Mitä järkeä antaa lapsille aina ihan samanlaisia nimiä tusinoittain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen Iida-Maria, molemmat nimet kulkeneet kummankin vanhemman suvussa. Mielummin nimeäisin lapsenikin tällaisella perinteisellä massanimellä kuin tyyliin itse keksityllä ja mahdollisimman uniikilla nimellä. 

Miksi ihmiset eivät ymmärrä, että niiden massanimien ja itse keksittyjen nimien väliin jää noin 90% nimistä?

Nämä teidän Vivekat ja Melissat ym "modernit ja nykyaikaiset nimet" on ihan yhtä kamalia. 

Nykyaikaisia/harvinaisempia nimiä ovat esim. Aava ja Elle (joista jälkimmäinen on saamelainen nimi, jota annettu Suomessa jo 1800-luvulla, mutta vasta enemmän 2000-luvulla), Isabella, Helmiina, Adalmiina, Ruusu.

Estelle Danielle Noella kirjoitti:

Mua taas huvittaa kun ihmiset haluaa antaa tuiki tavalliselle suomalaiselle lapselleen jonkun erikoisen, ulkomaisen nimen ja sukunimi rimmaa sit tosi hyvin: Leticia Anabel Lahtinen. Laurence Isabel Järvelä. Viveka Vapicewa Honkanen..

Tekeekö se teijän lapsosista jotenkin eksoottisen ja erityisen?

Ymmärrän mikäli toinen vanhemmista on ulkomaalainen, mutta en niiltä perus talliaisilta jotka on eläny koko elämänsä Tuusulassa.. 👀🙄

Laurence Isabel onkin harvinaisemmasta päästä. Yhtä erikoinen kuin Lauri Iida tai Martti Helena.

Itse en halunnut antaa yleistä nimeä. Olin raskausaikana päiväkodissa töissä ja koin hankalana ne monet samat nimet. Koko raskausajan pohdin nimiä siltä kantilta, ettei ne ole suosittuja.

Tämä oli aikaa ennen Isla nimen suosiota. Mekin harkitsimme Islan antamista nimeksi tytöllemme. Onneksi emme antaneet, sillä samana vuonna Islan suosio räjähti. Lapsella on nyt useampi kaveri ja tuttu, jonka nimi on Isla.

Päädyimme nimeen, jota ei silloin ollut kuin 150 Suomessa. Nyt on ehkä sata enemmän, eli ei ole vieläkään yleistynyt. Kuitenkin pienessä päiväkodissa on toinen saman niminen ja samassa puistossa käy usein toinen samanniminen tyttö, että ei mennyt ihan nappiin sekään. Mutta ymmärrän aloittajan pointin. Toisaalta ei se toinen saman niminen lapsi maailmaa kaada.

Minusta taas aloittajalla ei ole pointtia. Voit antaa täysin uniikkinimen, joka sitten onkin huippumuotia viiden vuoden kuluttua. Ja sitten taas joku haukkumassa yleistä nimeä. Kun trendeistä ei tiedä, onkin ainoa järkevä kriteeri valita sellainen nimi, joka on omasta mielestä kaunis. Jokainen lapsi on uniikki ihan muista syistä kuin nimestä takia.

Kun olin 20 vuotias, päätin nimen, jonka antaisin tulevalle lapselleni, jos joskus saisin tytön. Sitä nimeä ei ollut silloin juuri kenelläkään, oli vanha klassinen nimi. Sainkin tyttären vasta 40 vuotiaana ja lapsi sai aiemmin suunnitellun nimen, sillä oli erityinen merkitys minulle ja on soinniltaan kaunis. Arvatkaa oliko tuo nimi tullut suosikkinimeksi, taisi olla yksi yleisimmistä toisena nimenä sinä vuonna.

Ne tavalliset nimet ovat joskus olleet erikoisia. Turha sillä pöyhkeillä. Joku ennakkoluuloton on ne saanut esille ja sitä kautta suosituksi.

Vanha sananlasku on kuitenkin hyvä.

" Ei nimi miestä ( naista )pahenna ellei mies nimeä."

Vierailija kirjoitti:

Aika moni ikäluokkansa muotinimi on niin sanotusti tehnyt Islat. Eli aikanaan ne ovat olleet uusia, erikoisia nimiä tai lempinimiä/väännöksiä tutuista nimistä.

Esimerkiksi Anne oli suosituimmillaan 1960-luvulla, mutta nimipäiväkalenteriin se otettiin vasta 1973. Sama juttu Katariinasta ja Mariasta muovattujen Kaijan ja Maijan kanssa, Kaija otettiin kalenteriin 60-luvulla, jolloin sen suosio oli jo ohittanut huippunsa. Tiina-kirjoissa Tiina joutuu koko ajan oikomaan, että "se on ihan Tiina t:llä, ei Stina".

Aivan taatusti aikanaan on puhkuttu paheksuntaa, että eihän Kaija tai Maija tai Tiina mitenkään voi olla aikuisen ihmisen, saati lääkärin tai juristin nimi.

Heh, tuli mieleen kun se joku äityli tuskaili että oli antanut lapselleen nimeksi Isla ajatellessaan sen olevan uniikki ja tunnistettava, mutta yhtäkkiä kaikilla olikin Isla-niminen muksu. 

Oma nimeni on myös ikäluokkani suosituimmissa, vanhemmilla sama tarina kuin monella täällä - ei ajatellut sen olevan niin suosittu, rupesi yleistymään juuri syntymäni aikaan. Ei tosin ole enää sen lyhyen piikin jälkeen ollut kovin yleinen ja olen törmännyt elämäni aikana verrattain vähän samannimisiin. Luulen että samoin voi käydä näille Olivioille ja Eliaksille joita antaa lähinnä tietynlaiset vanhemmat, kun taas toisenlaiset antavat nimiksi Aadaa ja Lucaa. Erikoisuutta tavoittelevat nimet ovat kyllä suoraansanoen noloja, jos joudut selittämään suomalaiselle kirjain kirjaimelta että miten nimi kirjoitetaan niin on jo menty liian pitkälle. :D ("Feliisha" -> Felicia, tai pahimmassa tapauksessa lausutaan Felisia...)

Tässä ketjussa ei ole mainittu Lauraa? Kaunis, ajaton ja kansainvälinen nimi, mutta valitettavasti myös liian suosittu.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa ei ole mainittu Lauraa? Kaunis, ajaton ja kansainvälinen nimi, mutta valitettavasti myös liian suosittu.

Mun mielestä Laura on kamala nimi.

Minusta on älytöntä alkaa väkisin keksimään jotain nimeä jotta muilla ei ole samanlaista. Pidimme lapsiemme nimiä kauniina ja heille sopivana ja se riitti syyksi antaa suht tavalliset nimet. Tuntuu olevan nuorilla pareilla muodissa kaikki erikoisemmat Beat, Lilyat, Ameliet ym. Mutta ei ne Meitä sytyttäneet.

Vierailija kirjoitti:

Nea, mia, pia ja nina ovat todella oksettavan kuuloisia nimiä noin lausuttuina. Vain muodot neea, miia, piia ja niina ovat kivoja ja kauniin kuuloisia.

Vai ihan oksettavan kuuloisia? Eiköhän tämäkin ole mielipide asia.

Terkuin, Nina joka pitää nimeään erittäin kauniina ja naisellisena myös samanlailla lausuttuna.

kirjoitti:

Itse en halunnut antaa yleistä nimeä. Olin raskausaikana päiväkodissa töissä ja koin hankalana ne monet samat nimet. Koko raskausajan pohdin nimiä siltä kantilta, ettei ne ole suosittuja.

Tämä oli aikaa ennen Isla nimen suosiota. Mekin harkitsimme Islan antamista nimeksi tytöllemme. Onneksi emme antaneet, sillä samana vuonna Islan suosio räjähti. Lapsella on nyt useampi kaveri ja tuttu, jonka nimi on Isla.

Päädyimme nimeen, jota ei silloin ollut kuin 150 Suomessa. Nyt on ehkä sata enemmän, eli ei ole vieläkään yleistynyt. Kuitenkin pienessä päiväkodissa on toinen saman niminen ja samassa puistossa käy usein toinen samanniminen tyttö, että ei mennyt ihan nappiin sekään. Mutta ymmärrän aloittajan pointin. Toisaalta ei se toinen saman niminen lapsi maailmaa kaada.

Joskus nimi voi olla yleinen tai harvinainen tietyssä viiteryhmässä vain. Esimerkiksi meidän yksi lapsistamme on Iiris. Ei mega yleinen, mutta yleistymässä. Törmäämme nykyään tosi usein Iiriksiin, useammin kuin nimen yleisyydestä voi päätellä.

No voi ei, onko se Ida nyt noin yleinen. Ja minä kun jo 15 vuotta sitten päätin nimen, ja pian on esikoistyttö syntymässä. Jaa jaa.

Mautonta antaa suomalaiselle lapselle ulkomaalaisia etunimiä vino pino, varsinkin kun lapsella ei ole mitään yhteyttä ko. maihin ja sukunimi huutaa suomalaisuutta. Typerää, tylsää ja mielikuvituksetonta ERIKOISUUDEN TAVOITTELUA, josta lapsiparka maksaa kasvaessaan isoksi.

Kun ei enää muuta trollattavaa aihetta keksi, niin ainahan voi trollailla lasten etunimistä niih.

Noel on kamala nimi!

Niin ja se vielä että Noel = joulu ranskaksi =DDDdd

Vierailija kirjoitti:

Felicia on muuten todella kaunis nimi! Ja niin tunnettu, että kaikki sen osaavat kirjoittaa oikein.

Mulle siitä tulee Scoda mieleen.

Miksi pitää hakea erikoisuutta nimen avulla? Jokainen antaa sen nimen minkä haluaa. Eikä sitä mitä muut haluavat.

Aloin tässä miettimään, että millaisia ihmisiä edes kiinnostaa toisten nimivalinnat? Itse ajattelin lasten nimiä valitessa vain sitä, että mikähän kuulostaisi kivalta ja sopivalta juuri kyseiselle, omalle lapselleni. Ei ole tullut mieleen, että muiden perheiden nimivalinnat kuuluisivat minulle ja että minun pitäisi olla niistä jotain mieltä. Tai peräti luokitella perheitä sen perusteella ja olla sillä tavoin itse jotenkin sivistyneempi?