Miksi jotkut ihmiset näyttävät tiptop paremmilta?

Juu täälläkin kärsitään spuggesyndroomasta. Pysäkillä saattaa seistä meitä vaikka 10 eukkoa ja tuuli pörröttää vain mun hiukset. Todellakin hoidan vaatteitani ja kenkiä jne, mutta onnistun aina näyttämään räjähtäneeltä. Onneksi mulla on sydämellinen ja iloinen hymy :)

Ongelma saattaa olla jokaisella erilainen.

Omalla kohdallani vähemmän todellakin on enemmän, ja yliyrittäminen kostautuu aina. Kun yritän laittaa hiuksia niin että käytän muotoilutuotteita ja kihartimiaja lakkoja, tulos on yhtäaikaa kuivan ja klimppisen oloinen hölmö pehko - viimeistään siinä vaiheessa kun käännän selkäni peilille. Mutta jos menen pese- ja pidä-linjalla, kampaus on ja pysyy ihan siistinä, melko latteana ja ei-mitenkään-erityisenä toki, mutta vaatimattomalla tavalla tyylikkäänä. Kun yritän meikata niin, että laitan primeriä, meikkivoidetta, varjostusainetta ne, näytän vanhalta, väsyneeltä, kuluneelta ja harmaalta, mutta kun laitan vain vähän kosteusvoidetta ja ripsiväriä, näytän ikäiseltäni, vähintään tavanomaiselta ja joskus jopa ihan hehkeältä.  Sama vaatteiden suhteen: jos yritän jotain trendikästä tai nuorekasta, näytän siltä kuin sirkuspelle olisi lainannut jonkun mallityyppisen ihmisen kaapista jotain, mikä ei sovi oman takapuolen muotoon. Kun en edes yritä, näytän taas ihan normaalilta - en erityisen tyylikkäältä tai trendikkäältä, mutta normaalilta.

Taika saattaa siis olla myös siinä, että hyväksyy oman tavanomaisuutensa ja keskinkertaisuutensa. Ne ominaisuudet on yleensä paljon helpompi hyväksyä muissa, mutta yleensä ne koskevat myös itseä. Hyväksy ne ja ota ne omiksesi.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma saattaa olla jokaisella erilainen.

Omalla kohdallani vähemmän todellakin on enemmän, ja yliyrittäminen kostautuu aina. Kun yritän laittaa hiuksia niin että käytän muotoilutuotteita ja kihartimiaja lakkoja, tulos on yhtäaikaa kuivan ja klimppisen oloinen hölmö pehko - viimeistään siinä vaiheessa kun käännän selkäni peilille. Mutta jos menen pese- ja pidä-linjalla, kampaus on ja pysyy ihan siistinä, melko latteana ja ei-mitenkään-erityisenä toki, mutta vaatimattomalla tavalla tyylikkäänä. Kun yritän meikata niin, että laitan primeriä, meikkivoidetta, varjostusainetta ne, näytän vanhalta, väsyneeltä, kuluneelta ja harmaalta, mutta kun laitan vain vähän kosteusvoidetta ja ripsiväriä, näytän ikäiseltäni, vähintään tavanomaiselta ja joskus jopa ihan hehkeältä.  Sama vaatteiden suhteen: jos yritän jotain trendikästä tai nuorekasta, näytän siltä kuin sirkuspelle olisi lainannut jonkun mallityyppisen ihmisen kaapista jotain, mikä ei sovi oman takapuolen muotoon. Kun en edes yritä, näytän taas ihan normaalilta - en erityisen tyylikkäältä tai trendikkäältä, mutta normaalilta.

Taika saattaa siis olla myös siinä, että hyväksyy oman tavanomaisuutensa ja keskinkertaisuutensa. Ne ominaisuudet on yleensä paljon helpompi hyväksyä muissa, mutta yleensä ne koskevat myös itseä. Hyväksy ne ja ota ne omiksesi.

Sama ongelma. Ja tämä mene minulla niin, että meikattuna kotona näytän eteisen peilissä hyvältä, mutta kun lähden ulos ja käyn yliopistolla vessassa, näytän ihan hirveän kulahtaneelta, että ihan hävettää. Ja pelkästään huulirasva saa minun näyttämään joltain prostituoidulta eikä mikään huulikiilto tai huulipuna tulisi kyseeseenkään. 

Minulla on yksi ystävä, joka näyttää aina todella siistiltä. Hänen tyylinsä on moderni skandinaavinen niin vaatteissa kuin sisustuksessa. Hän harrastaa paljon urheilua (ei mitään fitness-dieetti-lifestyleä) vaan joka päivä esim hiihtoa, lenkkeilyä jne. Tästä syystä hänellä on hyvä verenkierto ja iho on keskimääräistä tasaisempi väriltään.

Ja se, mikä tekee hänestä aina niin siistin, on se, että hän "jatkuvasti" siistii itseään huomaamattomilla tavoilla. Kun minä astun autosta ulos ja kengänkärkeeni tulee rapaa 2 pisaraa, en pyyhi sitä, kaveri pyyhkäisee heti ihan ohimennen, ns huomaamatta itsekään. Hän ei "heitä takkia päälle" vaan asettelee sen päälleen ja ostaa vain sellaisia takkeja jotka hänen vartalollaan pysyvät tässä asetellussa asennossa. Jne.

Eli kyse ei ole rahasta vaan terveydestä ja siisteydestä, ainakin tässä tapauksessa minkä minä olen huomannut.

Ihana kun muillakin on tällaisia samoja pieniä ongelmia kuin minullakin! Olen hieman yli nelikymppinen ja ostan laadukkaita hyviä juuri minulle sopivia vaatteita, käyn hyvällä kampaajalla 5-6 viikon välein ja vuosien etsimisen jälkeen löysin luonnonkiharoihin hiuksiini täydellisen hyvät shampoot ja hoitoaineet. Laitaan myös ammattilaisella kulmakarvat säännöllisesti kivan näköisiksi ja niin edelleen, mutta... Silti olen aina se pörröinen ja ruokkoamattoman näköinen. Yritän pelastaa tilanteen aina olemalla kohtelias ja hymyilevä, sellainen mummoille mukava ja lapsille lempeä tyyppi.

Vierailija kirjoitti:

Voitko avata vähän lisää? Jos minä laitan ripisiväriä ja kaveri laittaa ripsiväriä, miten älykkyys vaikuttaa siihen, että toisen ripsiväri on tunnin päästä tuhruinen ja toisella ihan samanlainen kuin laittaessakin? [/quote kirjoitti:

Älykäs älyää, että ripsiväriä ei laiteta 5 kg.

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa nyt joku esimerkiksi mitä tököttiä hiuksiin pitää laittaa, että raudalla suoristetut hiukset ovat vielä tunninkin kuluttua sileät ja miten ja millä silmien ympärystät pitää pohjustaa, ettei ripsiväri valu. 

Varmaankin on perimällä vaikutusta esim juuri hiuslaatuun ja ihotyyppiin. Mun luonnonkiharat hiukset näyttää sileiltä viel 2 yötä suoristamisen jälkeen, eikä mun ripsiväri valu, vaikka käytän halvinta essenceä, eikä se ole edes vedenkestävää. Muita ongelmakohtia sitten kyllä löytyy 😀

Olen ostanut monenlaisia pohjustusvoiteita, valokyniä, luomivärejä, mutta vaikka laittaisin niitä miten varovaisesti ja harjoittelisin, en vain saa niitä hyvännäköisiksi. Kun kulmaluulle laittaa ihan pienen sipaisun vaaleaa korostusväriä ja yrittää häivyttää, se näyttää vain tyhmältä ja kokkareiselta ja kun noissa on aina jotain ihme kimalteita seassa, ne kiiluvat jutut ovat niin kuin glitteripurkki olisi räjähtänyt naamalle, mutta sitä toivottua efektiä ei kuitenkaan näy missään. Ja valokynästä jää selkeä jälki tai sitten sitä pitää häivyttää niin paljon, ettei sitä lopulta näy ollenkaan. 

Älkäähän nyt. Mitä jos ne siistit, hillityt ja hallitut ihmiset ihmettelevät vastavuoroisesti meissä sitä, miten me onnistumme olemaan aina niin persoonallisia.

😉

Kuten joku kirjoitti aiemmin, oman tyylin löytäminen on mielestäni se idea tässä. Ei kannata yrittää vääntää itseään johonkin tiettyyn muottiin, jos se ei ole edukseen itselle taikka mahdollista. Vähän vaikea selittää mitä tarkoitan, mutta jos itsellä on riittaväisäsmäinen tukka, ja sitä yrittää suoristaa, niin eihän se hyvältä näytä. Sitä mitä ei voi peittää, kannattaa korostaa, ja luonnonlapsena tällaiset hiukset ovat upeat.

Yksi juttu on laihuus. Kaikkien kehot ovat toki kauniita omalla tavallaan, mutta niin se vain on, että vaatteet asettautuvat laihan ihmisen päälle eri tavalla, kauniimmin. Itse onnistun näyttämään kassialmalta uudessa villakangastakissa, ja vaikka solmisin huivini miten tahansa siitä tulee iso mytty.

Toinen juttu on se, että siistit ihmiset siivoavat koko ajan. Kun tarkkailet, huomaat että nämä naiset nyppivät yksitellen jokaisen kissankarvan puserostaan, lakaisevat pöydältä kämmeneensä pullanmurut ja asettavat ne servietin sisään, pyyhkäisevät kengät heti sisään tullessaan, ja takkihan on aina henkarissa, ei päällimmäisenä nojatuolilla sijaitsevassa tavarakasassa. Varmasti he kipaisevat naisten huoneessa monta kertaa päivässä tsekkaamassa hiukset ja meikit, vaatteet jne.

Kolmas juttu on hymy ja ryhti. Itse en "osaa" hymyillä, pitää oikein väkisin pakottaa itseni. Samoin ryhti on oikaistava monta kertaa päivän aikana, mieluiten vain retkottaisin. Nämä "täydelliset" naiset ovat aina ryhdikkäitä, ja heildän perusilmeensä on hymy. Oma perusilmeenihän on "mielensäpahoittaja".

Vierailija kirjoitti:

Olen ostanut monenlaisia pohjustusvoiteita, valokyniä, luomivärejä, mutta vaikka laittaisin niitä miten varovaisesti ja harjoittelisin, en vain saa niitä hyvännäköisiksi. Kun kulmaluulle laittaa ihan pienen sipaisun vaaleaa korostusväriä ja yrittää häivyttää, se näyttää vain tyhmältä ja kokkareiselta ja kun noissa on aina jotain ihme kimalteita seassa, ne kiiluvat jutut ovat niin kuin glitteripurkki olisi räjähtänyt naamalle, mutta sitä toivottua efektiä ei kuitenkaan näy missään. Ja valokynästä jää selkeä jälki tai sitten sitä pitää häivyttää niin paljon, ettei sitä lopulta näy ollenkaan. 

Missä meikkaat? Mulla oli aiemmin sama ongelma, mutta kun siirryin vessan peilin edestä meikkaamaan ikkunan ääreen luonnonvaloon huomasin miten olen käyttänyt meikkejä ihan liikaa. Nykyään saan usein kehuja raikkaasta, luonnollisesta ja kuulaasta meikistä, suosittelen!

Koska ne panostaa :D ite lanen sikkokinn ihmisten kans entekemisissaenemmansuotekemisissaenemmanYsa jne.Yksin en jaksa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ostanut monenlaisia pohjustusvoiteita, valokyniä, luomivärejä, mutta vaikka laittaisin niitä miten varovaisesti ja harjoittelisin, en vain saa niitä hyvännäköisiksi. Kun kulmaluulle laittaa ihan pienen sipaisun vaaleaa korostusväriä ja yrittää häivyttää, se näyttää vain tyhmältä ja kokkareiselta ja kun noissa on aina jotain ihme kimalteita seassa, ne kiiluvat jutut ovat niin kuin glitteripurkki olisi räjähtänyt naamalle, mutta sitä toivottua efektiä ei kuitenkaan näy missään. Ja valokynästä jää selkeä jälki tai sitten sitä pitää häivyttää niin paljon, ettei sitä lopulta näy ollenkaan. 

Missä meikkaat? Mulla oli aiemmin sama ongelma, mutta kun siirryin vessan peilin edestä meikkaamaan ikkunan ääreen luonnonvaloon huomasin miten olen käyttänyt meikkejä ihan liikaa. Nykyään saan usein kehuja raikkaasta, luonnollisesta ja kuulaasta meikistä, suosittelen!

Meikkaan keittiön pöydän äärellä. Minulla menee ihan päinvastoin. Kun meikkaan siinä ikkunan ääressä näyttää hyvältä, mutta kun menee vessaan, näyttää klovnilta. Ja ylhäältä tuleva valo korostaa tummia silmänalusia, vaikka olen juuri laittanut valokynää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ostanut monenlaisia pohjustusvoiteita, valokyniä, luomivärejä, mutta vaikka laittaisin niitä miten varovaisesti ja harjoittelisin, en vain saa niitä hyvännäköisiksi. Kun kulmaluulle laittaa ihan pienen sipaisun vaaleaa korostusväriä ja yrittää häivyttää, se näyttää vain tyhmältä ja kokkareiselta ja kun noissa on aina jotain ihme kimalteita seassa, ne kiiluvat jutut ovat niin kuin glitteripurkki olisi räjähtänyt naamalle, mutta sitä toivottua efektiä ei kuitenkaan näy missään. Ja valokynästä jää selkeä jälki tai sitten sitä pitää häivyttää niin paljon, ettei sitä lopulta näy ollenkaan. 

Missä meikkaat? Mulla oli aiemmin sama ongelma, mutta kun siirryin vessan peilin edestä meikkaamaan ikkunan ääreen luonnonvaloon huomasin miten olen käyttänyt meikkejä ihan liikaa. Nykyään saan usein kehuja raikkaasta, luonnollisesta ja kuulaasta meikistä, suosittelen!

Lisään vielä tuohon kun sanoit että korostusväri kulmaluulla näyttää tyhmältä. Sulla oli valokynä, kokeilepa laittaa sillä ihan pieniä pisteitä meikkivoiteen päälle poskipäältä kulmaluulle c-kirjaimen mallisesti ja häivytä sienellä. Lopputulos on luonnollinen. Jos haluat voi päälle laittaa vielä korostuspuuteria lisäksi.

Siis jotkut ihmiset ovat tosiaan niin onnekkaita, että heihin ei todellakaan näytä vaikuttavan edes sääilmiöt. Muut näyttävät pakkasessa turpeilta Michellin-miehiltä, ja nämä vain edelleen tyylikkäiltä ja raikkailta. Kun muut hikoilevat kannettuaan raskaita laukkuja ja reppuja, he ovat edelleen täysin freesejä. He eivät hikoile kesähelteissä eivätkä lämpimien talvikerrosten alla. He säästävät hikoilun pelkästään varsinaiseen liikuntaan ja saunaan. Silloinkin hiki tuo heidän kasvoihinsa vain kaunista hehkua, kun itse olet kuin uitettu koira, joka puuskuttaa ja puhisee tulipunaisena. Meikki pysyy kauniina säästä ja olosuhteista huolimatta. He voivat käyttää valkoisia housuja, koska heidän vaatteisiinsa ei tule ikinä tahroja. Ainakaan julkisilla paikoilla. (Ehkä salassa katseilta voi tulla pienenpieni tahra, mutta kukaan ei siitä ikinä tiedä...) Heillä silitetty vaate pysyy silitetyn näköisenä iltaan saakka, vaikka he tekisivät kuperkeikkoja.

Joo ja ruohokin on vihreämpää aidan toisella puolen.

Mä luulen että siihen vaikuttaa elämäntyyli ja siihen sopiva laittautuminen ja pukeutuminen. Ennakointi kampauksissa yms. Sitten tarpeeksi hyvä pohja ulkonäössä, eli hyvinhoidettu iho ja hiukset. Suorissa hiuksissa ehkä luonnostaan jo suorat hiukset ja hyvä suoristussuihke ja hiuskiinne.

Itse olen kyllä suht huoliteltu aina, mutta ei mun persoona ikinä sopisi sellaiseen viileään skandinaaviseen bisnespukeutumiseen. Eikä elämäntyyli jossa vietän paljon aikaa esim. luonnossa ja räiskyvä hälläväliä persoona.

Vierailija kirjoitti:

Yksi juttu on laihuus. Kaikkien kehot ovat toki kauniita omalla tavallaan, mutta niin se vain on, että vaatteet asettautuvat laihan ihmisen päälle eri tavalla, kauniimmin. Itse onnistun näyttämään kassialmalta uudessa villakangastakissa, ja vaikka solmisin huivini miten tahansa siitä tulee iso mytty.

Toinen juttu on se, että siistit ihmiset siivoavat koko ajan. Kun tarkkailet, huomaat että nämä naiset nyppivät yksitellen jokaisen kissankarvan puserostaan, lakaisevat pöydältä kämmeneensä pullanmurut ja asettavat ne servietin sisään, pyyhkäisevät kengät heti sisään tullessaan, ja takkihan on aina henkarissa, ei päällimmäisenä nojatuolilla sijaitsevassa tavarakasassa. Varmasti he kipaisevat naisten huoneessa monta kertaa päivässä tsekkaamassa hiukset ja meikit, vaatteet jne.

Kolmas juttu on hymy ja ryhti. Itse en "osaa" hymyillä, pitää oikein väkisin pakottaa itseni. Samoin ryhti on oikaistava monta kertaa päivän aikana, mieluiten vain retkottaisin. Nämä "täydelliset" naiset ovat aina ryhdikkäitä, ja heildän perusilmeensä on hymy. Oma perusilmeenihän on "mielensäpahoittaja".

Malli-efekti. Jos on hoikka ja kasvot symmetriset, niin kaikki vain näyttää paremmalta. Myös ne halvat hepenet... Näillä ei välttämättä tarvitse olla edes täydellisen siistiä hiuksia/kampausta, koska se malli-efekti saa sotkuisetkin hiukset näyttämään huolettoman seksikkäiltä tuhruisen peikkolookin sijasta.

Olen miettinyt, että heittävätkö nämä ihmiset lievästi suttaantuneita kamoja usein roskiin? Itse kiinnyn tavaroihin sen verran, että pieni ilmaantunut virhe ei saa mua heittämään sitä pois ja koen velvollisuudeksikin käyttää melko loppuun hankkimani vermeet. Jos päällä on takki, jossa pieni kuluma, kengät joissa melkein huomaamaton tahra ja kaulaliina, josta puuttuu pari hapsua niin siinähän on jo homssuinen ulkonäkö.