkeet annetaan iv-muodossa, jolloin vaikutukset ovat välittömiä ja usein peruuttamattomia. Siinäpä ei ole mokailuun varaa, ihan itse se on osattava lääkärin ohjeiden pohjalta laskea paljonko sitä lääkettä nyt annetaan ja monesti vielä kiiretilanteessa. Virheelle ei todellakaan ole sijaa.
Itse myös lääkiksen koirani, jotka pieniä ja niillä saa tarkkaan laskea, miten paljon annetaan. Monet nestemäiset kipulääkkeet kannattaa annostella tippoina ja saa tosiaan etsiä tietoa, montako ml kuknkin lääkkeen tippa on. Lääkepakkauksessakaan ei tätä ole, koska ne on monesti suunniteltu paljon isommille eläimille kuin 4-6 kg. Näin esim. meloksikaamissa (Metacam) ja Tramalissa. Mutta näistä laskuista kyllä selviää ihan ilman amk-sh-laskuoppejakin.
Lääkitset siis kotonasi hengityskoneessa olevaa koiraa suoraan suoneen annettavilla lääkkeillä samalla kun sen rintaontelo on auki? Mielenkiintoista.
Nyt vähän nimittäin ontuu tämä vertaus suun kautta ruiskulla annettavista lääkkeistä, vaikka samoissa painoluokissa pyöritäänkin. Lääkelaskut sikäli ovat samoja, siinä olet aivan oikeassa, mutta tervetuloa laskemaan noita samoja annoksia sekunneissa hätätilanteen ollessa kyseessä. Oletko muuten tiennyt, että koirien ja ihmisten lääkeaineiden metabolia on hieman erilainen, vaikka samoja lääkeaineita käytetäänkin? Kannattaa ehkä hieman perehtyä asiaan, netistä löytyy kyllä niin viralliset anestesiahoito-oppaat sekä ihmisille että eläimille jotka ovat kaiken kansan luettavissa.
Ja sä lasket ja annostelet nämä aina käsin? Huh. Onneksi eläinpuolella ei leikkaussalissakaan ole näin, vaan käytetään nukutuskonetta, jotka annostelevat lääkkeet. Ehkä se johtuu just siitä erilaisesta metaboliasta :D Kai sen nyt aasikin tietää, että eri eläinlajeilla on eri lääkkeet ja lisäksi on vielä tietyt herkkyydet, jotka pitää koirien/kissojen suhteen tietää. Eli jotkut tietyt rodut ovat herkkiä tietyille lääkeaineille. Esim. omassa rodussani joutuu monesti käyttämään jopa 4x painonmukaisen määrän nukutusainetta, johtuen hermorakenteesta. Riskit varmaan tiedostat.
Montako tippaa Tramalia on tappava annos 16-vuotiaalle 4 kg koiralle? :) Annos oli muuten 1,5 tippaa :D
Mutta ihan arkimatikkaa on lääkelaskut eläinperheessä; erilaisten säännöllisten ennaltaehkäisevien lääkkeiden annostukset näyttäisi olevan juursamanlaisia, mitä oli noissa AMK-lääketenttiharjoittelulinkissä. Vaativampana pidän sitten vaikka sähkö- tai magneettikenttien muutosten laskemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matematiikkaa ei välttämättä opi vaikka kuinka paljon harjoittelisi.
Lukiossa laskin laskuja oikein, koska kirjan esimerkkejä sai käyttää apuna ja tiesin millä tavalla tehtävät piti ratkaista.
Mutta kokeessa en osannut paljoa. Silloin olisin osannut jos tehtävänannossa kerrotaan "tämä on se lauseke josta muodostetaan toisen asteen yhtälö". Kun (luonnollisesti) noin ei lukenut, en tajunnut minkä tyyppinen lasku milloinkin oli kyseessä.
Nelosia ja vitosia sain, yhden kasin helpohkosta tilastotieteen kurssista.
Peruslaskut sujuvat hyvin, prosenttilaskutkaan eivät tuota yleensä hankaluuksia. Kaikki muut laskut nostavat minussa vihan tunteen. Päässä on paineen tunne kun niihin yrittää ratkaisua miettiä turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko saanut tukiopetusta?
Saimme kaikki halukkaat 6 tuntia opetusta. Ei siis mitään henkilökohtaista vaan ryhmänä. Ongelma on että vaikka kävin opetuksessa ja opettaja selitti laskut (voin opiskella myös netistä samat jutut) niin en vaan tentissä osaa, tulee melkein paniikki asiasta. Toki osaan perusjutut mutta en vaikeampia juttuja. Matikka on ollut vaikeaa itselle lapsesta asti. Todella ahdistavaa ja tämä asia vie ilon koko opiskelusta. Ymmärrän asian potilasturvallisuuden takia, mutta tunnen oloni huijatuksi kun missään ei mainittu matikan olevan tälläinen kynnys opinnoissa menestymiselle.
Ja eikö noi pääsykokeet ole vääränlaiset kun minunlaiseni on päässyt ilman olemattomia taitoja sisään? En ikimaailmassa hakisi mihinkään luonnontieteelliselle alalle kun tiedän että matikka tärkeää, eikä se kiinnosta ollnkaan. Olen empaattinen hoitaja/kasvattajatyyppi, en yhtään luonnontieteistä tai matikasta kiinnostunut. Ja tiedän ettei voi verrata lääkiksen tms matikkaan mutten ikimaailmassa lääkäriksi edes hakisi tai haluaisi.
Tätini opiskeli Helsingissä sairaanhoitajaksi 20 vuotta sitten ja sanoi etteivät lääkelaskut olleet este harjoitteluun pääsylle, ja laskut olivat nykyistä lähihoitajatasoa (meillä lähihoitajia koulutuksessa ja ovat kertoneet että lh laskut ovat yksinkertaisempia).
ap
Miten lähihoitajalaskut voi olla yksinkertaisempia? Samoja lääkelaskuja siellä lasketaan. Monissa vanhuspaikoissa lähihoitajat tekee ihan samaa työtä lääkkeenjakoineen päivineen kuin sairaanhoitaja ja on yöllä yksin töissä osastolla.
Mutta jos ja kun ei opi laskemaan niin ei ole muuta mahdollisuutta kuin vaihtaa linjaa tai kokonaan alaa. Potilasturvallisuus on kaiken a ja o.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matematiikkaa ei välttämättä opi vaikka kuinka paljon harjoittelisi.
Lukiossa laskin laskuja oikein, koska kirjan esimerkkejä sai käyttää apuna ja tiesin millä tavalla tehtävät piti ratkaista.
Mutta kokeessa en osannut paljoa. Silloin olisin osannut jos tehtävänannossa kerrotaan "tämä on se lauseke josta muodostetaan toisen asteen yhtälö". Kun (luonnollisesti) noin ei lukenut, en tajunnut minkä tyyppinen lasku milloinkin oli kyseessä.
Nelosia ja vitosia sain, yhden kasin helpohkosta tilastotieteen kurssista.Peruslaskut sujuvat hyvin, prosenttilaskutkaan eivät tuota yleensä hankaluuksia. Kaikki muut laskut nostavat minussa vihan tunteen. Päässä on paineen tunne kun niihin yrittää ratkaisua miettiä turhaan.
Kyllä on opittavissa, kun tarpeeksi treenaa. Sinä jumitut vihantunteeseesi, ja se estää oppimisesi. Viha vie energiaa jonka voisit keskittää opetteluun. Tarpeeksimonta kertaa kun jankkaa tiettyjä laskuja, niin ihan taatusti normaaliälyinen 15v oppii katsomaan että nyt pitää ratkaista asia tätä kauta ja nyt soveltaa asiaa näin.
Laske ja laske ja laske niin kyllä tasan tarkkaan opit. Itkien ja vihaisena jumittamalla et opi - tietenkään.
Anteeksi nyt vaan, mutta ne on ala-asteen laskuja. En voi kyllä mitenkään lohdutella ihmisiä, jotka ei pääse niistä laskuista läpi ja olen vihainen, että edes opiskelemaan otetaan ihmisiä, jotka ei osaa kertolaskuja.
Jatkuvasti hoitoalalla kuulee vinkumista noista laskuista jo Love testin osalta. Voi kamalaa, kun ne ei mene läpi.
Jos aloittajakin on taloushallinnon puollella ollut, niin on varmaan sitten ollut joku muu, joka on ne oikeat työt tehnyt. OIkeasti ärsyttää.
T, nimimerkki, jonka lukiosta yli 30 vuotta ja osaa edelleen laskea amk:n lääkelaskut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
OT, eli psykologiasta ja tilastomatematiikasta.
Tilastomatematiikka on väline, jolla tutkitaan psykologian ilmiöitä. Kaikki alan tutkimukset tehdään tilastomatemaattisia menetelmiä käyttäen. Psykologisten testien tekeminen ja tulkinta perustuvat tilastomatematiikkaan. Tilastomatematiikalla tutkitaan testien luotettavuutta. Testejä laaditaan tilastomatemaattisin menetelmin. Psykologia tieteenä perustuu ihan oikeisiin tutkimuksiin ja niiden pohjalta laadittuihin teorioihin, ja hyvää tutkimusta ei voi tehdä ilman tilastollisia menetelmiä, eikä tutkimusten tuloksia voi myöskään ymmärtää ilman tilastotieteiden/matematiikan hallintaa.
Vaikka moni haluaisi uskoa, että psykologille riittää vain auttamishalu ja empatia, niin valitettavasti myös raudanluja tilastomatematiikan osaaminen on välttämätöntä, ja opintojen edetessä ymmärtää kyllä miksi, vaikkei vielä pääsykokeisiin lukiessa asiaa ole täysin sisäistänytkään. Sille, että jo pääsykoevaiheessa vaaditaan erinomaista tilastomatematiikan osaamista, on oikeasti paikkansa ja syynsä.
On kyllä, sillä eihän ketään voi pelkän mututuntuman perusteella terapoida. On silti erikoista, että monet vieläkin tukeutuvat psykoanalyysiin, behaviorismiin tai johonkin Piagetin kognitiiviseen analyysiin ilmiöitä pohtiessaan, vaikka todellisuudessa pitäisi nähdä ihminen genetiikan rajoittamana sätkynukkena, jota ulkoinen maailma ohjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama psykologian opiskelussa.
Mitä ihmettä tilastomatematiikan hallinta tekee psykologian opinnoissa?
Se karsii loistavia ihmisiä ulos alalta ja jäljelle jää paljon matemaattisesti ĺogiikalla ratkovia yksisilmäisiä henkisten asioiden selittäjiä?
Veikkaisin, että psykologian tutkimuksessa käytetään tilastomenetelmiä ja ne olisi tutkijan ja tutkimustuloksia hyödyntävän henkilön hyvä hallita.
Tässä mennään Suomessa metsään. Kaikista ei tule eikä pidä tulla tutkijoita, käytännön iihmisiä tarvitaan. Eikö nuo voisi tulla myöhemmin jos tutkijan ura kiinnostaa? Mielummin haluaisin olla ihmisläheisen psykologin vastaanotolla kuin jonkun tilastotieteilijän.
Sama teknisellä puolella (DI), maisterin tutkinto vastaa monen muun maan tohtorin tutkintoa.
Edelleenkin sen ei-tutkijapsykologin tulisi kyetä seuraamaan omaa alaansa ja ymmärtää tutkimustietoa. Ei se tilastomenetelmien alkeet vielä tilastomatematiikan asiantuntijaksi tee, mutta auttaa ymmärtämään, mitä joku toinen on tehnyt.
Anteeksi kuinka?
Muutoinhan ei tosiaan voi asioita sisäistää ja todistettavasti ymmärrystä löydy ellei tilastomatematiikan alkeet ole plakkarissa.
Hah hah ja iso HAH.
Hienoa että tämäkin ääliömäisyys vihdoinkin kyseenalaistetaan kiitos nuoren uuden skarpin sukupolven.
Vaikuttaa siltä, että sinä ITSE et ymmärrä tilastoista mitään ja koska et niitä ymmärrä ei sinulla ole edellytyksiä ymmärtää puutteitasikaan. Olet kuin sokea, joka protestoi että mihin punaista väriä tarvitaan.
Vaikuttaa?
Et voi mutu-tuntumalla tehdä valideja analyysejä kenestäkään. Vielä nettipalstalta poimitun kommentin perusteella.
Vai perustatko tun tuntumasi tilastoihin.
Toivottavasti ET toimi psykiatrisella alalla missään työnkuvassa.
Juuri sen takia kirjoitinkin "vaikuttaa siltä" enkä "olet". Kannattaa yrittää ymmärtää lukemaansa ennen kuin rupeaa vouhkaamaan mielipiteiden validiudesta.
Vaikuttaa siltä itse olet oikein validiudi vouhkaamaan, muut eivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama psykologian opiskelussa.
Mitä ihmettä tilastomatematiikan hallinta tekee psykologian opinnoissa?
Se karsii loistavia ihmisiä ulos alalta ja jäljelle jää paljon matemaattisesti ĺogiikalla ratkovia yksisilmäisiä henkisten asioiden selittäjiä?
Veikkaisin, että psykologian tutkimuksessa käytetään tilastomenetelmiä ja ne olisi tutkijan ja tutkimustuloksia hyödyntävän henkilön hyvä hallita.
Tässä mennään Suomessa metsään. Kaikista ei tule eikä pidä tulla tutkijoita, käytännön iihmisiä tarvitaan. Eikö nuo voisi tulla myöhemmin jos tutkijan ura kiinnostaa? Mielummin haluaisin olla ihmisläheisen psykologin vastaanotolla kuin jonkun tilastotieteilijän.
Sama teknisellä puolella (DI), maisterin tutkinto vastaa monen muun maan tohtorin tutkintoa.
Edelleenkin sen ei-tutkijapsykologin tulisi kyetä seuraamaan omaa alaansa ja ymmärtää tutkimustietoa. Ei se tilastomenetelmien alkeet vielä tilastomatematiikan asiantuntijaksi tee, mutta auttaa ymmärtämään, mitä joku toinen on tehnyt.
Anteeksi kuinka?
Muutoinhan ei tosiaan voi asioita sisäistää ja todistettavasti ymmärrystä löydy ellei tilastomatematiikan alkeet ole plakkarissa.
Hah hah ja iso HAH.
Hienoa että tämäkin ääliömäisyys vihdoinkin kyseenalaistetaan kiitos nuoren uuden skarpin sukupolven.
Vaikuttaa siltä, että sinä ITSE et ymmärrä tilastoista mitään ja koska et niitä ymmärrä ei sinulla ole edellytyksiä ymmärtää puutteitasikaan. Olet kuin sokea, joka protestoi että mihin punaista väriä tarvitaan.
Vaikuttaa?
Et voi mutu-tuntumalla tehdä valideja analyysejä kenestäkään. Vielä nettipalstalta poimitun kommentin perusteella.
Vai perustatko tun tuntumasi tilastoihin.
Toivottavasti ET toimi psykiatrisella alalla missään työnkuvassa.
Juuri sen takia kirjoitinkin "vaikuttaa siltä" enkä "olet". Kannattaa yrittää ymmärtää lukemaansa ennen kuin rupeaa vouhkaamaan mielipiteiden validiudesta.
Validiudesta? Validiteetti ja reliabiliteetti. Mielipiteiden validiteeteista.
Diu diu.
Pyydä sitä tukiopetusta ja opettele rentoutumaan siellä kokeessa. Niillä lääkelaskuilla on karmea maine ja siksi niitä ei osa osaa. Olen niitä joskus opettanut ja havaitsin, että juurikin jotkut aikuiset olivat ihan helisemässä homman kanssa, mutta heti kun vaihdettiin burana vaikka lautaan tai suklaaseen niin laskivat laskut päässä. Kyseessä ei siis ole osaamattomuus vaan lääkelaskujen pelko. Opettele siis rentoutumaan ja vaihda kaikki lääkkeeseen viittaava terminologia vaikka Fazerin siniseen tms mikä tuntuu kivalta. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sairaanhoitajan lääkelaskuja väheksyvät tervetuloa lasten leikkuriin töihin. Lääkemäärät mitä annetaan ovat todella pieniä ja lääkkeet annetaan iv-muodossa, jolloin vaikutukset ovat välittömiä ja usein peruuttamattomia. Siinäpä ei ole mokailuun varaa, ihan itse se on osattava lääkärin ohjeiden pohjalta laskea paljonko sitä lääkettä nyt annetaan ja monesti vielä kiiretilanteessa. Virheelle ei todellakaan ole sijaa.
Itse myös lääkiksen koirani, jotka pieniä ja niillä saa tarkkaan laskea, miten paljon annetaan. Monet nestemäiset kipulääkkeet kannattaa annostella tippoina ja saa tosiaan etsiä tietoa, montako ml kuknkin lääkkeen tippa on. Lääkepakkauksessakaan ei tätä ole, koska ne on monesti suunniteltu paljon isommille eläimille kuin 4-6 kg. Näin esim. meloksikaamissa (Metacam) ja Tramalissa. Mutta näistä laskuista kyllä selviää ihan ilman amk-sh-laskuoppejakin.
Lääkitset siis kotonasi hengityskoneessa olevaa koiraa suoraan suoneen annettavilla lääkkeillä samalla kun sen rintaontelo on auki? Mielenkiintoista.
Nyt vähän nimittäin ontuu tämä vertaus suun kautta ruiskulla annettavista lääkkeistä, vaikka samoissa painoluokissa pyöritäänkin. Lääkelaskut sikäli ovat samoja, siinä olet aivan oikeassa, mutta tervetuloa laskemaan noita samoja annoksia sekunneissa hätätilanteen ollessa kyseessä. Oletko muuten tiennyt, että koirien ja ihmisten lääkeaineiden metabolia on hieman erilainen, vaikka samoja lääkeaineita käytetäänkin? Kannattaa ehkä hieman perehtyä asiaan, netistä löytyy kyllä niin viralliset anestesiahoito-oppaat sekä ihmisille että eläimille jotka ovat kaiken kansan luettavissa.
Ja sä lasket ja annostelet nämä aina käsin? Huh. Onneksi eläinpuolella ei leikkaussalissakaan ole näin, vaan käytetään nukutuskonetta, jotka annostelevat lääkkeet. Ehkä se johtuu just siitä erilaisesta metaboliasta :D Kai sen nyt aasikin tietää, että eri eläinlajeilla on eri lääkkeet ja lisäksi on vielä tietyt herkkyydet, jotka pitää koirien/kissojen suhteen tietää. Eli jotkut tietyt rodut ovat herkkiä tietyille lääkeaineille. Esim. omassa rodussani joutuu monesti käyttämään jopa 4x painonmukaisen määrän nukutusainetta, johtuen hermorakenteesta. Riskit varmaan tiedostat.
Montako tippaa Tramalia on tappava annos 16-vuotiaalle 4 kg koiralle? :) Annos oli muuten 1,5 tippaa :DMutta ihan arkimatikkaa on lääkelaskut eläinperheessä; erilaisten säännöllisten ennaltaehkäisevien lääkkeiden annostukset näyttäisi olevan juursamanlaisia, mitä oli noissa AMK-lääketenttiharjoittelulinkissä. Vaativampana pidän sitten vaikka sähkö- tai magneettikenttien muutosten laskemista.
No anteeksi nyt vain mutta eläinlääkinnässä kyllä ne lääkemäärät lasketaan siellä eläinlääkärissä ja kerrotaan asiakkaalle ne oikeat annokset. Toiseksi, jos jostain syystä koet tarvetta lääkitä eläintäsi omien laskelmiesi perusteella, niin ainakin Metacamin (ehkä yleisimmin käytetty kipulääke koirilla?) tuoteselosteessa on laskettu valmiiksi ne tippamäärät alle 10kg painaville eläimille. Löytyi heti netistäkin.
Koiria olen omistanut jo pitkään ja kertaakaan en ole joutunut itse mitään lääkkeitä laskemaan. Kaikki lääkkeet on reseptilääkkeitä, jolloin ELL kyllä kertoo oikeat määrät.
Mulla oli lukiossa lyhyen matikan seiska, olen täysin matemaattisesti lahjaton mutta osaan laskea päässä enkä kokenut koulun laskuja vaikeaksi. Harvoinpa töissä verrantoja joutuu laskemaan, mutta jos yksinkertaisetkin laskut ovat kovin vaikeita niin oletko miettinyt mitäs sitten tapahtuu kun joudut laskemaan nopeasti lennossa paljonko potilaalle pitäisi antaa vaikka morfiinia?
Siis verrantoa ei osaa