Lue keskustelun säännöt.
Uusperheen joululahjat
Kysytäänpäs nyt tälläistäkin kun tänään sain tiukan puhelun miniältä. Pojan vaimolla ensimmäisestä liitosta 2 lasta 12 ja 10 v ja poikani kanssa lapset 7 ja 3v Niin ostatteko mummut ja vaarit kaikille samanarvoset lahjat vai niille omille paremmat. Olen ostanut omille lapsenlapsille noin 100€ arvoset joulu ja synttärilahjat ja miniän lapsille noin 20€ arvoset lahjat. Tänään sain tosiaan puhelun jossa miniä sanoi että kaikille on oltava saman arvoset lahjat tai ei oteta lahjoja ollenkaan vastaan. Lapset saavat myös isän puolen isovanhemmilta lahjat. Kuinka teillä toimitaan?
Kommentit (772)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli vieraat lapset voittavat ja omat häviävät. Ei sovi oikeustajuuni elleivät sen uusiolapsen isovanhemmat myös lahjo eksän vanhempia myöten kaikkia laajennetun uusioyhtisönsä jäseniä, joita eivät ole edes tavanneet.
Perheessä kyse on ensisijaisesti rakkaudesta, ei oikeustajusta. Se, joka ei näe tätä eroa, päätyy hyvin todennäköisesti viettämään vanhuuttaan kaksin oikeustajunsa kanssa.
Selvä juttu eli kun en ole ostanut miniän lapsille yhtä kalliita lahjoja kun omilleni niin makaan yksin vanhana vanhainkodissa.
Vaikka tyttäreni tyttäret 3 kpl tulevat lähes joka päivä koulusta meille syömään välipalaa ja tekemään läksyt ja vietämme paljon aikaa yhdessä.
Sekä poikani lapset joita nään 2-3 kertaa viikossa haen hoidosta meille aikasemmin,
Olen erittäin läheinen lastenlapsille mutta hekään eivät sitten tule katsomaan meitä kun ei miniän lapsille ostanut legopakettia. Selvä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oletetaan, ettei ihan elä kädestä suuhun ja on varaa miettiä jonkin arvoisia lahjoja, mikä saa ihmisen niin saidaksi, ettei siitä voi kohtuudella ilahduttaa lapsensa kumppanin lapsia? En nyt tarkoita mitään mopoautoja ja kielikursseja, mutta kuitenkin vaikka niitä legopaketteja tai avustusta kännykän hankintaan. Tai ylipäätään jotain, mitä se lapsi oikeasti haluaa. Joku pussilakanoiden osto muuten kuin täytelahjana tai kotoa muuttavalle on enemmän vittuilua kuin ilahduttamista.
Mihin vedät yhdenmukaistamisen rajan ja miten se mopoauto ostetaan omalle lapsenlapselle sitä bonuslasta ja hänen äitiään järkyttämättä?
Siten, että aidosti yritetään ilahduttaa sitä bonuslasta myös. Rahallinen arvo ja määrä tietenkin riippuu kovasti siitä, kuinka varakas ihminen on kyseessä. Jos makaa miljoonia pankissa, miksei voisi mopoautoakin hommata, mutta ei se ole oleellista. Vaan se, että taloutensa sallimissa puitteissa yrittää aidosti ilahduttaa kaikkia. Miten joku voi ajatella, että lapsi ilahtuu pussilakanoista, jos toinen saa itse valitsemansa ja kovasti toivomansa legon?
Mua huvitti myös tuo pussilakana. Oikeasti? Se voi olla ihan kiva juttu, mutta harva lapsi sellaisesta erityisemmin ilahtuu. Ainoastaan kotoa pois muuttava nuori on sellainen, jolle tuo on sopiva lahja. Aikuisena toki taas laadukas lakanasetti voi olla tosi mieluisa.
Eli joo, aika ankeaa osan kanssa valita lelukuvastosta juttuja ja toisilta ei edes kysyä, mikä olisi mieleistä. Jotenkin se rahallinen arvokin on ihan toissijaista tässä.
No en nyt tietenkää sitä lelukuvastoa selaa silloin kun isommat lapset ovat paikalla.
ApJa lapsethan eivät puhu toisilleen, eiväthän? Huoh..
Entä sitten vaikka puhuu? Sitten opetetaan lapsille että valitettavasti perheen ulkopuolelta tuleva materia ja ajankäyttö on vanhempien käsistä pois ja pääasia on se että sen perheen sisällä ollaan reiluja.
Näin juuri. Onhan lapsilla eri kummitkin ja lasten pitää ymmärtää ja hyväksyä, jos oma biologinen tai uusiofuusiosisarus saa kummeiltaan kalliimpia lahjoja, enemmän yhteistä aikaa jne kuin mitä itse saa omilta kummeiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmilla ja kummeilla on erityinen suhde juuri siihen omaan lapseen. Kyllä minua kummina ärsyttäisi, jos en saisi ostaa kummilapselle kalliita lahjoja, koska muiden sisarten kummit ostavat vähemmän tai joka kerta pitäisi antaa rahaa koko perheen lapsille.
Kummius on vähän eri asia mielestäni.
Niin, isovanhemmuus on vielä vahvempaa, koska kyseessä on suora jälkeläinen.
Tavallaan, mutta kummi on oletuksena mielestäni sen yhden lapsen aikuinen ystävä. Isovanhempi taas on lapsensa lasten mummo tai vaari. Ja jos ja kun lapsi perheeseensä saa lisää lapsia, ne tavallaan ovat sen isovanhemmankin, jos hän haluaa osa perhettä olla.
Ja toisaalta, hyväksyisittekö adoptiolapsen syrjinnän isovanhemman puolelta, koska tämä ei ole suora jälkeläinen?
Adoption vertailu ei oikein toimi, koska adoptiolapsi on juridisesti verrattavissa muihin jälkeläisiin ja tulisi perimään perintökaaren mukaan. Lähtökohtaisesti eri asia, kuin toisten lapset, joilla myös tahollaan omat sukulaiset. Toki adoptoidullakin voi sukua olla jos heistä tietoa.
Mielestäni on kuitenkin käsittämätön ajatus, että vaikka uusperheelliset ovat itse päättäneet perheestään, pitäisi tämän edellyttää automaattisesti kaikkien muidenkin laajentavan perhekäsitystään samalla. Entä erotilanteissa, joissa uusisovanhemmat ottavat uusiolapset elämäänsä, mitkä ovat oikeutensa kun uuslapset katoavat elämästään yhtä nopeasti kuin ovat tulleetkin? Toivoa voi paljon, olettaa ei mitään tällaisissa tapauksissa.
No voi pyhä yksinkertaisuus. Ei niillä isovanhemmilla ole mitään oikeuksia biologisiin lapsenlapsiinkaan. Kaikki perustuu siihen, että halutaan olla yhteyksissä. Ja sen todennäköisyys kasvaa, kun kohtelee perhettä reilulla tavalla, oli sitten ydinfuusioperhe tai mikä tahansa.
En tietenkään puhunut mistään konkreettisesta oikeudesta johonkin, vaan siitä, että isovanhempien oletetaan mukisematta sopeutuvan tilanteeseen, jossa ovat ja tulevat olemaan täysin toisten ratkaisujen armoilla ja asioita vaan tapahtuu. Tämän takia sanoinkin, että toivoa voi asioiden menevän kuten itse ajattelee, mutta ehtoja muiden suhteisiin ei voi lähteä määrittelemään, kuten ei tietenkään ydinperheissäkään sen puoleen.
No, se ei vaan ole isovanhemman tehtävä mutista lapsensa parisuhdevalinnoista. Vaan nimenomaan sopeutua. Ei lapsellakaan ole oikeutta mutista äitinsä tai isänsä parisuhteesta. Ihan samat säännöt.
Näin on, nämä ovat henkilökohtaisia valintoja ja niiden perusteella on aivan turha alkaa laajentamaan oikeuksia ja velvollisuuksia muita koskemaan, tämä oli se pointti jos et tajunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oletetaan, ettei ihan elä kädestä suuhun ja on varaa miettiä jonkin arvoisia lahjoja, mikä saa ihmisen niin saidaksi, ettei siitä voi kohtuudella ilahduttaa lapsensa kumppanin lapsia? En nyt tarkoita mitään mopoautoja ja kielikursseja, mutta kuitenkin vaikka niitä legopaketteja tai avustusta kännykän hankintaan. Tai ylipäätään jotain, mitä se lapsi oikeasti haluaa. Joku pussilakanoiden osto muuten kuin täytelahjana tai kotoa muuttavalle on enemmän vittuilua kuin ilahduttamista.
Näinhän ap juuri tekeekin. Ja täällä on nyt aika monta miniää, joille tämä ei kelpaa.
Ostaa pussilakanoita lapsille ja on olevinaan hyvä ihminen. Just joo.
Esität, ap, nyt keskustelussa loukkaantuneita argumentteja ja ironisoit marttyyrimäiseen sävyyn yleisellä tasolla esitettyä ajatusta siitä, että toisia kylmästi kohdelleet vanhukset voivat päätyä vanhainkotiinsa yksin.
Sinuna minä kuitenkin nyt miettisin ihan vakavasti sitä, voisiko ihmisten hyökkäävienkin kommenttien taustalla olla jotakin muutakin kuin sitä, että he ovat typeriä ja väärässä. Minusta tuntuu ainakin sivustaseuraajana todella pahalta lukea sitä välinpitämättömyyttä, jolla suhtaudut noihin bonuslapsenlapsiisi. Kerrot itsekin, että olet tuntenut heidät pienestä asti, ja he ovat tulleet aiemmin syliisikin istumaan. Sitten kuitenkin kirjoitat heistä allaolevan lainauksen tapaisesti - antaen ymmärtää, että he ovat sinulle kuitenkin vain vieraita ja todella paljon vähemmän rakkaita kuin biologiset lapsenlapsesi.
Vierailija kirjoitti:
Olen hoitanut ja ottanut välillä yöksikin noita pojan lapsipuolia että vanhemmat ovat päässeet menemään mutta mielelläni ottaisin useimmin vain noita omia. Mielestäni olen ollut heille ystävällinen mutta tietenkin omat on aina omat.
Ap
Mitähän nuo lapsenlapset mahtavat sinusta ajatella? Mitä he ajattelisivat, jos he lukisivat viestisi tästä ketjusta? Tai mitä biologiset lapsenlapsesi ajattelisivat tavasta, jolla puhut bonuslapsenlapsistasi? Sinuna minä aivan aidosti häpeäisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esität, ap, nyt keskustelussa loukkaantuneita argumentteja ja ironisoit marttyyrimäiseen sävyyn yleisellä tasolla esitettyä ajatusta siitä, että toisia kylmästi kohdelleet vanhukset voivat päätyä vanhainkotiinsa yksin.
Sinuna minä kuitenkin nyt miettisin ihan vakavasti sitä, voisiko ihmisten hyökkäävienkin kommenttien taustalla olla jotakin muutakin kuin sitä, että he ovat typeriä ja väärässä. Minusta tuntuu ainakin sivustaseuraajana todella pahalta lukea sitä välinpitämättömyyttä, jolla suhtaudut noihin bonuslapsenlapsiisi. Kerrot itsekin, että olet tuntenut heidät pienestä asti, ja he ovat tulleet aiemmin syliisikin istumaan. Sitten kuitenkin kirjoitat heistä allaolevan lainauksen tapaisesti - antaen ymmärtää, että he ovat sinulle kuitenkin vain vieraita ja todella paljon vähemmän rakkaita kuin biologiset lapsenlapsesi.Vierailija kirjoitti:
Olen hoitanut ja ottanut välillä yöksikin noita pojan lapsipuolia että vanhemmat ovat päässeet menemään mutta mielelläni ottaisin useimmin vain noita omia. Mielestäni olen ollut heille ystävällinen mutta tietenkin omat on aina omat.
ApMitähän nuo lapsenlapset mahtavat sinusta ajatella? Mitä he ajattelisivat, jos he lukisivat viestisi tästä ketjusta? Tai mitä biologiset lapsenlapsesi ajattelisivat tavasta, jolla puhut bonuslapsenlapsistasi? Sinuna minä aivan aidosti häpeäisin.
Minusta ap on ollut täysin asiallinen ja ottanut huomioon ne bonuksetkin. Itse ymmärrän hyvin ettei jaksa niitä bonuksia samalla tavalla hoitaa ja huomioida vaikka heidät huomioon on ottanutkin. Ne omat biolapsenlapset nyt vaan on läheisempiä ja jos niitäkin on jo reilusti ei jaksa höösätä vielä bonuksienkin kanssa. Tässä tapauksessa on normaalia eikä mitään häpeämisen aihetta laittaa asiat tärkeys ja rakkaus järjestykseen.
Vierailija kirjoitti:
Esität, ap, nyt keskustelussa loukkaantuneita argumentteja ja ironisoit marttyyrimäiseen sävyyn yleisellä tasolla esitettyä ajatusta siitä, että toisia kylmästi kohdelleet vanhukset voivat päätyä vanhainkotiinsa yksin.
Sinuna minä kuitenkin nyt miettisin ihan vakavasti sitä, voisiko ihmisten hyökkäävienkin kommenttien taustalla olla jotakin muutakin kuin sitä, että he ovat typeriä ja väärässä. Minusta tuntuu ainakin sivustaseuraajana todella pahalta lukea sitä välinpitämättömyyttä, jolla suhtaudut noihin bonuslapsenlapsiisi. Kerrot itsekin, että olet tuntenut heidät pienestä asti, ja he ovat tulleet aiemmin syliisikin istumaan. Sitten kuitenkin kirjoitat heistä allaolevan lainauksen tapaisesti - antaen ymmärtää, että he ovat sinulle kuitenkin vain vieraita ja todella paljon vähemmän rakkaita kuin biologiset lapsenlapsesi.Vierailija kirjoitti:
Olen hoitanut ja ottanut välillä yöksikin noita pojan lapsipuolia että vanhemmat ovat päässeet menemään mutta mielelläni ottaisin useimmin vain noita omia. Mielestäni olen ollut heille ystävällinen mutta tietenkin omat on aina omat.
ApMitähän nuo lapsenlapset mahtavat sinusta ajatella? Mitä he ajattelisivat, jos he lukisivat viestisi tästä ketjusta? Tai mitä biologiset lapsenlapsesi ajattelisivat tavasta, jolla puhut bonuslapsenlapsistasi? Sinuna minä aivan aidosti häpeäisin.
Rakkautta ei voi pakottaa. "Omiin" lapsenlapsiin sitä pyrkii luomaan tasapuoliset suhteet. Nekään eivät koskaan voi olla ihan tasapuoliset, koska joku nyt vaan syntyi sukuun ensimmäisenä, joku taas ehkä syntyi kiireiseen tai sairauden- tai huolentäyteiseen tilanteeseen, tai sitten ties kuinka monenneksi. Jokin sai enemmän huomiota ja joku jäi vaille.
Ja bonuslapsenlapset tulivat aika isoina, heillä oli jo luodut isovanhempisuhteet toisaalle. Ei heille edes ollut lupa ruveta "oikeaksi" isovanhemmaksi, astumatta heidän oikeiden isovanhempiensa varpaille.
Olen aiemminkin tässä ketjussa kirjoittanut mummipuoli, jonka miehellä kuusi biologista lapsenlasta ja kolme bonuslapsenlasta (jos ex-miniän nuorin lapsi, joka siis on miehen kahden biologisen lapsenlapsen puolisisarus, lasketaan). Olen tekemisissä kaikkien näiden lastenlasten kanssa, mutta en voi mitään sille, että kahden tyypin kanssa synkkaa paremmin kuin muiden neljän. Kiinnostuksen aiheet ovat samantapaiset, on helppoa ottaa näitä mukaan omaan harrastukseen, huumori pelaa yhteen. Yritän jotenkin olla muidenkin kanssa, mutta tunnetta ei voi pakottaa.
Ugh. Olen paha mummipuoli kun tykkään joistakin enemmän kuin toisista. Luulisin, että tilanne on vähän toinen sitten kun saan omia lapsenlapsia. Mutta en tiedä. Saa nähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kyllä sinänsä vähän tökeröä että toisille annetaan tietoisesti 5 x arvokkaampaa lahjat kuin toisille. Uusperhehän on perhe siinä missä muutkin. Eli perheessa teidänkin luokitella kaikki lapset perheeseen. On myös tökeröä että sinun biologiset lapsenlapset saavat samanarvoiset lahjat toisilta isovanhemmilta mutta te ette tee samoin. Lapset ovat siis eriarvoisessa asemassa perheen sisällä.
Eihän teitä voi tietenkään pakottaa, mutta itse ajattelen asiaa lasten kannalta. Minusta lähtökohta on se että he ovat tasa-arvoisia keskenään eikä biologisin perustein pidä suosia ketään, varsinkin kun kyseessä on noin pienet lapset vielä. Kyllä sen eron lapsi huomaa kun toinen saa mummilta hienon uuden autoradan, pelejä yms. ja itse saa alusvaatteita ja sukat.
Uusperheen ongelma usein on tämä että leikitään ns. perhettä mutta sitten ei suvussa ja pahimmillaan edes perheen sisällä kohdella kaikkia samoin. Siitä on perhe kaukana ja ketkä taas kärsivät, no ne lapset.
Minusta siis teidän pitää rahallisesti satsata kaikkiin saman verran eli budjetti pienenee biologisten lasten kohdalla tai sitten nostatte ei-biologisten budjetin samalle tasolle.
Uusioperhe on perhe vain siinä uusioperheen sisällä ja siinäkin lapset voi tuntea etteivät ole perhettä keskenään vaan joutuu sopeutumaan tilanteeseen vanhempien takia. Muu suku ei ole osa tätä uusioperhettä kun eivät ole saaneet valita haluavatko olla mummi tai ukki jne puolia näille lapsille jotka ei ole mitään sukua.
Samaa mieltä. En ymmärrä lainkaan tätä tasajakoa, että uusioperheissä pitäisi kaiken mennä tasan. Esimerkiksi tilanne, missä Maijalla ja Matilla on yksi yhteinen lapsi (olkoon lapsi A) ja Maijalla lapsi vielä edellisestä suhteestaan (olkoon lapsi B). Maija ja Matti eroavat ja Matti perustaa uusioperheen Minnan kanssa. Minnalla on lapsi edellisestä suhteestaan (olkoon lapsi C) ja he tekevät vielä yhden yhteisen lapsen (olkoon lapsi D). Maija sekä Maijan vanhemmat ovat hyvätuloisia ja heillä on varaa tarjota omille lapsenlapsilleen paljon kaikkea. Myös aikaansa. Matin vanhemmat ovat pienituloisia, mutta hekin muistavat Maijan ja Matin yhteistä lasta sekä Matin ja Minnan yhteistä lasta. Minnan vanhemmat taas ovat kuolleet, joten Minnan lapsi saa isovanhemmilta lahjoja ainoastaan isänsä eli Minnan exän puolelta.
Kuitenkin Maijan ja Matin yhteinen lapsi, Minnan ja Matin yhteinen lapsi sekä Minnan lapsi edellisestä suhteesta muodostavat uusioperheen eli lapset A, C ja D. Maija ja Maijan suku ostaa lapsille A ja B lahjoja. Lapset C ja D eivät ole koskaan kuuluneet Maijan ja tämän suvun elämään, eivät ole koskaan edes tavanneet. Jollain tavalla Matin ja Minnan täytyy osata selittää, miksi lapsi A saa Maijalta ja Maijan suvulta paljon enemmän (eli yhtä paljon kuin lapsi B:kin) kuin lapset C ja D saavat omilta suvuiltaan. Vai ajattelevatko Minna ja Matti, että Maija (ja Maijan suku) ei saisi ostaa omille lapsilleen A ja B mitä haluaa?
Uusioperhekuviot ovat usein monimutkaisia ja kaikista selvintä on, jos sukulaisuussuhteita ei edes yritetä sekoittaa toisiinsa.
Itse annan lahjat jotka haluan antaa. Vanhemmalle lapsellekin voi olla kalliimpi kuin nuoremmalle. Jos tunnen kaikki lapset ja näen perheen kokonaisena, annan lahjat kaikille. Jos esim perhe vierailee meillä vain kun isommat on isältään, en laske heitä perheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan käsittänyt lasten niputtamista eriarvoiseksi sen mukaan, kelle lapsi on sukua. Enkä sitäkään, miksi lapsenlapsia pitäisi hemmotella kalliilla lahjoilla. Hyvä joulumieli perheessä on sata kertaa tärkeämpi, kuin materialistiset lahjat. Kunnioittaisin perheen toivetta ja hommaisin nöyrästi kaikille lapsille saman arvoiset lahjat. Lapset arvostaa eniten reiluutta ja oikeaa hyväsydämisyyttä. Käykää kylässä, tutustukaa koko perheeseen syrjimättä ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös ongelma ihan ydinperheessä. Anoppi suosii poikaamme, lastenlapsistaan ainut poika. Meillä tyttö ja miehen siskoilla 3 tyttöä. Joulut on olleet pahimpia, synttärit on onneksi eri aikaan, että tulee ihan vierekkäin lahjat näkyville.
MUTTA, meidän lapset onneksi pitävät kaikessa toistensa puolia, vaikka välillä ihan fyysisesti ovat tukkanuottasillakin olleet. Ihmettelinkin poikani rippilahjapuhelimen värivalintaa (rose gold) kesällä. Nyt hän toivoo anopilta jouluksi uutta puhelinta. Ja kuulemma sen saa, kun on anopin mukaan kesän jälkeen tullut niin paljon tärkeitä ominaisuuksia ja miesmäisempi värikin sopii paremmin.
Nokkelimmat arvasi jo, meidän tyttö saan jouluna tuon pojan kesällä saaman. Itsellämme ei olisi vara mitenkään ostaa, kun mies on tällä hetkellä työttömänä.
Sulla on kyllä maailman kultaisin poika <3
Taitaa nämä tasapuolisuudesta vinkuvat olla juuri niitä miniöitä joiden lapset ei saa kaikkea ja sitten ollaan kieli pitkällä ja molemmat kädet ojossa kahvilassa uuden miehen suvusta kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taitaa nämä tasapuolisuudesta vinkuvat olla juuri niitä miniöitä joiden lapset ei saa kaikkea ja sitten ollaan kieli pitkällä ja molemmat kädet ojossa kahvilassa uuden miehen suvusta kaikkea.
Kateutta se vaan on. Tulee paha mieli lapsen puolesta.
Huomaa taas, että meidän perheellä on käynyt ihan mahtava tuuri isovanhempien kanssa. Kaikki isovanhemmat muistavat kaikkia lapsia riippumatta siitä, kuka on kenenkin. Ja lapsilla on kaikkiin isovanhempiin loistavat suhteet riippumatta siitä, kehen on verisukulaisuutta ja kehen ei. Eikä kertaakaan olla pyydetty tai vaadittu mitään. Toisaalta en kyllä joulupakettien euromääriäkään käy arvioimaan, saatika siitä pakettivuoresta niin tunnista, kuka keneltäkin mitäkin sai. Jos paketeissa tuntuu etukäteen olevan epätasapainoisuutta (lapsilla on eri määrä kummeja eri aktiivisuudella esimerkiksi) tasailen niitä itse niin ettei ketään odota kuusen alla pettymys.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa taas, että meidän perheellä on käynyt ihan mahtava tuuri isovanhempien kanssa. Kaikki isovanhemmat muistavat kaikkia lapsia riippumatta siitä, kuka on kenenkin. Ja lapsilla on kaikkiin isovanhempiin loistavat suhteet riippumatta siitä, kehen on verisukulaisuutta ja kehen ei. Eikä kertaakaan olla pyydetty tai vaadittu mitään. Toisaalta en kyllä joulupakettien euromääriäkään käy arvioimaan, saatika siitä pakettivuoresta niin tunnista, kuka keneltäkin mitäkin sai. Jos paketeissa tuntuu etukäteen olevan epätasapainoisuutta (lapsilla on eri määrä kummeja eri aktiivisuudella esimerkiksi) tasailen niitä itse niin ettei ketään odota kuusen alla pettymys.
Epäreilua lahjan antajalle.
Minä olin nuorena opiskelijana kummi ja vähistä rahoistani ostin niin hienon lahjan kuin osasin. Lopulta ”joulupukki” antoi lahjan. Sen jälkeen en ikinä antanut lahjoja kuin suoraan käteen.
Uusperheäitejä täällä aina haukutaan kylmiksi hirviöiksi, kun eivät koe vaikkapa miehen lapsia omikseen. Sen sijaan isovanhemmalle sama käytös onkin okei. Jännä ilmiö.
Niin olisiko kannattanut valita se mies ja nainen alunperinkin vähän paremmin, edes joululahjoista ei näissä sekametelisoppaperheissä päästä sopuun... mielenkiintoista tulee sitten kun nämä eroaa ja löytää uuden ja sitten kun paljastuu ne testamentit...kuka sai mitä ja keltä
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan käsittänyt lasten niputtamista eriarvoiseksi sen mukaan, kelle lapsi on sukua. Enkä sitäkään, miksi lapsenlapsia pitäisi hemmotella kalliilla lahjoilla. Hyvä joulumieli perheessä on sata kertaa tärkeämpi, kuin materialistiset lahjat. Kunnioittaisin perheen toivetta ja hommaisin nöyrästi kaikille lapsille saman arvoiset lahjat. Lapset arvostaa eniten reiluutta ja oikeaa hyväsydämisyyttä. Käykää kylässä, tutustukaa koko perheeseen syrjimättä ketään.
Lue kommentti 170 ja kerro sen jälkeen, pitäisikö Maijan ja Maijan suvun ostaa joululahjat myös lapsille C ja D? Vai pitäisikö heidän ostaa lapselle A vähemmän kuin lapselle B? Vai pitäisikö lapsen B:kin saada äidiltään ja omalta suvultaan vähemmän, koska lapset C ja D:kään eivät saa omilta vanhemmiltaan ja sukulaisilta?
Juuri näin. Perheen sisällä pitää pysyä tasa-arvo. Muuhun emme voi vaikuttaa.
Ydinperheen sisälläkin:
-Kummit antavat eri hintaisia lahjoja. Yksi lapsemme saa vain kirjan, kun veli saa ison legon
-yhdellä lapsella on niin rikas isä, että pääsee yksityikoneella isän kesäpaikkaan. Muut eivät pääse.