En saanut neuvolasta keskusteluapua koska olen mies ja kuulemma sitä saavat vain naiset.
Elikkäs neuvolassa olimme ja täti kehotti meitä ottamaan rohkeasti puheeksi jos on jotain vanhemmuuteen liittyviä pelkoja tai ahdistuksia. No vaimo meni sitten vessaan ja keräsin rohkeuteni sanoa tädille, että minua vähän pelottaa ja ahdistaa kun omassa lapsuudessa on ollut kokemuksia jotka ovat suoraan sanottuna ihan hirveitä.
Neuvolan täti meni ihan hiljaiseksi ja sanoi sitten, että nyt häntä harmittaa, kun jos olisin äiti, niin hänellä olisi heti puhelinnumero johon soittaa ja josta saisi heti keskusteluapua. Mutta koska olen mies, niin minulle ei sellaisia palveluita ole tarjolla. Kehotti ottamaan asian puheeksi ihan oman terveyskeskuslääkärin kanssa. Joopa joo.
Siis voiko tämä olla totta tämän päivän Suomessa? Että vain äidit voivat saada heille kohdennettua keskusteluapua vanhemmuuden kysymyksiin? Eikö meistä miehistä pidä kukaan huolta?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Se on äitiysneuvola. Sinä pääset terveyskeskuspsykologille soittamalla ajanvaraukseen.
Vähän sama kuin keskenmenon jälkeen äiti saa neuvolasta sairaslomaa, mutta miehen pitää hakea se omalääkärin kautta.
Äiti saa ehkä neuvolasta ajan terveyskeskuslääkärille joka voi ottaa vastaan myös joskus neuvolan tiloissa. Terkalta hän tuskin saikkua saa.
Hienoa että pystyit puhumaan suoraan kokemuksistasi ja tunteistasi neuvolan työntekijälle, ja on uskomattoman typerää ja vanhanaikaista, ettei hänellä ollut tarjota sinulle apua. Mun mies kävi neuvolan psykologilla monta kertaa juttelemassa vanhemmuuteen liittyvistä ahdistuksistaan, eikä siinä mitään ongelmaa ollut.
Yritä ehdottomasti löytää jostain muualta keskusteluapua tilanteeseesi. Hirveistä lapsuuskokemuksista voi ja pitää puhua, vaikka se onkin tosi vaikeaa. Tietääkö lapsesi äiti tilanteestasi? Terveyskeskuslääkärille uskoutuminen voi olla aika pelottavaa, etkä myöskään välttämättä ole lääketieteellisen avun tarpeessa. Onko yksityinen terapeutti taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto?
Haluatko kertoa tarkemmin, mitä lapsuudessasi tapahtui? Itselläkin takana sen verran kauhea lapsuus, että ymmärrän kyllä noita fiiliksiä.
Voimia ja tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella ikävää. Neuvolajärjestelmä on rakennettu raskauden seurantaa varten, joten resurssit ovat 99% äideille. Voisitko soittaa alkajaisiksi johonkin auttavaan puhelimeen? Tai kirjoittaa asiasta johonkin näistä nettiterapeuttipalveluista (Vastaamo.fi tms.)? Tai soita vielä neuvolaan ja kysy, eikö sinun olisi mahdollista päästä puhumaan neuvolapsykologille. Joskus työntekijät voivat vaan hämmentyä uuden tilanteen edessä, ehkä kuitenkin apua olisi tosiasiassa sitä kautta saatavilla.
Olet todella vastuullinen isä, kun lähdet selvittämään traumaasi ennen lapsen syntymää!
Voi kiitos ihanasta kommentista, tuli melkein kyyneleet silmään. Ihan oikeasti mietin tässä että onko tämä nyt niitä juttuja jotka pitää vain kestää niin kuin mies, pitää mölyt mahassaan vai mitä tässä nyt pitäisi tehdä. Tämäkin avautuminen on jo purkanut palloa rintakehässä yllättävän paljon.
Ap
Ei todellakaan kannata vaan kestää. Ei kukaan sellaiseen pysty. Hae apua.
Jööö! Vaimo meni vessaan ja keräsit rohkeutesi. Huono!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella ikävää. Neuvolajärjestelmä on rakennettu raskauden seurantaa varten, joten resurssit ovat 99% äideille. Voisitko soittaa alkajaisiksi johonkin auttavaan puhelimeen? Tai kirjoittaa asiasta johonkin näistä nettiterapeuttipalveluista (Vastaamo.fi tms.)? Tai soita vielä neuvolaan ja kysy, eikö sinun olisi mahdollista päästä puhumaan neuvolapsykologille. Joskus työntekijät voivat vaan hämmentyä uuden tilanteen edessä, ehkä kuitenkin apua olisi tosiasiassa sitä kautta saatavilla.
Olet todella vastuullinen isä, kun lähdet selvittämään traumaasi ennen lapsen syntymää!
Voi kiitos ihanasta kommentista, tuli melkein kyyneleet silmään. Ihan oikeasti mietin tässä että onko tämä nyt niitä juttuja jotka pitää vain kestää niin kuin mies, pitää mölyt mahassaan vai mitä tässä nyt pitäisi tehdä. Tämäkin avautuminen on jo purkanut palloa rintakehässä yllättävän paljon.
Ap
<3 Ei todellakaan tarvitse vain kestää! Lapsuuden rankat kokemukset eivät ole sellaisia, että kovettamalla itsensä selviää. Varsinkin kun tulee omia lapsia, niin ne tunteet nousevat pintaan. Olet todella rohkea kun puhuit asiasta. Toivon todella, että jostain löytyy ammattitaitoinen ja ymmärtävä kuuntelija.
Minusta aloitus vaikuttaa taas provolta. Saman kirjoitustyylin tunnistaa... Laitetaan kuitenkin varuulta kommenttia, koska siitä voi joku toinen hyötyä: Ehdottomasti myös isien pitää voida käydä läpi traumaattisia kokemuksiaan, se on lapsen ja koko perheen etu. Joka kunnassa palvelut ovat vähän erilaiset ja siksi neuvolassa pitäisi tuntea oman kunnan hoitopolku. Yleensä neuvolapsykologi on oikea osoite josta voi lähteä liikkeelle, myös perheneuvolaan voi soittaa, sieltä osataan ainakin varmasti kertoa minne pääsee juttelemaan..
Tampereella toimii ainakin Kriisikeskus Osviitta. Jos olet alle 30-vuotias, Etsivä nuorisotyö auttaa myös kaikenlaisissa elämäntilanteissa. Setlementti Tampere tarjoaa myös monenlaista tukea. Jos lapsuuteesi liittyi vanhemman mielenterveysongelma, FinFamilta löytyy tukea.
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö lapsesi äiti tilanteestasi?
Ei yksityiskohtia. Vain noin yleisellä tasolla, että kaikki ei ole ollut aivan onnellista. Tuntuu etten halua häntä masentaa ja kuormittaa omilla traumoillani, hänellä on vauvan kanssa ihan tarpeeksi vaivaa ja pelkään että hänkin masentuu ja pelkään... no jotain... en tiedä oikeastaan mitä oikein pelkään, vain sen että pelkään.
Vierailija kirjoitti:
Haluatko kertoa tarkemmin, mitä lapsuudessasi tapahtui? Itselläkin takana sen verran kauhea lapsuus, että ymmärrän kyllä noita fiiliksiä.
Voimia ja tsemppiä!
No kun on siitä saakka, mitä pystyy muistamaan, koulutettu että näistä asioista ei sitten perheen ulkopuolella kenellekään puhuta niin se on aika vaikea avautua. Mutta sekin auttaa että tietää ettei ole yksin kokemustensa kanssa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Se on äitiysneuvola. Sinä pääset terveyskeskuspsykologille soittamalla ajanvaraukseen.
Vähän sama kuin keskenmenon jälkeen äiti saa neuvolasta sairaslomaa, mutta miehen pitää hakea se omalääkärin kautta.
Kyllä nykyään ihan neuvolatyön käsikirjassakin painotetaan myös isän huomioimista. Neuvolan terveydenhoitaja ei ollut oikein ajantasalla ja jos tosiaan heillä ei ole antaa isälle muuta kuin lämmintä kättä, niin Tampereen kaupungin pitäisi hyvin nopeasti tehdä jotain asialle.
Vierailija kirjoitti:
Minusta aloitus vaikuttaa taas provolta. Saman kirjoitustyylin tunnistaa... Laitetaan kuitenkin varuulta kommenttia, koska siitä voi joku toinen hyötyä: Ehdottomasti myös isien pitää voida käydä läpi traumaattisia kokemuksiaan, se on lapsen ja koko perheen etu. Joka kunnassa palvelut ovat vähän erilaiset ja siksi neuvolassa pitäisi tuntea oman kunnan hoitopolku. Yleensä neuvolapsykologi on oikea osoite josta voi lähteä liikkeelle, myös perheneuvolaan voi soittaa, sieltä osataan ainakin varmasti kertoa minne pääsee juttelemaan..
No onhan se siinä mielessä provo että kun kirjoitin sen 30 minuuttia sitten niin jurppi niin pirusti. Se oli silti ihan totta. Mutta nyt kun on kuullut aika monta positiivista kommenttia niin ei jurpi ihan niin paljon vaan nolottaa hiukan tuo avautumisen äänensävy.
Ap
Ei ole kertakaikkiaan mitään hävettävää hakeutua esimerkiksi psykiatrian poliklinikalle. Siellä saa avautua mistä vain. Usein jo se että puhuu asiat itselleen auki jonkun ihmisen edessä jota se ei ylikuormita, auttaa hurjasti!!
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kertakaikkiaan mitään hävettävää hakeutua esimerkiksi psykiatrian poliklinikalle. Siellä saa avautua mistä vain. Usein jo se että puhuu asiat itselleen auki jonkun ihmisen edessä jota se ei ylikuormita, auttaa hurjasti!!
Tässä on vain se ongelma, että psykiatrian poliklinikalle on todella vaikea päästä
Mitä ihmettä? Voiko olla totta? Silläkö ei ole mitään väliä, jos traumatisoitunut isä mahdollisesti siirtää lapseensa traumaa? Vain silläkä on merkitystä, että traumatisoitunut äiti siirtää lapseensa traumaa?
Vierailija kirjoitti:
Neuvolasta keskusteluapua harvemmin saa, mutta melko tietämätön neuvolan täti on jos ei osaa ohjata sinua eteenpäin riippumatta siitä kumpaa sukupuolta hän on. Tosin voi hyvin olla että hän ohjaisi myös äidin hakemaan apua terveyskeskuksen lääkärin kautta ja sitä kautta lähetteellä vaikka tk:n psykologille.
Vähän kiinni siitä, miten ap asian esitti. Tottahan on se, että ei ole olemassa mitään odottavan isän puhelinneuvontaa, jonne mennä puhumaan lapsuudenaikaisista traumoista. On olemassa yleiset mielenterveyspalvelut, mutta jos ap on sanonut, että eikun neuvolan kautta ja ihan vaan kepeästi, niin ei sellaista numeroa ole.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko teillä perheneuvolaa erillään äitiysneuvolasta, jos sitä kautta saisi keskusteluapua.
tämä. Äitiysneuvola on valitettavasti edelleen hyvin vahvasti äidin vointiin keskittyvä. Se on sääli ja väärin isiä kohtaan.
Älä ruikuta. Yhteiskunnan tarjoama sosiaali ja terveydenhuolto on suunnattu pääsääntöisesti naisasiakkaille. Miehet kelpaavat maksajiksi.
Ap, voit ottaa yhteyttä suoraan alueesi neuvolapsykologiin: https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/mielenterveys-ja-pai…
Tai hyvinvointineuvolaan: https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-palve…
Jommasta kummasta sinun pitäisi saada apua.
Nollalinjalle voivat soittaa 24 h/vrk ilmaiseksi kaikki apua tarvitsevat
https://www.nollalinja.fi/?gclid=EAIaIQobChMIveeR68KT1wIVFIuyCh1Tiwp5EA… .
Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen soitto maksaa jotakin riippuen puhelinliittymästä, mutta sieltäkin saa hyvää tukea, apua ja neuvoja lähes vuorokauden ympäri
https://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin-apua-e… .
Voimia avun hakuun ja suun avaamiseen!
Vierailija kirjoitti:
Älä ruikuta. Yhteiskunnan tarjoama sosiaali ja terveydenhuolto on suunnattu pääsääntöisesti naisasiakkaille. Miehet kelpaavat maksajiksi.
Yläpeukutin, koska noin asia käsittääkseni todellakin on!
Mitä sanoo Sofi?