Lue keskustelun säännöt.
Perheelliset/parilliset; muistatteko ikinä sinkkuystäviänne viikonloppuisin?
08.10.2017 |
Koko viikonlopun taas olen viettänyt yksin; puhuen vain kaupan kassalle. Ärsyttää, miten ystävät, joiden seurassa ennen vietin viikonloppuja ovat nykyään viikonloppuisin kuin maan nielemiä. Vietetään koko viikonloppu tiiviisti sen miehen tai perheen kanssa. Ymmärrän sen kyllä, mutta olisiko liikaa vaadittu pyytää sitä yksinäistä ystävää esim kyläilemään, kahville edes kerran kuussa viikonloppuna? Tai yksi viesti jossa kyselisit kuulumisia ilahduttaisi sekin. Olen vaan pettynyt ns. ystäviini. Silloin jos mies on jossain poikien kanssa menossa niin epätoivoisesti pyydellään johonkin "kun Pertti on nyt siellä poikien kanssa mökillä" kun ei kestetä yksinoloa hetkeäkään. Rivien välistä on luettavissa että olet kakkosvaihtoehto koska tietenkin mieluummin olisi Pertin kainalossa mutta kun ei pysty niin sinunkin seurasi kelpaisi....
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Hanki mies ja perhe itsellesi. Sitten ymmärrät.
Sulla tuskin on ikinä ystäviä ollutkaan. Toivo, ettei se mies joskus jätä sua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka paljon sinä kyselet ystäväsi ja tämän perheen kuulumisia?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon sinä kyselet ystäväsi ja tämän perheen kuulumisia?
Soittelen välillä viikonloppuisin, mutta harvoin edes vastaavat, palaavat sitten viikolla töistä esim. Tai jos vastaavat niin eipä ole aikaa puhua kun ovat aina juuri johonkin lasten pomppulaan menossa.
No siinä vaiheessa kun tulee ero niin nämä ystäväsi heräävät siihen että eivät ole hoitaneet muita ihmissuhteitaan eivätkä pitäneet yhteyttä ystäviinsä. Silloin kelpaisit, mutta jos olet fiksu niin olet jo deletoinut koko tyypin elämästäsi. Pärjätköön yksin vuorostaan.
No kuinka usein tarjoudut lasten pomppulaan seuraksi mukaan?
Itse olen tänään viemässä lapsia hoploppiin, tervetuloa vaan mukaan. Ei siellä mitään lystiä ole istuskella tuntikaupalla yksikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kuinka usein tarjoudut lasten pomppulaan seuraksi mukaan?
Itse olen tänään viemässä lapsia hoploppiin, tervetuloa vaan mukaan. Ei siellä mitään lystiä ole istuskella tuntikaupalla yksikseen.
Lähtisin tosi mielelläni, mutta luuletko että ystäväni minua kysyvät tai menevät sinne yksin lasten kanssa? Kyllä se on heille koko perheen juttu jonne menevät viikonloppuisin porukalla. Uskotko että kaipaavat jotain sinkkukaveria perhemenoihinsa?
Kuinka usein sinä pyydät näitä parillisia/perheellisiä viikonloppuisin mihinkään? Itse olen perheellinen ja pyrin kyllä tapaamaan kaikkia ystäviäni, mutta menot ilman lapsia vaati etukäteen suunnittelua, ex tempore en pääse lähtemään, kun puolisokin tekee töitä viikonloppuisin joskus, samoin itse. Vaikea lähteä yksin liikenteeseen kun lapsille on sovittava hoito, etukäteen. Joskus voi olla että menee viikkoja saada aikataulut sopimaan niin että onnistuu, tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä ettei ne sinkkuystävät olisi tärkeitä. Olen vain huomannut ettei niitä kiinnosta tulla käymään lauantaisin kahvilla, kun lapset pyörii jaloissa - niitä kun ei voi vielä yksin kotiinkaan jättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuinka usein tarjoudut lasten pomppulaan seuraksi mukaan?
Itse olen tänään viemässä lapsia hoploppiin, tervetuloa vaan mukaan. Ei siellä mitään lystiä ole istuskella tuntikaupalla yksikseen.Lähtisin tosi mielelläni, mutta luuletko että ystäväni minua kysyvät tai menevät sinne yksin lasten kanssa? Kyllä se on heille koko perheen juttu jonne menevät viikonloppuisin porukalla. Uskotko että kaipaavat jotain sinkkukaveria perhemenoihinsa?
Kiva asenne se sullakin.
Minulla on yksi sinkkuystävä, joka on viikonloput yksin kotona. Välillä jaksan pyydellä häntä mukaan, mutta kun sieltä tulee kanssa tuota, että "emmä tiiä" ja "olisin vain ulkopuolinen". Niin en minäkään loputtomasti jaksa vakuutella, että olisi tosi kiva, jos tulisi mukaan. Eikä minulla ole sellainen superitsetunto, joka kestää jatkuvia torjuntoja murenematta.
Terveisin,
Perheellinen, joka suree, kun sinkkukaveri ei halua seuraani
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuinka usein tarjoudut lasten pomppulaan seuraksi mukaan?
Itse olen tänään viemässä lapsia hoploppiin, tervetuloa vaan mukaan. Ei siellä mitään lystiä ole istuskella tuntikaupalla yksikseen.Lähtisin tosi mielelläni, mutta luuletko että ystäväni minua kysyvät tai menevät sinne yksin lasten kanssa? Kyllä se on heille koko perheen juttu jonne menevät viikonloppuisin porukalla. Uskotko että kaipaavat jotain sinkkukaveria perhemenoihinsa?
Kiva asenne se sullakin.
Minulla on yksi sinkkuystävä, joka on viikonloput yksin kotona. Välillä jaksan pyydellä häntä mukaan, mutta kun sieltä tulee kanssa tuota, että "emmä tiiä" ja "olisin vain ulkopuolinen". Niin en minäkään loputtomasti jaksa vakuutella, että olisi tosi kiva, jos tulisi mukaan. Eikä minulla ole sellainen superitsetunto, joka kestää jatkuvia torjuntoja murenematta.
Terveisin,
Perheellinen, joka suree, kun sinkkukaveri ei halua seuraani
No minua ei koskaan ole pyydetty mukaan. Olen kyllä ehdottanut itse että tulisin mutta vastauksena vaivaantunuttta kiertelyä ja kaartelua. Ystäväni eivät olekaan kuin sinä, he ovat tehneet selväksi että en ole perheidensä menoihin tervetullut. t. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samanlaisia kuin mulla. Vaikka kuinka monta vuotta olisit ollut jonkun ystävä niin odota vaan kun tämä löytää miehen niin menee ystävyys saman tien viemäristä. Miehet ei tee tätä mutta naiset rakentavat koko elämänsä sen vtun miehen ympärille.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaisia kuin mulla. Vaikka kuinka monta vuotta olisit ollut jonkun ystävä niin odota vaan kun tämä löytää miehen niin menee ystävyys saman tien viemäristä. Miehet ei tee tätä mutta naiset rakentavat koko elämänsä sen vtun miehen ympärille.
Se on naisen tehtävä. Nuff said.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä seurasin töissä tällaista 40+ sinkkua, jo keskiviikkona alkoi ahdistelemaan sukulaisia ja ystäväperheitä sillä "mitä kivaa voitais tehdä viikonloppuna". Tunki itsensä kylään, mökille, reissuille, golfaamaan, lastenkutsuille yms yms aina mukaan vaikka toisessa päässä ihan selkeästi kuulosti siltä että olisivat mieluummin olleet omalla porukalla. Haki toki perheiden lapsia shoppailemaan tai leffareissuille ja antoi siten ehkä aikaa vanhemmille olla kahden kesken mutta välillä tuntui että mentiin hänen aikataulujensa mukaan.
Ymmärrän että sinkulle on vaikeaa olla aina se ulkopuolinen mutta sille ei vaan voi mitään. On ihan eri asia mennä mukaan perheen tekemisiin tai juhliin kuin lähteä tyttöporukalla syömään tai viihteelle vaikka osa olisikin varattuja.
Meidät ” hylkäsivät” sinkkuystävät. Pariuduimme opiskeluaikana. Ainoastaan samassa tilanteessa olleet pitivät yhteyttä ja pitävät edelleen, eivät tuolloiset sinkut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän se menee. Muuten ei muisteta, mutta sitten kun mies lähtee, niin kyllä sitten ollaan agendalla aika korkealla. Mun ystävä ?? jäi kolmen pienen lapsen kanssa yh:ksi, kun mies lähti toisen kelkkaan. Nyt kyllä puhelin rällättää, tulisitko käymään, voisitko katsoa lasten perään jne. Mutta en mä enää viitsi, voisin kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Meidät ” hylkäsivät” sinkkuystävät. Pariuduimme opiskeluaikana. Ainoastaan samassa tilanteessa olleet pitivät yhteyttä ja pitävät edelleen, eivät tuolloiset sinkut.
No nyyh. Olettepa yksinäisiä kun puhuttekin itsestänne monikossa.
Pertit kyllä tekee ylitöitä ja näkee kavereitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidät ” hylkäsivät” sinkkuystävät. Pariuduimme opiskeluaikana. Ainoastaan samassa tilanteessa olleet pitivät yhteyttä ja pitävät edelleen, eivät tuolloiset sinkut.
No nyyh. Olettepa yksinäisiä kun puhuttekin itsestänne monikossa.
Me on monikko. Tarkoitin, että myös toisinpäin. Välit hiipuivat monien sinkkuystävien kanssa tuolloin eikä jälkeenpäinkin ole oltu yhteyksissä, kun porukka on hajaantunut tahoilleen. Näihin, jotka olivat samassa tilanteessa perheen perustamisen suhteen tuolloin ja joiden kanssa olimme yhteyksissä, olemme edelleenkin yhteyksissä vuosikymmenien jälkeenkin. Ymmärrän täysin, ettei kovimmassa biletysiässä olevia kiinnosta lapsiperheen arki ja jutut, mutta suurin osa kuitenkin perustaa joskus perheen.
Jaa , mun sinkkuystävät viettävät aikaa muiden sinkkuystäviensä kanssa ja perheelliselle ystävälle ei ole aikaa.
No itsekin olen alkanut etsiä uusia sinkkuystäviä pariutundeiden menetettyjen tilalle. Surullista luopua ystävistä jotka olen tuntenut vuosikausia, mutta jos en heille enää ole tärkeä niin en sille mitään voi. En sitten aio olla olkapäänä jos heille ero joskus tulee. t. Ap
Hanki mies ja perhe itsellesi. Sitten ymmärrät.