Lue keskustelun säännöt.
Sanoja, jotka jatkuvasti kirjoitetaan väärin vaikka eivät ole edes vaikeita
12.10.2017 |
Vanilja. Ei vanilija tai vanilia.
Tsemppiä. Ei stemppiä.
Juoksija. Ei juoksia.
Gluteeniton. Ei gluteiiniton.
Kommentit (124)
Kiilloittaa ja muut vastaavat verbit, joihin lisätään ylimääräisiä kirjaimia.
Lisäksi ärsyttää, kun näen jatkuvasti viikonpäiviä, kuukausia ja juhlapyhiä keskellä lausetta isolla alkukirjaimella kirjoitettuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laatikko kangasvuorella. Kuulostaa siltä kuin laatikko lojuisi valtavan kangaspinon päällä. Pitäisi olla laatikko kangasvuorilla.
Oikein: vuori-vuoren, kun on kyseessä kohouma maastossa, vuori-vuorin, kun on kyseessä vaatteen, laatikon tms. sisäpuolinen verhoilu.
Samoin viini (juoma) - viinin; viini (nuolikotelo) - viinen
Kuusi (numero) - kuuden; kuusi (puu) - kuusen. Luojan kiitos en ole ainakaan vielä nähnyt näitä sekoitettavan keskenään.
Yksi ihminen kirjoittaa toistuvasti sanan ollut yhdellä ällällä tyyliin "olen olut kipeä".
Voi vain miettiä, mikä mielessä pyörii :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulostaa hyvälle vaan kuulostaa hyvältä. Ärsyttää noi että mille joku kuulostaa, maistuu jne kun se on MILTÄ
Molemmat ovat oikein, voit niellä ärsytyksesi.
"Vaikutelmaverbien tuntua, haista, tuoksua, maistua, näyttää ja vaikuttaa yhteydessä tuntemus tai aistimus ilmaistaan joko -lle-päätteisen (allatiivisijaisen) tai -lta/-ltä-päätteisen (ablatiivisijaisen) ilmauksen avulla. Merkityseroa muotojen välillä ei käytännössä juuri ole. Molemmat ovat yleiskielen mukaisia.
Pizzan juusto maistui pilaantuneelta.
Lohi maistui pilaantuneelle."
Kielitoimiston ohje
Onpas typerää. Omaan korvaani tuo "Lohi maistui pilantuneelle." kuulostaa siltä, että joku tai jokin pilaantunut söi lohta hyvällä ruokahalulla.
Kuulin tuon muodon ensimmäisen kerran parikymmentä vuotta sitten leipämainoksessa. "Eihän täällä leipäkään maistu leivälle". Olen inhonnut sitä siitä asti.
Tapeetti, irroittaa, mangneetti, desing, näytteliä, mitalli, vanilija... argh!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen lyhyen ajan sisään törmännyt kaupan ilmoitustaululla kahteen ilmoitukseen, jotka on otsikoitu "Myydää". Siis ilman n-kirjainta. Miten helvetissä nämä yksilöt havainnoivat maailmaa?
Toinen on enemmän puhekielessä oleva typeryys. Käytkö sinä Londonissa, Spainissa tai Stockholmissa? Niin, et käy. Joten et myöskään käy Luleåssa tai Piteåssa, vaan Luulajassa ja Piitisissä (Piitinen). Jarmo Myllyksen pitkä ura Luulajassa luultavasti vaikutti tähän, koska onhan joukkueen nimi virallisesti Luleå XXXXX. En nyt muista joukkueen nimeä tarkemmin.
Lukihäiriö on monesti väärä selitys, kyseessä enemmän asenne- ja havainnointiongelmia.
Onko se asenne- ja havainnointiongelma, jos ei äkkiseltään muista jonkin kaupungin nimeä suomeksi, koska on ruotsinkielinen, joten käyttää ruotsinkielistä nimeä?
Kun kirjoitetaan päivämääriä, myös kuukauden perään laitetaan piste. Esim. tarjous voimassa 6.11. asti. Ei "tarjous voimassa 6.11 asti". Muuten se lausuttaisiin: tarjous voimassa kuudes yksitoista asti. Näkee ihan painettuna mainoksissa telkkarissa, lehdissä jne ja ihan virallisissa asiayhteyksissä. Jos lause loppuu päivämäärään, silloin päivämäärän perässä olevan pisteen jälkeen laitetaan vielä lauseen lopettava piste. Tarjous päättyy 6.11..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun kirjoitetaan päivämääriä, myös kuukauden perään laitetaan piste. Esim. tarjous voimassa 6.11. asti. Ei "tarjous voimassa 6.11 asti". Muuten se lausuttaisiin: tarjous voimassa kuudes yksitoista asti. Näkee ihan painettuna mainoksissa telkkarissa, lehdissä jne ja ihan virallisissa asiayhteyksissä. Jos lause loppuu päivämäärään, silloin päivämäärän perässä olevan pisteen jälkeen laitetaan vielä lauseen lopettava piste. Tarjous päättyy 6.11..
Muuten aiheellinen havainto, mutta loppupuoli ei pidä paikkaansa. Suomen yleiskielessä ei ole sellaista tilannetta, jossa kuuluisi tulla kaksi pistettä peräkkäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kirjoitetaan päivämääriä, myös kuukauden perään laitetaan piste. Esim. tarjous voimassa 6.11. asti. Ei "tarjous voimassa 6.11 asti". Muuten se lausuttaisiin: tarjous voimassa kuudes yksitoista asti. Näkee ihan painettuna mainoksissa telkkarissa, lehdissä jne ja ihan virallisissa asiayhteyksissä. Jos lause loppuu päivämäärään, silloin päivämäärän perässä olevan pisteen jälkeen laitetaan vielä lauseen lopettava piste. Tarjous päättyy 6.11..
Muuten aiheellinen havainto, mutta loppupuoli ei pidä paikkaansa. Suomen yleiskielessä ei ole sellaista tilannetta, jossa kuuluisi tulla kaksi pistettä peräkkäin.
My bad :( No, joka päivä oppii jotain uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhkot
Yläasteelainen
Ja uusi, räjähdysmäisesti yleistynyt kammotus: ”hyvän tuntoinen”. Törmään tähän pelottavan usein facebook-kirppiksillä.
Nuo jo tässä ketjussa mainitut dublot, cabrit / gabrit jne sanat, joissa on yksi d, b, g tai c. Miksi ihmeessä niihin pitää alkaa tunkea lisää niitä vierasperäisiä kirjaimia? Ihan kuin niiden kaikkien pitäisi olla sitten d, b, g tai c jos yksi kirjaimista on.
Lisäksi ne tekijäsanat, joista unohtuu j-kirjain. Varsinkin haltia naurattaa usein, kun mietin, miltä kuvattu tilanne näyttäisi, jos siellä olisikin oikeasti haltia (tyyliin "auton haltia tuli paikalle").
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Puollustaa" on pahin. Kertoo kirjoittajan olevan kehitysvammainen.
Siis samaa joukkoa kanssasi!
Expresso kun tarkoitetaan espressoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lyhyen ajan sisään törmännyt kaupan ilmoitustaululla kahteen ilmoitukseen, jotka on otsikoitu "Myydää". Siis ilman n-kirjainta. Miten helvetissä nämä yksilöt havainnoivat maailmaa?
Toinen on enemmän puhekielessä oleva typeryys. Käytkö sinä Londonissa, Spainissa tai Stockholmissa? Niin, et käy. Joten et myöskään käy Luleåssa tai Piteåssa, vaan Luulajassa ja Piitisissä (Piitinen). Jarmo Myllyksen pitkä ura Luulajassa luultavasti vaikutti tähän, koska onhan joukkueen nimi virallisesti Luleå XXXXX. En nyt muista joukkueen nimeä tarkemmin.
Lukihäiriö on monesti väärä selitys, kyseessä enemmän asenne- ja havainnointiongelmia.
Onko se asenne- ja havainnointiongelma, jos ei äkkiseltään muista jonkin kaupungin nimeä suomeksi, koska on ruotsinkielinen, joten käyttää ruotsinkielistä nimeä?
Kaksikielisyyden kautta se on ihan ymmärrettävää, ettei kaikki mene oikein ja se on ok. Nyt puhutaan suomea äidinkielenään käyttävien asenteista kieltään kohtaan.
Kuka muu puolustaisi ja huoltaisi suomen kieltä, kuin suomenkieliset itse.
Vierailija kirjoitti:
Kanamuna.
Serkkuni käytti muotoa 'kamuna', ollessaan pieni.
reeni, reenata = treeni, treenata
retsi = stretsi (stretch)
ressi = stressi
Pitkähiainen / lyhythiainen! Ihan kuin se sana hiha taipuisi siten että se jälkimmäinen h jää yhtäkkiä pois.
Ehkä sillä on lapamato...