Lue keskustelun säännöt.
Joudun keskeyttämään sairaanhoitajaopintoni lääkelaskujen takia
16.10.2017 |
En ymmärrä, miten edes pääsin opiskelemaan kun en tehnyt pääsykokeissa ainoatkaan laskua (Sotelissa eli esivalinnassa tein n. kaksi oikein...). En vaan osaa laskea laskuja paperilla, verrantoja jne, olen jo 40 v ja muissa töissä käytän ja olen käyttänyt laskinta. Toki ymmärrän suhde- erot milligrammassa ja grammassa ihan arkijärjellä, mutta en en vaan osaa perinteistä matikkaa en ole koskaan osannut, vaikka olen toki lukion käynyt. Voiko matikassa olla joku lukihäiriö?
No, koulussani vaaditaan lääkelaskutentin suorittamaista virheettömästi ennen harjoitteluun menoa, enkä ole läpäissyt tenttejä, enkä pääse harjoitteluihin. Opiskelen te toimiston omaehtoisen tuen avulla (on kaksi lasta ja olen yh) joten ei ole varaa opiskella kun en saa tarvittavia pisteitä kasaan jotka te toimisto vaatii, kun en pääse harjoitteluun lääkelaskujen takia. Kaiken muun olen suorittanut vähintään hyvin arvosanoin.
Koulussani on lääkelaskutentit ennen jokaista harjoittelua joten en pääse etenemään tulevaisuudessakaan. Jää tutkinto kesken, enkä pääse enää helposti opiskelemaan kun on jo tämä paikka vastaanotettu.
Jos olisin tiennyt että matikka on näin tärkeää, ja täytyy osata verrannot jne laskea en olisi edes hakenut opiskelmaan sairaanhoitajaksi. Miksi sitä matematiikan osaamisen vaatimuksesta ei kerrota esim. haastattelussa ja painoteta enemmän jos se kerran on näin tärkeää?
Lukiosta on aikaa kulunut jo se yli 20 vuotta ja tässä välissä en ole tarvinnut matikkaa yhtään mihinkään, vaikka olen ollut töissä taloushallinnossa jne, ohjelmilla ja laskimella me laskut laskimme.
Älytön stressi asiasta ja huoli taloudesta jos ja kun te toimisto jäädyttää tukeni ja tulee karenssi. Kyllä kaduttaa koko opintojen aloitus! Ymmärrän kyllä että on hyvä että tyhmyyteni tulee ilmi nyt etten vaaranna potilasturvallisuutta kun en osaa verrantoja ja x-y lausekkeita, mutta toistan etten ole olisi mennyt ko kouluun jos olisin tämän tiennyt!
Kommentit (295)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkelaskukokeet ovat jotain ihan muuta kuin todellisuus. Oikeassa elämässä ei tarvitse muuta kuin yksinkertaisia kerto- ja jakotoimituksia. Lääkkeet on annosteltu mukaviin tasa-annoksiin, liuoksissakin on ajateltu normaaleja laimennussuhteita, jolloin lääkkeiden annostelu on tosiasiassa hyvin helppoa. Hankalimpia laskuja irl on tabletin satunnainen halkaiseminen kahtia.
Tentissä sitten kysytään, että montako guttaa 2% x-liuoksesta pannaan tulemaan minuutissa, jos sen tilavuus on 150ml ja ilmankosteus 28%, ja jos parittomana päivänä Pekingin lento maksaa 899e. Ja liuos y, johon x on liuotettu on alunperin tietenkin vahvuudeltaan 1-prosenttista, mutta sitä käytetään kuukauden päivinä XX ja XL vain 500 ml pulloina.
Noh jaa. Minusta tuo aiemin laitettu linkki esimerkkitehtäviin (http://laakelaskenta.hamk.fi/laakelaskenta/tentti.php) Vaikutti helpota. Täysin normaaleja jako- ja kertolaskuja ja yksikönmuunnoksia. Minä sain kaikki oikein nyt kun kokeilin enkä ole tuolla alalla.
Myönnän että vertailukelpoisuuteni on ehkä sikäli huono, kun itse opiskelen amk-inssiksi. Minusta nuo oli ihan yksinkertaisinta matikkaa, tuon tyylisiä kysymyksiä meillä oli pääsykokeessa. Ja sen amk-inssien pääsykokeen matikkaan riittää ihan se ysiluokan matikan osaaminen. Ihan kuten minusta myös lääkelaskuihin.Suurin haaste on lääkelaskuissa varmasti välttää huolimattomuusvirheet jotta saa sen 100% oikein. Mutta opettelemalla pois turhasta koepaniikista niin ei uskoisi olevan niin kovin vaikeaa. Tuntuu että moni täällä tekee noista laskuista vain turhaan hirveän mörön itselleen. Tarpeeksi kun lukee noita laskuja huolella läpi niin äkkiä huomaa mitkä jutut on niitä ns. kompia eli turhaa tietoa ja mitkä oleellista. Sitten vaan muuntaa yksiköt ja onkin enää peruslaskutoimituksia jäljellä. Ehkä ongelma onkin siinä että ihmiset ei ymmärrä annettua laskua kun se selitetään sanallisesti? Eli peruslaskut osataan mutta ei ymmärretä tehtävänantoja?
Meillä ainakin tehtävänannot ovat nimenomaan kompia täynnä, se tuntuu olevan 60+ hiivaisten opettajaämmien mielestä hauskaa luonteenkaraisua opiskelijoille. Oikeasti monta kertaa on tullut mieleen, että missä hyvänsä muussa ympäristössä tuollaista käytöstä pidettäisiin kiusaamisena, mutta ei terveydenhoitoalan opetustyössä. Onneksi itse olen kirjoittanut pitkän matikan eikä peruslaskut tuota ongelmia, mutta meidänkin ryhmässä on paljon ihan täysjärkistä porukkaa, joka kyllä osaa laskea montako 20mg tablettia potilaalle pitää antaa jos kerta-annos on 40mg, mutta jotka eivät koskaan saa ensimmäisellä yrityksellä lääkelaskuja läpi.
Ei hätää, kyllä niitä kompia riittä kuillakin aloilla. Esim. meillä amk-insseillä x) Ihan tyypillisiä on laskut joissa on pitkät litanjat eri tietoja. Sieltä sitten eka tehtävä on ottaa ne oikeat suureet ylös ja laittaa oikeaan yksiköön ja karsia mielessään kaikki turha veks. Ja lopputulokseen olisi oikeasti tarvittu vain paria suuretta koko kilsan mittasessa tehtävänannossa.
Ei siitä kannata itseensä ottaa ja kiusaamisena pitää :P
Ja selitetään nyt vielä miksi niitä kompia on :)
Eli ne on siellä siksi, että testataan, ymmärtääkö laskija oikeasti laskun. Siis sen mitä on laskemassa, miksi ja sisäistääkö tehtävänannon. Pelkkä parin suureen laitto sinne ja sanominen että laske paljonko naitä annetaan potilaalle kerralla on kaikille helppoa. Mutta kompia viljelemällä pyritään siihen että laskija kykenee näyttämään osaamisensa, että hän oikeasti tietää mitä tietoja hän juuri tässä tehtävänannossa tarvitsee ja mikä on turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkelaskukokeet ovat jotain ihan muuta kuin todellisuus. Oikeassa elämässä ei tarvitse muuta kuin yksinkertaisia kerto- ja jakotoimituksia. Lääkkeet on annosteltu mukaviin tasa-annoksiin, liuoksissakin on ajateltu normaaleja laimennussuhteita, jolloin lääkkeiden annostelu on tosiasiassa hyvin helppoa. Hankalimpia laskuja irl on tabletin satunnainen halkaiseminen kahtia.
Tentissä sitten kysytään, että montako guttaa 2% x-liuoksesta pannaan tulemaan minuutissa, jos sen tilavuus on 150ml ja ilmankosteus 28%, ja jos parittomana päivänä Pekingin lento maksaa 899e. Ja liuos y, johon x on liuotettu on alunperin tietenkin vahvuudeltaan 1-prosenttista, mutta sitä käytetään kuukauden päivinä XX ja XL vain 500 ml pulloina.
Noh jaa. Minusta tuo aiemin laitettu linkki esimerkkitehtäviin (http://laakelaskenta.hamk.fi/laakelaskenta/tentti.php) Vaikutti helpota. Täysin normaaleja jako- ja kertolaskuja ja yksikönmuunnoksia. Minä sain kaikki oikein nyt kun kokeilin enkä ole tuolla alalla.
Myönnän että vertailukelpoisuuteni on ehkä sikäli huono, kun itse opiskelen amk-inssiksi. Minusta nuo oli ihan yksinkertaisinta matikkaa, tuon tyylisiä kysymyksiä meillä oli pääsykokeessa. Ja sen amk-inssien pääsykokeen matikkaan riittää ihan se ysiluokan matikan osaaminen. Ihan kuten minusta myös lääkelaskuihin.Suurin haaste on lääkelaskuissa varmasti välttää huolimattomuusvirheet jotta saa sen 100% oikein. Mutta opettelemalla pois turhasta koepaniikista niin ei uskoisi olevan niin kovin vaikeaa. Tuntuu että moni täällä tekee noista laskuista vain turhaan hirveän mörön itselleen. Tarpeeksi kun lukee noita laskuja huolella läpi niin äkkiä huomaa mitkä jutut on niitä ns. kompia eli turhaa tietoa ja mitkä oleellista. Sitten vaan muuntaa yksiköt ja onkin enää peruslaskutoimituksia jäljellä. Ehkä ongelma onkin siinä että ihmiset ei ymmärrä annettua laskua kun se selitetään sanallisesti? Eli peruslaskut osataan mutta ei ymmärretä tehtävänantoja?
Meillä ainakin tehtävänannot ovat nimenomaan kompia täynnä, se tuntuu olevan 60+ hiivaisten opettajaämmien mielestä hauskaa luonteenkaraisua opiskelijoille. Oikeasti monta kertaa on tullut mieleen, että missä hyvänsä muussa ympäristössä tuollaista käytöstä pidettäisiin kiusaamisena, mutta ei terveydenhoitoalan opetustyössä. Onneksi itse olen kirjoittanut pitkän matikan eikä peruslaskut tuota ongelmia, mutta meidänkin ryhmässä on paljon ihan täysjärkistä porukkaa, joka kyllä osaa laskea montako 20mg tablettia potilaalle pitää antaa jos kerta-annos on 40mg, mutta jotka eivät koskaan saa ensimmäisellä yrityksellä lääkelaskuja läpi.
Minäkin tahallani oppilaita kiusatakseni annan heille vaikeita tehtäviä ratkaistavaksi kun minä raukka olen käsittänyt että he haluavat valmistuessaan olla rautaisia ammattilaisia. Mutta siis väärin meni. Ainoa tarkoitus opinnoissa on päästä mahdollisimman helpolla ja ilman vaivannäköä.
Jos ei saa lääkelaskuja heti läpi niin silloin on kyse harjoituksen ja vaivannäön puutteesta.
Siellä töissä ei voi mennä ensin väärin ja sitten seuraavalla kerralla oikein. Vahinko on ehtinyt jo tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea otsikkoa enempää, mutta saisitko apua esimerkiksi vanhemmilta lainaamalla tai sossusta? Lääkkeitä voi myös yrittää vaihtaa halvempiin rinnakkaisvalmisteisiin.
Ensikerralla kannattaisi lukea edes ensimmäinen viesti ennen kommentointia.
Hjuumor?
Voisiko joku nyt kertoa, onko tuo HAMK-linkissä oleva harjoituskoe sh- vai lh-tasoa? Mä sain 9/10 oikein, olen 50-vuotias enkä ole mikään matikkanero (lukion lyhyt matikka 6 tai 7, en kirjoittanut lainkaan kun sen pystyi kiertämään kirjoittamalla reaalin). Töissä en tarvitse matematiikkaa. Päässä laskin, kun en viitsinyt nousta tästä sohvalta paperia ja kynää etsimään. Eli tarkalla lukemisella, peruslaskutoimituksilla ja päättelemällä nuo menee. Mutta kumpaa tasoa nuo nyt on?
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku nyt kertoa, onko tuo HAMK-linkissä oleva harjoituskoe sh- vai lh-tasoa? Mä sain 9/10 oikein, olen 50-vuotias enkä ole mikään matikkanero (lukion lyhyt matikka 6 tai 7, en kirjoittanut lainkaan kun sen pystyi kiertämään kirjoittamalla reaalin). Töissä en tarvitse matematiikkaa. Päässä laskin, kun en viitsinyt nousta tästä sohvalta paperia ja kynää etsimään. Eli tarkalla lukemisella, peruslaskutoimituksilla ja päättelemällä nuo menee. Mutta kumpaa tasoa nuo nyt on?
No se on ammattikorkeakoulun sivuilla ja nimellä harjoitustentti, eli voisi kuvitella että kyllä se ihan sh-tasoa on. Miksi sairaanhoitajien harkkatentit olisi lähäritenttejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mikäs niissä lääkelaskuissa on niin vaikeaa?
Esim. Jos Onnilla on kädessään viisi Buranaa ja hän nielaisee niistä kaksi, niin kuinka monta Buranaa Onnille käteen jää?
Onnin pitää ottaa 1000 mg Buranaa montako 200 mg:n tablettia hän ottaa tai montako 400 mg:n tablettia hän ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkelaskukokeet ovat jotain ihan muuta kuin todellisuus. Oikeassa elämässä ei tarvitse muuta kuin yksinkertaisia kerto- ja jakotoimituksia. Lääkkeet on annosteltu mukaviin tasa-annoksiin, liuoksissakin on ajateltu normaaleja laimennussuhteita, jolloin lääkkeiden annostelu on tosiasiassa hyvin helppoa. Hankalimpia laskuja irl on tabletin satunnainen halkaiseminen kahtia.
Tentissä sitten kysytään, että montako guttaa 2% x-liuoksesta pannaan tulemaan minuutissa, jos sen tilavuus on 150ml ja ilmankosteus 28%, ja jos parittomana päivänä Pekingin lento maksaa 899e. Ja liuos y, johon x on liuotettu on alunperin tietenkin vahvuudeltaan 1-prosenttista, mutta sitä käytetään kuukauden päivinä XX ja XL vain 500 ml pulloina.
Noh jaa. Minusta tuo aiemin laitettu linkki esimerkkitehtäviin (http://laakelaskenta.hamk.fi/laakelaskenta/tentti.php) Vaikutti helpota. Täysin normaaleja jako- ja kertolaskuja ja yksikönmuunnoksia. Minä sain kaikki oikein nyt kun kokeilin enkä ole tuolla alalla.
Myönnän että vertailukelpoisuuteni on ehkä sikäli huono, kun itse opiskelen amk-inssiksi. Minusta nuo oli ihan yksinkertaisinta matikkaa, tuon tyylisiä kysymyksiä meillä oli pääsykokeessa. Ja sen amk-inssien pääsykokeen matikkaan riittää ihan se ysiluokan matikan osaaminen. Ihan kuten minusta myös lääkelaskuihin.Suurin haaste on lääkelaskuissa varmasti välttää huolimattomuusvirheet jotta saa sen 100% oikein. Mutta opettelemalla pois turhasta koepaniikista niin ei uskoisi olevan niin kovin vaikeaa. Tuntuu että moni täällä tekee noista laskuista vain turhaan hirveän mörön itselleen. Tarpeeksi kun lukee noita laskuja huolella läpi niin äkkiä huomaa mitkä jutut on niitä ns. kompia eli turhaa tietoa ja mitkä oleellista. Sitten vaan muuntaa yksiköt ja onkin enää peruslaskutoimituksia jäljellä. Ehkä ongelma onkin siinä että ihmiset ei ymmärrä annettua laskua kun se selitetään sanallisesti? Eli peruslaskut osataan mutta ei ymmärretä tehtävänantoja?
Meillä ainakin tehtävänannot ovat nimenomaan kompia täynnä, se tuntuu olevan 60+ hiivaisten opettajaämmien mielestä hauskaa luonteenkaraisua opiskelijoille. Oikeasti monta kertaa on tullut mieleen, että missä hyvänsä muussa ympäristössä tuollaista käytöstä pidettäisiin kiusaamisena, mutta ei terveydenhoitoalan opetustyössä. Onneksi itse olen kirjoittanut pitkän matikan eikä peruslaskut tuota ongelmia, mutta meidänkin ryhmässä on paljon ihan täysjärkistä porukkaa, joka kyllä osaa laskea montako 20mg tablettia potilaalle pitää antaa jos kerta-annos on 40mg, mutta jotka eivät koskaan saa ensimmäisellä yrityksellä lääkelaskuja läpi.
Minäkin tahallani oppilaita kiusatakseni annan heille vaikeita tehtäviä ratkaistavaksi kun minä raukka olen käsittänyt että he haluavat valmistuessaan olla rautaisia ammattilaisia. Mutta siis väärin meni. Ainoa tarkoitus opinnoissa on päästä mahdollisimman helpolla ja ilman vaivannäköä.
Jos ei saa lääkelaskuja heti läpi niin silloin on kyse harjoituksen ja vaivannäön puutteesta.
Siellä töissä ei voi mennä ensin väärin ja sitten seuraavalla kerralla oikein. Vahinko on ehtinyt jo tapahtua.
Varmaan sitten kysyt sellaisia asioita, joita todellisessa hoitotyössäkin voi tarvita. Siinähän ei ole mitään ongelmaa. Itse olen pitänyt todella lapsellisena erään opettajamme tapaa hämätä hitaampia täysin naurettavilla tehtävänannoilla, joita kukaan ei ole sittemmin työelämässä tarvinnut. Esim. muinaisten mittojen käyttö on tästä esimerkki. Varmaan joskus 30-luvulla hoitajilla on ollut aikaa seistä potilaan vieressä minuuttitolkulla laskemassa tippamääriä, mutta nykyään kyllä tippa tippuu hivenen suurpiirteisempään tahtiin. Ja muista kuinka jossain lääkelaskutentissä piti osata kirjoittaa mm. luvut 97 ja 860 roomalaisin numeraalein. Ihan älyttömän hyödyllinen taito! Not.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkelaskukokeet ovat jotain ihan muuta kuin todellisuus. Oikeassa elämässä ei tarvitse muuta kuin yksinkertaisia kerto- ja jakotoimituksia. Lääkkeet on annosteltu mukaviin tasa-annoksiin, liuoksissakin on ajateltu normaaleja laimennussuhteita, jolloin lääkkeiden annostelu on tosiasiassa hyvin helppoa. Hankalimpia laskuja irl on tabletin satunnainen halkaiseminen kahtia.
Tentissä sitten kysytään, että montako guttaa 2% x-liuoksesta pannaan tulemaan minuutissa, jos sen tilavuus on 150ml ja ilmankosteus 28%, ja jos parittomana päivänä Pekingin lento maksaa 899e. Ja liuos y, johon x on liuotettu on alunperin tietenkin vahvuudeltaan 1-prosenttista, mutta sitä käytetään kuukauden päivinä XX ja XL vain 500 ml pulloina.
Noh jaa. Minusta tuo aiemin laitettu linkki esimerkkitehtäviin (http://laakelaskenta.hamk.fi/laakelaskenta/tentti.php) Vaikutti helpota. Täysin normaaleja jako- ja kertolaskuja ja yksikönmuunnoksia. Minä sain kaikki oikein nyt kun kokeilin enkä ole tuolla alalla.
Myönnän että vertailukelpoisuuteni on ehkä sikäli huono, kun itse opiskelen amk-inssiksi. Minusta nuo oli ihan yksinkertaisinta matikkaa, tuon tyylisiä kysymyksiä meillä oli pääsykokeessa. Ja sen amk-inssien pääsykokeen matikkaan riittää ihan se ysiluokan matikan osaaminen. Ihan kuten minusta myös lääkelaskuihin.Suurin haaste on lääkelaskuissa varmasti välttää huolimattomuusvirheet jotta saa sen 100% oikein. Mutta opettelemalla pois turhasta koepaniikista niin ei uskoisi olevan niin kovin vaikeaa. Tuntuu että moni täällä tekee noista laskuista vain turhaan hirveän mörön itselleen. Tarpeeksi kun lukee noita laskuja huolella läpi niin äkkiä huomaa mitkä jutut on niitä ns. kompia eli turhaa tietoa ja mitkä oleellista. Sitten vaan muuntaa yksiköt ja onkin enää peruslaskutoimituksia jäljellä. Ehkä ongelma onkin siinä että ihmiset ei ymmärrä annettua laskua kun se selitetään sanallisesti? Eli peruslaskut osataan mutta ei ymmärretä tehtävänantoja?
Meillä ainakin tehtävänannot ovat nimenomaan kompia täynnä, se tuntuu olevan 60+ hiivaisten opettajaämmien mielestä hauskaa luonteenkaraisua opiskelijoille. Oikeasti monta kertaa on tullut mieleen, että missä hyvänsä muussa ympäristössä tuollaista käytöstä pidettäisiin kiusaamisena, mutta ei terveydenhoitoalan opetustyössä. Onneksi itse olen kirjoittanut pitkän matikan eikä peruslaskut tuota ongelmia, mutta meidänkin ryhmässä on paljon ihan täysjärkistä porukkaa, joka kyllä osaa laskea montako 20mg tablettia potilaalle pitää antaa jos kerta-annos on 40mg, mutta jotka eivät koskaan saa ensimmäisellä yrityksellä lääkelaskuja läpi.
Minäkin tahallani oppilaita kiusatakseni annan heille vaikeita tehtäviä ratkaistavaksi kun minä raukka olen käsittänyt että he haluavat valmistuessaan olla rautaisia ammattilaisia. Mutta siis väärin meni. Ainoa tarkoitus opinnoissa on päästä mahdollisimman helpolla ja ilman vaivannäköä.
Jos ei saa lääkelaskuja heti läpi niin silloin on kyse harjoituksen ja vaivannäön puutteesta.
Siellä töissä ei voi mennä ensin väärin ja sitten seuraavalla kerralla oikein. Vahinko on ehtinyt jo tapahtua.Varmaan sitten kysyt sellaisia asioita, joita todellisessa hoitotyössäkin voi tarvita. Siinähän ei ole mitään ongelmaa. Itse olen pitänyt todella lapsellisena erään opettajamme tapaa hämätä hitaampia täysin naurettavilla tehtävänannoilla, joita kukaan ei ole sittemmin työelämässä tarvinnut. Esim. muinaisten mittojen käyttö on tästä esimerkki. Varmaan joskus 30-luvulla hoitajilla on ollut aikaa seistä potilaan vieressä minuuttitolkulla laskemassa tippamääriä, mutta nykyään kyllä tippa tippuu hivenen suurpiirteisempään tahtiin. Ja muista kuinka jossain lääkelaskutentissä piti osata kirjoittaa mm. luvut 97 ja 860 roomalaisin numeraalein. Ihan älyttömän hyödyllinen taito! Not.
Noi roomalaiset numerothan on jo peruskoulussa opeteltu? Onko ne oikeasti niin monelle amk-tasolla vielä vaikeita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama psykologian opiskelussa.
Mitä ihmettä tilastomatematiikan hallinta tekee psykologian opinnoissa?
Se karsii loistavia ihmisiä ulos alalta ja jäljelle jää paljon matemaattisesti ĺogiikalla ratkovia yksisilmäisiä henkisten asioiden selittäjiä?
Veikkaisin, että psykologian tutkimuksessa käytetään tilastomenetelmiä ja ne olisi tutkijan ja tutkimustuloksia hyödyntävän henkilön hyvä hallita.
Miksi?
Ei hän halua tilastotieteilijäksi tilastomatematiikan pariin jos mielii mielenterveysauttajaksi?
Ei se alkeiskurssi tee vielä tilastomatemaatikkoa, mutta auttaa tajuamaan tutkimustietoa. Mielenterveysauttajankin olisi kyettävä seuraamaan alan tutkimusta. Tiede kehittyy ja uutta tietoa pitää osata tulkita.
Eipä paljoa Kupittaan tapauksessa tilasto-opinnot auttaneet, olisivat valinneet sinne humaanimpaa porukkaa niin ei olisi mielarivanhuksia mäiskitty kuin elukoita. Tilastomatikalla ei tee hevonhuttua tuossakaan työssä että osaa hoitaa ihmisiä hienosti niin kuin kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea otsikkoa enempää, mutta saisitko apua esimerkiksi vanhemmilta lainaamalla tai sossusta? Lääkkeitä voi myös yrittää vaihtaa halvempiin rinnakkaisvalmisteisiin.
Ensikerralla kannattaisi lukea edes ensimmäinen viesti ennen kommentointia.
HAHHAHHA mä uolen nauruun........miks noi ei lue edes aloituksia (varmaan joku kirurgi)
Tässä keskustelussa ärsyttää eniten se, että ap ruikuttaa, että kun ei kukaan kertonut hänelle, että sh-opinnoissa tarvitaan matikkaa. Ja kun pääsykoekin oli ihan vääränlainen. Kuinka avuton aikuinen ihminen voi ollakin?! Kaikki pitäisi jonkun valmiiksi kertoa ja pureskella?
Jos haluaa käyttää 3,5 v opiskelemalla uuden ammatin niin totta helvetissä jokainen järkevä ihminen ottaa ENSIN perin juurin selvää millainen ammatti se on, mitä kuuluu työnkuvaan, millaista opiskelu on ja mitä se vaatii. Tämän saa selville vaikka sieltä oppilaitoksesta tai ammatinvalinnanohjauksesta tms. Jos ei siis yhtään muuten ole ympäristöään seurannut. Eikä luota pelkästään johonkin omiin, vanhoihin mielikuviinsa tai siihen mitä joku 30 v sitten valmistunut ihminen kertoo. Ja minkä takia ap kuvitteli pääsykokeissa olevan matikantehtäviä, jos matikkaa ei opinnoissa tarvittaisi? Ihan huvin päiten vai?
Ap:tä harmittaa kun opinnot eivät suju ja nyt hän yrittää vierittää syytä kaikille muille paitsi itselleen. Vaikka hän itse on ainoa, joka on vastuussa omista opinnoistaan. Mistään ylimaallisen vaikeastahan ei ole noissa laskuissa kyse, ainoastaan se vaatii hieman työtä ja opiskelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkelaskuja on nykyään myös sosiaalialla muullakin, esimerkiksi sosionomi opinnoissa. Itse ole aina ollut huono matematiikassa mutta pääsin ko. opintojaksosta läpi ja ihan ok arvosanoin. Töitä se vaan vaatii ja olin myös kaikissa mahdollisissa tukiopetuksissa mukana.
Itselläni ei ole ollut yhtäkään. Valinnaisena voi suorittaa, muttei ei ole pakollisissa.
- pian valmistuva sosionomiopiskelija
Minulla sosionomi-opinnoissa oli pakollisipöydäna lääkelaskuja.
Jos ap aikoo vaihtaa sosionomiksi, kannattaa varmaan selvittää onko ko. koulussa pakollisia lääkelaskuja vai ei. Toki suosittelen mielummin ihan vain niiden lääkelaskujen opettelemista.
- sosionomiopiskelija
Riippuneeko myös siitä mihin suuntautuu. Itselläni paikat tähän mennessä ollleet sellaisia, että jos lääkityksiä tarvitaan, niin ne on hoitanur sh (joita joka paikassa ollut yksi talossa).
Tuosta lääkelaskupäivystyksestä, ihanko oikeasti porukkaa kuvittelee, että esimerkiksi sairaanhoitopiiri olisi valmis maksamaan palvelusta, jonka jokainen työnsä osaava hoitsu pystyy itse tekemään?
Ja sitten tuo, ettei olla otettu selvää mitä opintoihin sisältyy. Itse kouluun hakiessa esimerkiksi kävin läpi jokaisen hakukohteen opsit, etsin opiskelijoiden kokemuksia ja selvittelin millä todennäköisyydellä eri suuntautumisaloista työllistyy.
Ja sitäpaitsi en ole millään lailla ollut koskaan kiinnostunut hoitoalasta ja siitä huolimatta tiedän, että opintoihin kuuluu lääkelaskuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkelaskukokeet ovat jotain ihan muuta kuin todellisuus. Oikeassa elämässä ei tarvitse muuta kuin yksinkertaisia kerto- ja jakotoimituksia. Lääkkeet on annosteltu mukaviin tasa-annoksiin, liuoksissakin on ajateltu normaaleja laimennussuhteita, jolloin lääkkeiden annostelu on tosiasiassa hyvin helppoa. Hankalimpia laskuja irl on tabletin satunnainen halkaiseminen kahtia.
Tentissä sitten kysytään, että montako guttaa 2% x-liuoksesta pannaan tulemaan minuutissa, jos sen tilavuus on 150ml ja ilmankosteus 28%, ja jos parittomana päivänä Pekingin lento maksaa 899e. Ja liuos y, johon x on liuotettu on alunperin tietenkin vahvuudeltaan 1-prosenttista, mutta sitä käytetään kuukauden päivinä XX ja XL vain 500 ml pulloina.
Noh jaa. Minusta tuo aiemin laitettu linkki esimerkkitehtäviin (http://laakelaskenta.hamk.fi/laakelaskenta/tentti.php) Vaikutti helpota. Täysin normaaleja jako- ja kertolaskuja ja yksikönmuunnoksia. Minä sain kaikki oikein nyt kun kokeilin enkä ole tuolla alalla.
Myönnän että vertailukelpoisuuteni on ehkä sikäli huono, kun itse opiskelen amk-inssiksi. Minusta nuo oli ihan yksinkertaisinta matikkaa, tuon tyylisiä kysymyksiä meillä oli pääsykokeessa. Ja sen amk-inssien pääsykokeen matikkaan riittää ihan se ysiluokan matikan osaaminen. Ihan kuten minusta myös lääkelaskuihin.Suurin haaste on lääkelaskuissa varmasti välttää huolimattomuusvirheet jotta saa sen 100% oikein. Mutta opettelemalla pois turhasta koepaniikista niin ei uskoisi olevan niin kovin vaikeaa. Tuntuu että moni täällä tekee noista laskuista vain turhaan hirveän mörön itselleen. Tarpeeksi kun lukee noita laskuja huolella läpi niin äkkiä huomaa mitkä jutut on niitä ns. kompia eli turhaa tietoa ja mitkä oleellista. Sitten vaan muuntaa yksiköt ja onkin enää peruslaskutoimituksia jäljellä. Ehkä ongelma onkin siinä että ihmiset ei ymmärrä annettua laskua kun se selitetään sanallisesti? Eli peruslaskut osataan mutta ei ymmärretä tehtävänantoja?
Meillä ainakin tehtävänannot ovat nimenomaan kompia täynnä, se tuntuu olevan 60+ hiivaisten opettajaämmien mielestä hauskaa luonteenkaraisua opiskelijoille. Oikeasti monta kertaa on tullut mieleen, että missä hyvänsä muussa ympäristössä tuollaista käytöstä pidettäisiin kiusaamisena, mutta ei terveydenhoitoalan opetustyössä. Onneksi itse olen kirjoittanut pitkän matikan eikä peruslaskut tuota ongelmia, mutta meidänkin ryhmässä on paljon ihan täysjärkistä porukkaa, joka kyllä osaa laskea montako 20mg tablettia potilaalle pitää antaa jos kerta-annos on 40mg, mutta jotka eivät koskaan saa ensimmäisellä yrityksellä lääkelaskuja läpi.
Minäkin tahallani oppilaita kiusatakseni annan heille vaikeita tehtäviä ratkaistavaksi kun minä raukka olen käsittänyt että he haluavat valmistuessaan olla rautaisia ammattilaisia. Mutta siis väärin meni. Ainoa tarkoitus opinnoissa on päästä mahdollisimman helpolla ja ilman vaivannäköä.
Jos ei saa lääkelaskuja heti läpi niin silloin on kyse harjoituksen ja vaivannäön puutteesta.
Siellä töissä ei voi mennä ensin väärin ja sitten seuraavalla kerralla oikein. Vahinko on ehtinyt jo tapahtua.Varmaan sitten kysyt sellaisia asioita, joita todellisessa hoitotyössäkin voi tarvita. Siinähän ei ole mitään ongelmaa. Itse olen pitänyt todella lapsellisena erään opettajamme tapaa hämätä hitaampia täysin naurettavilla tehtävänannoilla, joita kukaan ei ole sittemmin työelämässä tarvinnut. Esim. muinaisten mittojen käyttö on tästä esimerkki. Varmaan joskus 30-luvulla hoitajilla on ollut aikaa seistä potilaan vieressä minuuttitolkulla laskemassa tippamääriä, mutta nykyään kyllä tippa tippuu hivenen suurpiirteisempään tahtiin. Ja muista kuinka jossain lääkelaskutentissä piti osata kirjoittaa mm. luvut 97 ja 860 roomalaisin numeraalein. Ihan älyttömän hyödyllinen taito! Not.
Noi roomalaiset numerothan on jo peruskoulussa opeteltu? Onko ne oikeasti niin monelle amk-tasolla vielä vaikeita?
No heitäpä nyt siitä sitten lonkalta vaikka 860?
Matematiikkaa oppii vain laskemalla. Eli kynä sauhuamaan ja laskemaan kaikki mahdolliset lääkelaskut mitä vaan saa käsiinsä. Ja jos joku vähän taitavampi olisi tukena ohjaamassa, niin vielä parempi. Jos on yläasteen saati lukion matematiikasta selvinnyt läpi, ei lääkelaskutkaan ole mitään mahdottomia. Jotenkin tuntuu, että niistä on sh-opiskelijoiden keskuudessa muodostunut kohtuuttoman iso juttu, mikä aiheuttaa ihan turhaa panikointia ja siten epäonnistumisia.
Ja lisään vielä, että jos opettaja on huono, muuttuvat simppelitkin laskut vaikeksi ymmärtää, eli senkin vuoksi ap:n kannattaa yrittää saada opastusta muualtakin. Itse aikoinaan neuvoin sh:ksi opiskelevaa kaveria ja hän ainakin koki suorastaan valaistumisen kun asiat esitettiin eri tavalla kuin tunneilla oli esitetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkelaskukokeet ovat jotain ihan muuta kuin todellisuus. Oikeassa elämässä ei tarvitse muuta kuin yksinkertaisia kerto- ja jakotoimituksia. Lääkkeet on annosteltu mukaviin tasa-annoksiin, liuoksissakin on ajateltu normaaleja laimennussuhteita, jolloin lääkkeiden annostelu on tosiasiassa hyvin helppoa. Hankalimpia laskuja irl on tabletin satunnainen halkaiseminen kahtia.
Tentissä sitten kysytään, että montako guttaa 2% x-liuoksesta pannaan tulemaan minuutissa, jos sen tilavuus on 150ml ja ilmankosteus 28%, ja jos parittomana päivänä Pekingin lento maksaa 899e. Ja liuos y, johon x on liuotettu on alunperin tietenkin vahvuudeltaan 1-prosenttista, mutta sitä käytetään kuukauden päivinä XX ja XL vain 500 ml pulloina.
Noh jaa. Minusta tuo aiemin laitettu linkki esimerkkitehtäviin (http://laakelaskenta.hamk.fi/laakelaskenta/tentti.php) Vaikutti helpota. Täysin normaaleja jako- ja kertolaskuja ja yksikönmuunnoksia. Minä sain kaikki oikein nyt kun kokeilin enkä ole tuolla alalla.
Myönnän että vertailukelpoisuuteni on ehkä sikäli huono, kun itse opiskelen amk-inssiksi. Minusta nuo oli ihan yksinkertaisinta matikkaa, tuon tyylisiä kysymyksiä meillä oli pääsykokeessa. Ja sen amk-inssien pääsykokeen matikkaan riittää ihan se ysiluokan matikan osaaminen. Ihan kuten minusta myös lääkelaskuihin.Suurin haaste on lääkelaskuissa varmasti välttää huolimattomuusvirheet jotta saa sen 100% oikein. Mutta opettelemalla pois turhasta koepaniikista niin ei uskoisi olevan niin kovin vaikeaa. Tuntuu että moni täällä tekee noista laskuista vain turhaan hirveän mörön itselleen. Tarpeeksi kun lukee noita laskuja huolella läpi niin äkkiä huomaa mitkä jutut on niitä ns. kompia eli turhaa tietoa ja mitkä oleellista. Sitten vaan muuntaa yksiköt ja onkin enää peruslaskutoimituksia jäljellä. Ehkä ongelma onkin siinä että ihmiset ei ymmärrä annettua laskua kun se selitetään sanallisesti? Eli peruslaskut osataan mutta ei ymmärretä tehtävänantoja?
Meillä ainakin tehtävänannot ovat nimenomaan kompia täynnä, se tuntuu olevan 60+ hiivaisten opettajaämmien mielestä hauskaa luonteenkaraisua opiskelijoille. Oikeasti monta kertaa on tullut mieleen, että missä hyvänsä muussa ympäristössä tuollaista käytöstä pidettäisiin kiusaamisena, mutta ei terveydenhoitoalan opetustyössä. Onneksi itse olen kirjoittanut pitkän matikan eikä peruslaskut tuota ongelmia, mutta meidänkin ryhmässä on paljon ihan täysjärkistä porukkaa, joka kyllä osaa laskea montako 20mg tablettia potilaalle pitää antaa jos kerta-annos on 40mg, mutta jotka eivät koskaan saa ensimmäisellä yrityksellä lääkelaskuja läpi.
Minäkin tahallani oppilaita kiusatakseni annan heille vaikeita tehtäviä ratkaistavaksi kun minä raukka olen käsittänyt että he haluavat valmistuessaan olla rautaisia ammattilaisia. Mutta siis väärin meni. Ainoa tarkoitus opinnoissa on päästä mahdollisimman helpolla ja ilman vaivannäköä.
Jos ei saa lääkelaskuja heti läpi niin silloin on kyse harjoituksen ja vaivannäön puutteesta.
Siellä töissä ei voi mennä ensin väärin ja sitten seuraavalla kerralla oikein. Vahinko on ehtinyt jo tapahtua.Varmaan sitten kysyt sellaisia asioita, joita todellisessa hoitotyössäkin voi tarvita. Siinähän ei ole mitään ongelmaa. Itse olen pitänyt todella lapsellisena erään opettajamme tapaa hämätä hitaampia täysin naurettavilla tehtävänannoilla, joita kukaan ei ole sittemmin työelämässä tarvinnut. Esim. muinaisten mittojen käyttö on tästä esimerkki. Varmaan joskus 30-luvulla hoitajilla on ollut aikaa seistä potilaan vieressä minuuttitolkulla laskemassa tippamääriä, mutta nykyään kyllä tippa tippuu hivenen suurpiirteisempään tahtiin. Ja muista kuinka jossain lääkelaskutentissä piti osata kirjoittaa mm. luvut 97 ja 860 roomalaisin numeraalein. Ihan älyttömän hyödyllinen taito! Not.
Noi roomalaiset numerothan on jo peruskoulussa opeteltu? Onko ne oikeasti niin monelle amk-tasolla vielä vaikeita?
No heitäpä nyt siitä sitten lonkalta vaikka 860?
DCCCLX? Mä kyllä tykkäsin näistä peruskoulussa.
Uskon, että sinulla on mahdollisuus vielä oppia nuo laskut. Sinun täytyy saada laskurutiinia ja oppimista edesauttaa se, että ymmärrät asiat ensiksi perustasolla, sen jälkeen voi pikkuhiljaa siirtyä haastavammalle tasolle.
Olen itsekin huono matematiikassa, ja se on fysiikan lisäksi ainoa aine, josta en takuulla saisi lukion todistukseen kiitettävää arvosanaa. Siitä huolimatta hakeuduin opiskelemaan bioanalyytikoksi. Ennen pääsykoetta kävin kertaamassa lyhyttä matematiikkaa lukiossa ja katsoin yläasteikäisille suunnattuja opetusvideoita netistä. Pääsykokeessa pärjäsin moitteettomasti matemaattisessa osiossa, jossa ei saanut käyttää laskinta.
Tähän mennessä minulla on ollut kaksi liuoslaskuihin liittyvää tenttiä ja olen päässyt molemmat läpi ensimmäisellä yrityksellä. Mielestäni tentit ovat olleet melko vaikeita. Olen kuitenkin yrittänyt pysyä tenttitilanteissa mahdollismman rauhallisena, enkä ota paineita siitä ettei joku lasku aukea minulle heti. Haluankin olla kannustava esimerkki siitä, että huonokin voi kehittyä paremmaksi. Sinun ei tarvitse hallita kaikkea matemaattisia hienouksia vaan tärkeintä on sisäistää juuri ne omaan alaan liittyvät loppujen lopuksi melko suppeat laskutoimitukset.
matikan takia en päässyt silloiseen unelma-ammattiini lastenhoitajaksi, koska llisi pitänyt lukea lähihoitajaksi. Ei kiitos. Onneksi tajusin etten olisi työstä tykännytkään huutavien penskojen keskellä.
Nyt siivooja:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea otsikkoa enempää, mutta saisitko apua esimerkiksi vanhemmilta lainaamalla tai sossusta? Lääkkeitä voi myös yrittää vaihtaa halvempiin rinnakkaisvalmisteisiin.
Ensikerralla kannattaisi lukea edes ensimmäinen viesti ennen kommentointia.
HAHHAHHA mä uolen nauruun........miks noi ei lue edes aloituksia (varmaan joku kirurgi)
toihan oli vanha vitsi, mutta hauska silti
Ihmiset alapeukuttaa koska insinöörit ei liity tähän aiheeseen mitenkään. Ne kun harvemmin ruikuttaa netissä että vittu kukaan ei kertonut että mun täytyy osata laskea!