Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi suomalaiset eivät vastaa hymyyn hymyllä?
Mikä hymyilyssä on niin vaikeaa?
Äsken näin metrossa suloisen lapsen ja hymyilin hänelle. Vieressä istuva isosisko ja isä olivat molemmat katsoivat happamina. Pikkulastakaan ei ollut opetettu hymyilemään, vaan hänkin katsoi minua naama peruslukemilla. Oli kuitenkin niin suloinen että väkisinkin hymyilytti kun katsoin häntä.
Muistan vielä ajat jolloin ihmiset vastasivat hymyyn hymyllä, mutta nykyään tuntuu olevan niin paljon ihmisvihaa, että vaikka kuinka ystävällinen olisi, ihmiset kokevat senkin jonain ahdisteluna tai muuten negatiivisena asiana.
Tästä tulee sellainen fiilis, että kannattaakohan sitä enää hymyillä ollenkaan kenellekään. Kuljetaan kaikki naama happamana ja muita inhoten. Ehkä se on sitten parempi?
Kommentit (336)
Itse hymyilen muille, paitsi miehille jotka ovat komeita/joista olen kiinnostunut. En vaan pysty, menen lukkoon ja ilme on totinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tutkittu juttu kirjoitti:
Piti kirjoittaa Triatec, yksi kirjain tippui. Anteeksi.
Ole hyvä! *hymy*
Mä en osaa hymyillä.
Mulla on vakiona sellainen vittuuntuneen ja katkeroituneen ihmisen ilme.
Miksi mulle ei hymyillä?
Luin näitä kommentteja ja ajattelin että moni näistä kirjoittajista olisi terapian tarpeessa, psykoterapian. Terapia tekee itsestä lempeän ja lempeän muita kohtaan. Tiedättehän, yleensä lääkäri tulee huoneeseen rauhallisesti, lempeästi. Sillä on terapeuttinen pointti potilaalle. Sanotaan lyhyesti, terapian käynyt viihtyy nahkojensa sisällä paremmin.
Olin joskus kova hymyilemään, mutta jatkuvat kommentit etuhampaistani saivat minut lopettamaan sen. Hymyilen vaan tutussa seurassa, silloinkin huomaan, että yritän pitää hymyni mahdollisimman huomaamattomana. Lapsille kyllä hymyilen, mutta harvalle aikuiselle.
Nämä samat pilkaajat muuten usein valittavat, kuinka lapset ovat niin ilkeitä toisilleen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun hymyilen lapsille, rupeavat he itkemään. Kun hymyilen äideille, uhkaavat he soittaa poliisit. Kun hymyilen miehille, uhkaavat he vetää turpaan. Kun hymyilen vanhuksille, pyytävät he painumaan...
koska on lottovoitto syntyä suomeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy varmaan olla karjalaista sukuperää, että onnistuu luontevasti![/quote]
Ilo pintaa, vaik syvän märkänis!
Hymyilin juuri ap:n kirjoitukselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hopeakettu kirjoitti:
Minä, suomipoika, hymyilen nuorille tytöille ulkomailla. Tytöt ovat vaivautuneita ja miespuoliset sukulaiset katsovat vihaisesti. Miten tämä pitäisi tulkita?
Silleen että lähde äijänkäppyrä meneen tai tulee turpaan. Luulisi aikuisella olevan sen verran järkeä kehittynyt että jättää limaiset elkeensä esittämättä..
Einar kirjoitti:
Luin näitä kommentteja ja ajattelin että moni näistä kirjoittajista olisi terapian tarpeessa, psykoterapian. Terapia tekee itsestä lempeän ja lempeän muita kohtaan. Tiedättehän, yleensä lääkäri tulee huoneeseen rauhallisesti, lempeästi. Sillä on terapeuttinen pointti potilaalle. Sanotaan lyhyesti, terapian käynyt viihtyy nahkojensa sisällä paremmin.
Missä tällaisia lempeitä lääkäreitä on :D
Itse jouduin kerran kuuntelemaan koko vastaanottoaikani lääkärin avautumista minulle siitä, miten hänellä on kiire. Olisi pitänyt laskuttaa terapiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maski naamalla.
Hymyilemiseni näkyy silmäkulmissa, jos osaa katsoa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on perinteinen ohje poikalapsille; Räkänokastakin tulee mies, muttei tyhjän naurajasta.
Onko tytöille vastaavaa ohjetta olemassa?
Ei tuo ole "ohje poikalapsille" vaan kaikille ihmisille. Sananparressa voi olla tyttö tai poika, mutta ohje on ihmisille. Vai ajatteletko, että "routa porsaan kotiin ajaa" on tarkoitettu vain porsaille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on monessa asiassa täysin sairas maa. Ei puhuta tuntemattomille, vaikeneminen on kultaa, kel onni on niin se onnen kätkeköön. Ihme mörököllejä olette.
Olen ihan samaa mieltä! Ainakin eläväiselle ja ekstrovertille Suomi voi tuntua aika ankealta, jos on asunut ulkomailla.
Toisaalta joissakin maissa mennään myös aika pitkälle siinä miten miten pitää elää ja käyttäytyä. On siis paljon normeja, joita pitää noudattaa. On paljon Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia, jotka on onnellisia, kun meillä on monia maita vähemmän käyttäytymisnormeja. Introvertille pelastus.
Myös meidän rehellisyyttä ja teeskentelemättömyyttä arvostetaan.
Kannattaa tarkistaa mitä ekstrovertti ja introvertti tarkoittavat, ennen kuin käyttää niitä keskusteluissa. Introvertti voi olla hyvinkin sosiaalinen ja hymyilevä. Sinä puhut nyt epäsosiaalisesta persoonasta.
Vierailija kirjoitti:
metoo, onko jo mainittu?
Miksi se olisi mainittu, kun se ei liity aiheeseen mitenkään?
Alue: Aihe vapaa
Suomalaiset ovat metsäläiskansaa. Hymyä on turha odottaa, kunhan edes normaalia toisten huomioimista olisi. Kauppareissulla sattui tilanne, jossa olin etenemässä ostoskärryjen kanssa hyllyvälissä. Edessä kaksi naisasiakasta samalla kohtaa seisomassa, eri seuraa näyttivät olevan. Täyttivät koko välin, kumpikaan ei tehnyt elettäkään, että olisin mahtunut välistä kärryineni. Ystävällisesti pyysin "anteeksi, mutta pääsenkö pujottelemaan tästä välistä". Ei sanaakaan kummaltakaan, vain happamet katseet ja sen verran hievahtivat, että pääsin ohi. Kiitin, ei vastausta. Että hyvää päivän jatkoa vaan.