Lue keskustelun säännöt.
Mitä järkeä antaa lapsille aina ihan samanlaisia nimiä tusinoittain?
Kaikkia Ida Marioita, Ida Sofioita, Ella Sofioita, Aada Sofioita, Ellen Amandoja, Emil Olivereita jne löytyy aivan valtavasti tusinoittain. Ja en sano tätä haukkumalla, sillä edellämainitut nimet ovat ihan nättejä ja hyviä kyllä, eli turha loukkaantua jos tuon niminen muksu löytyy.
Eikö kannattaisi mieluummin antaa niitä vähän harvinaisempia nimiä? Mun mielestä on vaan hauskaa, jos joku vauva saa nimen esim. vaikka Felicia! Heti semmonen uus tuulahdus. Tai vaikka Tuulikki! Tai Aini! tai Veronika?
Kommentit (191)
Nykyään ei enää käytetä "menneiden" vuosien nimiä melkeinpä ollenkaan joka on minusta vähän erikoista.
Hienoja nimiähän nekin ovat kuten esimerkiksi , Juuso , Kari , Tapio , Kyösti , Toivo , Sari , Maria , Eeva , Annikki , Santeri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se on nyt nuo nimet
Itse kun olin ala asteella,luokalla oli Tommi,Pekka,Matti,Jukka,Mikko,Tapio,Teemu,Vesa,Niko
Minna,Maiju,Maija,Anu,Johanna,Jenni,Elina,Anna, Merja,Marja,Niina
Lumi Adessa olisi kuulostanut hassulta silloin
Välillä on kyllä kivaa ja virkistävää huomata, kun joku on käyttänyt mielikuvitusta nimen keksimisessä, eikä valinnutkaan sitä Aada Sofiaa tai Eeli Oliveria.
Haluaisin antaa tulevalle lapselleni nimeksi Bertta, sillä nimi on kuulunut minulle tärkeälle henkilölle. Mietin kuitenkin, onko se liian "kummallinen" nykypäivänä, vai onko se sopivalla tavalla erilainen. Kaimoja tuskin tulisi vastaan.
Jos vanhemmat tykkäävät nimestä Ida Sofia, niin miksi pitäisi antaa lapselle nimeksi vaikka joku Anni Felicia, jos se vaikka on vanhemmista ihan kauhea nimi? Siksi vain, että se olisi erilainen nimi? Minulle annettiin aikanaan todella yleinen nimi (neljänneksi yleisin nimi samana vuonna syntyneiden poikien nimissä) ja vanhemmat tahtoivat antaa minulle tämän nimen, koska se oli jo ennen ollut erään suvussa aikaisemmin eläneen henkilön nimi ja minusta ainakin tuntuu hienolta, että he ovat halunneet kunnioittaa hänen muistoaan antamalla hänen nimensä minulle ja vaikka nimeni on melko yleinen, niin en edes ole tavannut kovin montaa saman nimistä poikaa tai miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin totta. Sitten on näitä Janikoita ja Jessicoita sekä Jessejä( karmea).
Myös Leevi on tyhmä nimi.
Minä olen pitänyt nimestä Veeti jo joskus 2000-luvun alusta lähtien ja jos joskus saan jonkun naisen kanssa lapsen, niin voisin hyvin kuvitella, että kyseisen pojan nimeksi tulisi Veeti, siis jos se pojan äidille sopii vaikka se on nyt ollut melko yleinen nimi. Tosin se ehtii mennä varmasti pois muodista ennen kuin naisen tapaan ja ehdin hänen kanssaan siihen pisteeseen, että lapsi syntyy, jos edes syntyy, sillä ainahan ei lapsia tule, vaikka haluaisikin ja voihan olla, että saisimme vain tyttöjä tai että kyseinen nainen ei missään nimessä haluaisi nimeä Veeti pojalle, niin minä en väkisin voisi sitä silloin poikamme nimeksi väkisin vaatia. Silti Veeti on yksi suosikkinimistäni, vaikka se onkin nykyään niin yleinen nimi.
Toisaalta suosikkinimieni eli sellaisten nimien joukossa jotka voisin antaa omalle lapselleni on myös hieman harvinaisempia nimiä kuten vaikkapa Esa tai Aarni. Ehkä pojalle voisi antaa vähän harvinaisemman kaksiosaisisen etunimen, vaikka Esa-Veeti tai Veeti-Aarni. Tosin en tuskin koskaan tule saamaan lapsia, mahdollisuudet siihen ovat ehkä noin 0.00001%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ei enää käytetä "menneiden" vuosien nimiä melkeinpä ollenkaan joka on minusta vähän erikoista.
Hienoja nimiähän nekin ovat kuten esimerkiksi , Juuso , Kari , Tapio , Kyösti , Toivo , Sari , Maria , Eeva , Annikki , Santeri.
Täh? Toivo on suosituimpia poikien nimiä tällä hetkellä, kuten monet muutkin vanhat nimet. Santerikin on suosittu. Maria on aina suosittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mun lapsilla on melko tavalliset suomalaiset nimet, vaikka ei ihan suosituimmasta päästä olekaan. Nimipäiväkalenterista löytyy etunimet molemmilla. Molemmilla lapsilla kolme etunimeä - meillä on suvussa ollut moinen tapa. Pojan toinen nimi tulee ukin mukaan ja kolmas on sama kuin isänsä toinen nimi. Tytön nimen suhteen toinen nimi oli isoveljen keksimä (jonka minä olisin halunnut etunimeksikin, oli miehen makuun vain hieman erikoisempi kai) ja kolmas nimi tulee kummi-tätinsä kutsumanimestä.
Naapuri antoi sitten lapselleen nimeksi Emma Sofia (voin kertoa varmasti, koska näitä löytyy suomesta tusinoittain). Ei mitään vikaa, mutta täysin hajuton, mauton ja persoonaton yhdistelmä.
En tosin tykkää niistäkään, jotka on keksimällä keksittyjä - niitäkin tuttavapiiristä löytyy; Nelia, Unnu, Usva, Sumu, Myrsky, Pihka jne. Liian outoa.
Miten niin liian outoa?
Liian outoa mihin?
Neela ja Nelia, Unna, Usva, Sumu, Myrsky ja Pihka kuulostavat hauskoilta, ihankuin jostain satukirjasta.[Mä oon samaa mieltä ensimmäisen kommentoijan kanssa.Nuo nimet on aivan kamalia,aivan kuten Jade,Jadessa,Vanessa,Peetu.Voisitko itse kuvitella toimitusjohtaja Sumu Virtanen? Unna Virtanen.Kamalia lässytysnimiä kummatkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen vain. kirjoitti:
Jos vanhemmat tykkäävät nimestä Ida Sofia, niin miksi pitäisi antaa lapselle nimeksi vaikka joku Anni Felicia, jos se vaikka on vanhemmista ihan kauhea nimi? Siksi vain, että se olisi erilainen nimi? Minulle annettiin aikanaan todella yleinen nimi (neljänneksi yleisin nimi samana vuonna syntyneiden poikien nimissä) ja vanhemmat tahtoivat antaa minulle tämän nimen, koska se oli jo ennen ollut erään suvussa aikaisemmin eläneen henkilön nimi ja minusta ainakin tuntuu hienolta, että he ovat halunneet kunnioittaa hänen muistoaan antamalla hänen nimensä minulle ja vaikka nimeni on melko yleinen, niin en edes ole tavannut kovin montaa saman nimistä poikaa tai miestä.[/quot
Tämä!
Tyttäremme nimi oli top5 yleisimpien joukossa edellisenä vuonna. Tajusin tämän vasta siinä vaiheessa, kun hän oli jo syntynyt ja vaikka nimeä ei oltu vielä lyöty lukkoon, niin sydämessäni olin hänet jo niin mieltänyt tämän nimiseksi, että sitä ei voinut enää vaihtaa sillä perusteella, että luokalla on sitten kolme muutakin samannimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua taas huvittaa kun ihmiset haluaa antaa tuiki tavalliselle suomalaiselle lapselleen jonkun erikoisen, ulkomaisen nimen ja sukunimi rimmaa sit tosi hyvin: Leticia Anabel Lahtinen. Laurence Isabel Järvelä. Viveka Vapicewa Honkanen..
Tekeekö se teijän lapsosista jotenkin eksoottisen ja erityisen?
Ymmärrän mikäli toinen vanhemmista on ulkomaalainen, mutta en niiltä perus talliaisilta jotka on eläny koko elämänsä Tuusulassa.. 👀🙄
Minä pidän nimestä Sirkku. Se on niin kuin lintu. Myös Orvokki on kaunis, samoin Tuulikki, Sinikka ja Kerttu joka myös on kuin lintu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummuni oli Olga. Jos saan joskus tytön annan saman nimen hänelle. Isoäitini taas oli Amalia eikä sekään ole hullumpi nimi. Omasta nimestäni en pidä yhtään ja harmittaa että vanhempani sen aikoinaan valitsivat.
Eräissä piireissä puolella pojista on nimenä joku Muhammad.
Isoisotätini oli Helmi, herttainen harmaatukkainen mummeli. Muutama vuosi sitten törmäsin suloiseen pikkutyttöön jonka nimi on Helmi ja sen vuoksi minun mielestäni Helmi on kaunis nimi.
Mielestäni tusinanimi Ada/Ella/Vilma/Veeti/Miro on paljon parempi kuin nämä Alexandra Gabriella Pöntiset ja Salama Myrsky Möttöset!
En ymmärrä, ,miksi pitää lapsen elämä pilata vain sen vuoksi että ollaan olevinaan Niin kansainvälisiä tai uniikkeja lumihiutaleita.
No mistä senkään tietää kuinka uniikin nimen antaa? Silloin kun itse lastani nimesin nimi ei ollut kovin suosittu. Samana vuonna se alkoi lisääntyä ja nyt se on tosi suosittu ja lapseni on yksi näistä monista "Iida Marioista" ja "Ella Sofioista".
Vierailija kirjoitti:
Uniikkinimestä voi olla myös haittaa näin netin aikakautena.
Totta! Olen syntynyt 60-luvun lopulla ja sain etunimekseni silloisen harvinaisuuden. Toki ihan suomalainen etunimeni on. Ja, kun sukunimenikin on harvinainen (ruotsalainen), niin minut tunnistaa heti nimestä. En tykkää yhtään.
Usein, kun sanon nimeni, niin eka kerralla usein ei oikein mene, jos joku kirjoittaa ylös, vaikkei sukunimeni niin harvinainen sentään ole.
Koulussa nimeni jäi aina opettajien mieleen ekana, muiden nimiä tuskin muistivat tai eivät erottaneet kolmea Jaria, kahta Saria, kahta Minnaa, kolmea Jannea, kolmea Markoa jne. toisistaan.
Kerran pienenä kirjastontäti kysyi nimeäni, kun teki uuden kirjastokortin (sellaisen kirjoituskoneella kirjoitetun pahvisen 😂). Sanoin nimeni ja akka vastasi, että "älä valehtele, sano oikea nimesi". Siinäpä kymmenvuotias nieleskeli ja mumisi jotain...
Etunimeni pääsi kalenteriin vuonna 2010 😁 Yhtään kaimaani ei Suomessa ole.
Omalle tytölle haluaisin antaa tulevaisuudessa nimeksi Adele, Mimosa, Sofia, Amanda, Linnea tai Matilda, jos siis tyttö siunaantuu ikinä tai lapsia nyt ylipäänsä. Ihan sama ovatko yleisiä nimiä, en ala sen perusteella valitsemaan vaan annan sen nimen mikä on mielestäni kaikista kaunein.