Listataan asioita mitkä eniten ärsyttävät raskaudessa
Ap aloittaa:
- Pahoinvointi.
- Lisääntynyt vessassa juokseminen muutenkin.
- Mahasi arvostelu.
- Syö kahden edestä-hokema ja mielesi tekisi olla syömättä kokonaan kun mikään ei maistu hyvältä + se pahoinvointi.
- Vaatteet ei istu päälle ja kaikki on epämukavaa päällä, jopa ne äitiysvaatteet ahdistavat.
Kommentit (79)
Siskoni pilkkasi minua siitä, kun en kyennyt töihin enkä oikein mihinkään normaaliin elämään kahdessa ensimmäisessä raskaudessani. Iskiahermo kipeytyi, oksetti, närästi. huimasi... Olin juuri niitä rasittavia vinkuvia odottajia, mutta en minä jumalauta turhasta vinkunut!
Siskon ensimmäinen raskaus taas oli helppo, paahtoi töissä' korkkarit jaloissa ja toi mieleen ne jenkkileffojen epäuskottavat odottajat muovimahoineen. Antoi ymmärtää, että raskaus on mielentila ja sitä tekee olonsa kurjaksi.jos tahtoo.
SITTEN sisko alkoi odottaa toista lastaan ja karma iski kunnolla kimppuun, sisko juoksi oksentamaan aina kun haistoi kahvin tai bensan ja kärsi halvannuttavista selkäkivuista. Tunsin sekä myötätuntoa että vahingoniloa, kun sisko soitti ja valitti että ei ole saanut nukuttua eikä pääse ylös sohvalta.
- Ensimmäisen kolmanneksen järkyttävä zombie-koomaväsymys
- Jatkuva ummetus
- Kohdun hematooman aiheuttamat jatkuvat menkkojakin pahemmat vuodot ja niistä aiheutuva epävarmuus
- Viikon 20 jälkeen en ole saanut nukuttua kunnolla edes yhtä yötä, joko jatkuva pissahätä herättää tai sitten on mahdoton löytää asentoa, jossa ei jotain paikkaa särkisi
Suonenvedot.
Tässä yks yö sattui niin paljon ettei itku ollut kaukana ja teki mieli vielä lyödä jotakin tai potkaista. Sitä tuskan määrää ja kun sen jälkeen koko pohje kipeä ja kivikova koko päivän.
Mulla on ollut sinänsä helpot raskaudet (ei pahoinvointia tms) niin ei ole varaa valittaa, mutta jos pitäisi valita ärsyttävimmät puolet niin ummetus viimeisellä kolmanneksella (+peräpukamat) ja pahimpana kaikesta heikko vastustuskyky. Molemmissa raskauksissa olin melkein koko ajan kipeänä, sairastin ihan jokaisen flunssan mikä vain eteeni sattui ja lopulta välttelin julkisia paikkoja, ahdistuin ihmisten kättelemisestä ja dunkkasin viinalle kun läträsin käsidesillä maanisena.
Se,kun ei tiedä koska vauva syntyy. Jatkuvasti kuulostelee oloa ja "oireita" ja odottaa,eikä mitään tapahdu. Asiaa ei auta se, et ihmiset koko ajan kysyvät "milloin?" Tuossa jo vähän hermostuinkin jatkuvien kyselijöille,ja sanoin "sitten,kun pää näkyy. Laitanko kuvan?"
Vierailija kirjoitti:
Se,kun ei tiedä koska vauva syntyy. Jatkuvasti kuulostelee oloa ja "oireita" ja odottaa,eikä mitään tapahdu. Asiaa ei auta se, et ihmiset koko ajan kysyvät "milloin?" Tuossa jo vähän hermostuinkin jatkuvien kyselijöille,ja sanoin "sitten,kun pää näkyy. Laitanko kuvan?"
Olen siis viikolla 38...
se että näytän kuvottavalta läskikasalta. onneksi kohta pääsee salille takaisin
Vierailija kirjoitti:
Jalkakrampit.
Molemmissa raskauksissa noin viikoilta 16 loppuun asti, joka ikinen yö vähintään kahdesti ja joko molemmissa jaloissa samaan aikaan tai yhdessä jalassa esim sääri+pohje tai etureisi+takareisi. Siis niin ettei venytellä pysty eikä mitkään magnesiumit tai villasukat helpottaneet.
Tuo oli itseasiassa niin kamalaa, että lapsilukuni jää näihin kahteen vaikka haaveissa oli isompi perhe. Synnytyskin ilman mitään kivunlievitystä (ellei huutoa lasketa) oli miellyttävämpi kokemus.
Hui samat kokemukset, ja ei ole ikävä! Minulle auttoi (osittain) tukisukat ja magnesiumvoide missä hieman mentolia.
Olen viikolla 29 tai 30 ja alkupahoinvoinnin jälkeen kaikki on mennyt tosi hyvin. Vielä ei ole tullut liitoskipuja, närästystä, raskausarpia, peräpukamia, virtsankarkailua tms. Vähän pelottaa että itse synnytyksestä tulee täysi katastrofi kun kaikki tuntuu menevän raskausaikana niin hienosti.
Se ärsyttää vähän ettei sushia saa syödä mutta tuskin jaksaisin vatvoa sitä "ongelmaa" jos olisi noita terveydellisiä kremppoja rasittamassa.
Äitiysvapaalle jäädessä kaikki toitottivat, että nuku nyt kun vielä pystyt, mutta olin niin v*tun TYHMÄ, että heräsin vapaaehtoisesti aikaisin aamulla puuhastelemaan, esim. pesemään pyykkiä. Siis mitä helvettiä? Jos joskus vielä saisi nukkua esim. kahdeksaan... niin että oma tyhmyys ärsytti.
Se kun väsyttää ihan jatkuvasti kaikista vitamiinilisistä huolimatta ja se kun ei meinaa saada aikaiseksi yhtikäs mitään. Toinen on tämä sokerien tarkkailu. Neulakammoisen painajainen :(
Puoliväli lähestymässä ja tällä hetkellä eniten haittaa närästys. Ekalla kolmanneksella kamalinta väsymys ja pyörrytys. Ja tietty se kun oli kokoajan nälkä, mutta oikeastaan mitään ei tehnyt mieli.
Loppuraskaudessa paineen tunne häyhuulissa, paikat ihan pinkeinä ja turvoksissa ja lököhousutkin hankaa ikävästi. Lisäks jatkuva ummetus ja peräpukamat.
Yleensä ottaen koko raskaana olevan olemus, ja näitäkin viestejä lukiessa huomaa miten kyseisessä tilassa muuttuu pelkäksi kipu- ja oirekasaksi. Ja sitten vielä hoetaan että "raskaana nainen on kauneimmillaan". No ei todellakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ottaen koko raskaana olevan olemus, ja näitäkin viestejä lukiessa huomaa miten kyseisessä tilassa muuttuu pelkäksi kipu- ja oirekasaksi. Ja sitten vielä hoetaan että "raskaana nainen on kauneimmillaan". No ei todellakaan ole.
Jep. Tosi hehkeä olo ollut koko ajan
Se että vanhuspappa on isä. Se ärsyttää raskaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se,kun ei tiedä koska vauva syntyy. Jatkuvasti kuulostelee oloa ja "oireita" ja odottaa,eikä mitään tapahdu. Asiaa ei auta se, et ihmiset koko ajan kysyvät "milloin?" Tuossa jo vähän hermostuinkin jatkuvien kyselijöille,ja sanoin "sitten,kun pää näkyy. Laitanko kuvan?"
Olen siis viikolla 38...
Oletko minä? :D Olin juuri tulossa valittelemaan tätä samaa.
Mieli olisi jo kypsä synnytykseen, mutta niin maan mitään ei tapahdu...
Ja tässä mielentilassa ärsyttää todella joko nyt -kyselyt, kun eihän sitä oikeasti kukaan tiedä milloin syntymän aika on.
Mulla se oli elämäni ihaninta aikaa. Yhden lapsen vain oon saanut.
Oli supistuksia 17 viikolta, voimakkaita, en pystynyt edes kävelemään ja olin vain saikulla. Mutta viimein lapsi kasvoi sisällä, potkuja, vauvan vaatteiden ostamista, lapsen huoneen sisustusta, ihana seesteinen olotila 😊
Tosi suloinen muisto niiltä ajoilta. En kyllä tajunnut, mikä rumba odotti, siivoilin ja haaveilin..
Alussa kamala pahoinvointi, väsymys ja siinä samalla esikoisen hoito. Nyt myöhemmin myös tuo virtsankarkailu, ja lisäksi hirveä määrä valkovuotoa. Pakko pitää suojaa kokoajan, muutoin housut aivan litimärät. Liitoskivut ja se, että esim. sängyssä asennon vaihtaminen hankalaa. Paksu olo. Nyt rv 31+0.