Lue keskustelun säännöt.
Uusperheen joululahjat
Kysytäänpäs nyt tälläistäkin kun tänään sain tiukan puhelun miniältä. Pojan vaimolla ensimmäisestä liitosta 2 lasta 12 ja 10 v ja poikani kanssa lapset 7 ja 3v Niin ostatteko mummut ja vaarit kaikille samanarvoset lahjat vai niille omille paremmat. Olen ostanut omille lapsenlapsille noin 100€ arvoset joulu ja synttärilahjat ja miniän lapsille noin 20€ arvoset lahjat. Tänään sain tosiaan puhelun jossa miniä sanoi että kaikille on oltava saman arvoset lahjat tai ei oteta lahjoja ollenkaan vastaan. Lapset saavat myös isän puolen isovanhemmilta lahjat. Kuinka teillä toimitaan?
Kommentit (772)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut, että ostan kaikille poikani perheen lapsille samanarvoiset lahjat kuin ostaa miniän exän vanhemmatkin ja miniän exä. Minusta on outoa, että miniän edellinen aviomies ei mitenkään osta lahjoja entisen vaimonsa uuden perheen lapsille eikä etekään poikani lapselle (pojan ensimmäisestä liitosta). Vaikka kaikkia perheen lapsia tulee kohdella samalla tavalla.
Vai oliko tämä taas niitä asioita, jotka koskettavat vain poikien vanhempia: heidän tulee ymmärtää elättää niin pokan perhe kuin miniänkin lapset.
Ei, koskee kaikkia isovanhempia ja vanhempia. Molempien puolelta tasapuolisesti. Se ei ole oikein, jos toisilta vaaditaan ja toisilta ei.
Selvä. Silloin pitää antaa lahjoja lapsen kaikille sisaruksille eli kaikille lapsen vanhempien ja vanhempien exien lapsille. Siinä on aika äkkiä 10 lasta lahjottava, koska pitäähän sitä antaa lahjat myös exän nykyisen puolison exän lapsille, koska nämä ovat osa oman lapsen elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on sotkuista touhua... Helpompaa olisi, että joko ne lapset kasvatettaisiin ydinperheessä mahdollisimman pitkään - tai jos ei siihen kyetä, erottaisiin ja vaikka seurusteltaisiin sivussa, mutta mikä ihme vimma niitä lapsia on lisää vääntää? Ei tuollaisessa mahdottomassa suhteiden verkossa voi millään toimia kaikki lapsia kohtaan tasapuolisesti vaikka kuinka yrittäisi. Jätettäisiin ne rakkauslapset lykkäämättä ja keskityttäisiin noihin ensimmäisen liiton jälkeläisiin.
Vierailija kirjoitti:
Hyi kun tuli paha mieli teistä mummoista ja puolimummoista jne. Perheen lapset on tasavertaisia ja lahjat annetaan sen mukaan. Itselläni on vain ydinperheen lapsia, mutta olen ystäväni lapsien surua seurannut. Perheen yksi lapsi on rikkaiden vanhempien ainoa lapsenlapsi ja saa kaiken. Yksi lapsi idiootin isän ainoa lapsi. Tämä isä mm varasti lapsensa perintörahat jne. Miten perheessä voidaan elää tasa-arvoisesti, kun sukulaiset eivät huomioi sitä...
Ihmisten pitäisi ihan oikeasti uusioperheitä perustaessaan miettiä, mikä tulee olemaan lasten tilanne perheessä. Jos miehellä on lapsi/a edellisestä suhteesta ja miehen exä on hyvätuloinen ja/tai varakkaasta perheestä, naisen on syytä tarkkaan miettiä, pystyykö hän tarjoamaan omille ja mahdollisesti tuleville yhteisille lapsille haluamansa määrän asioita, joita miehen lapset saavat omalta äidiltään eli miehen exältä ja tämän sukulaisilta vai tuleeko tästä naiselle ja tämän lapsille jokin ongelma. Aina ei ole kyse parisuhteessa olevien kahden aikuisen omista vanhemmista vaan myös heidän ex-appivanhemmistaan. Joku pariskunnan lapsista voi saada todella paljon ja joku toinen ei paljon mitään omilta sukulaisiltaan, jotka kuitenkaan eivät ole tämän uusioperheen vanhempien sukulaisia vaan ainoastaan heidän lastensa sukulaisia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on sotkuista touhua... Helpompaa olisi, että joko ne lapset kasvatettaisiin ydinperheessä mahdollisimman pitkään - tai jos ei siihen kyetä, erottaisiin ja vaikka seurusteltaisiin sivussa, mutta mikä ihme vimma niitä lapsia on lisää vääntää? Ei tuollaisessa mahdottomassa suhteiden verkossa voi millään toimia kaikki lapsia kohtaan tasapuolisesti vaikka kuinka yrittäisi. Jätettäisiin ne rakkauslapset lykkäämättä ja keskityttäisiin noihin ensimmäisen liiton jälkeläisiin.
Minä eläm uusperheessä, eikä tämä ole ollenkaan sotkuista. Lapset ovat tosin jo isompia, mutta ymmärtävät, että on eri sukuja. Eikä sille voi mitään, mitä joku ulkopuolinen ihminen tekee.
Nämä tasa-arvoisuuden ihannoivat eivät opeta lapsilleen tätä. Ja siksi kokonaisuus on sotkuinen.
Vierailija kirjoitti:
Kysytäänpäs nyt tälläistäkin kun tänään sain tiukan puhelun miniältä.
Pojan vaimolla ensimmäisestä liitosta 2 lasta 12 ja 10 v ja poikani kanssa lapset 7 ja 3v
Niin ostatteko mummut ja vaarit kaikille samanarvoset lahjat vai niille omille paremmat.
Olen ostanut omille lapsenlapsille noin 100€ arvoset joulu ja synttärilahjat ja miniän lapsille noin 20€ arvoset lahjat.
Tänään sain tosiaan puhelun jossa miniä sanoi että kaikille on oltava saman arvoset lahjat tai ei oteta lahjoja ollenkaan vastaan. Lapset saavat myös isän puolen isovanhemmilta lahjat.
Kuinka teillä toimitaan?
Minun mieheni poikien isä on miljonääri. Omalla pojallani taas ei ole kuin yhdet isovanhemmat eikä isää elämässä lainkaan.
Olen sanonut pojalleni että mieheni pojilla on eri säännöt, eri isovanhemmat ja heillä erilainen tapa toimia. Poikani saa luonnollisestikin vähemmän ja rahassa mitattuna halvempia lahjoja.
Olen siis opettanut että aina ja kaikkialla kaikki eivät ole samanarvoisia, ts. nallekarkit eivät mene aina tasan. Ja että sellainen on elämässä ihan normaalia. Omasta mielestäni olen onnistunut hyvin. Poikani ei ole koskaan ollut kateellinen tai katkera toisten kalliimmista lahjoista, vaan on iloinnut omistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soppahan ei tähän vielä lopu. Uusperheethän hajoavat usemmain kuin ydinperheet. Eli kun olet ostanut lahjoja lapselle a(miniän lapsi) ja b(poikasi ja miniän yhteinen), heille tulee ero. Miniä löytää uuden miehen ja tekee lapsen eli lapsi c. Ostan nähtävästi siis lapselle b(joka on oikea lapsenlapseni), lapselle a(miniän lapselle) ja lapselle c(miniän ja uuden miehen lapselle) lahjat. Samaan aikaan poikani löytää 4 lapsen yksinhuoltajan, kenen ex-miehellä on edellisestä liitosta 3 lasta. Eli napsahti yhtäkkiä 7 lasta päälle lahjottavaksi. Tekevät lapsen ja saavatkin kaksoset. Nyt on lahjottava 12 lasta, joista 3 on biologista lastenlastani.
Eläke tulee olemaan n.1100 euroa. Kovin vetää tiukille elämä mummona
Vierailija kirjoitti:
Soppahan ei tähän vielä lopu. Uusperheethän hajoavat usemmain kuin ydinperheet. Eli kun olet ostanut lahjoja lapselle a(miniän lapsi) ja b(poikasi ja miniän yhteinen), heille tulee ero. Miniä löytää uuden miehen ja tekee lapsen eli lapsi c. Ostan nähtävästi siis lapselle b(joka on oikea lapsenlapseni), lapselle a(miniän lapselle) ja lapselle c(miniän ja uuden miehen lapselle) lahjat. Samaan aikaan poikani löytää 4 lapsen yksinhuoltajan, kenen ex-miehellä on edellisestä liitosta 3 lasta. Eli napsahti yhtäkkiä 7 lasta päälle lahjottavaksi. Tekevät lapsen ja saavatkin kaksoset. Nyt on lahjottava 12 lasta, joista 3 on biologista lastenlastani.
Eläke tulee olemaan n.1100 euroa. Kovin vetää tiukille elämä mummona
No niinpä! Saatpahan käyttää koko eläkkeesi ihan itseesi, ja muistaa kaikkia lapsia joka pesueessa karkkipussilla. Tai kuivahedelmillä (esim. kuivatut omenat ovat hyviä ja edullisia tehdä, jos investoit kuivuriin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysytäänpäs nyt tälläistäkin kun tänään sain tiukan puhelun miniältä.
Pojan vaimolla ensimmäisestä liitosta 2 lasta 12 ja 10 v ja poikani kanssa lapset 7 ja 3v
Niin ostatteko mummut ja vaarit kaikille samanarvoset lahjat vai niille omille paremmat.
Olen ostanut omille lapsenlapsille noin 100€ arvoset joulu ja synttärilahjat ja miniän lapsille noin 20€ arvoset lahjat.
Tänään sain tosiaan puhelun jossa miniä sanoi että kaikille on oltava saman arvoset lahjat tai ei oteta lahjoja ollenkaan vastaan. Lapset saavat myös isän puolen isovanhemmilta lahjat.
Kuinka teillä toimitaan?Minun mieheni poikien isä on miljonääri. Omalla pojallani taas ei ole kuin yhdet isovanhemmat eikä isää elämässä lainkaan.
Olen sanonut pojalleni että mieheni pojilla on eri säännöt, eri isovanhemmat ja heillä erilainen tapa toimia. Poikani saa luonnollisestikin vähemmän ja rahassa mitattuna halvempia lahjoja.
Olen siis opettanut että aina ja kaikkialla kaikki eivät ole samanarvoisia, ts. nallekarkit eivät mene aina tasan. Ja että sellainen on elämässä ihan normaalia. Omasta mielestäni olen onnistunut hyvin. Poikani ei ole koskaan ollut kateellinen tai katkera toisten kalliimmista lahjoista, vaan on iloinnut omistaan.
Opetat, että jopa perheen sisällä ihmiset ja lapset ovat eriarvoisia? Mahtaa lapsellasi olla loistava itsetunto vanhempana, ellei ole jo nyt...
Miksi olette yhdessä samana "perheenä", jos homma menee sun lapset ja mun lapset? Monet ammattilaiset puhuvat näistä kuvioista, miten ne rikkovat lapsia monella tapaa. Lastensuojelussa ja lastenvalvojalla nämä perheet ovat todella surullinen näky.
Tässä ketjussa nämä eriarvoisen kohtelun kannattajat tekevät musta tahallista väärinymmärtämistä. Ei kukaan ole musta missään esittänyt että kaikkien exien nyksien lapsille pitää ostaa tonnilla lahjoja.
Vaan ihan tasan sitä on yrittänyt moni sanoa että _samassa taloudessa_ yhdessä sisaruksina eläville lapsille on fiksua antaa tasapuoliset lahjat. Se on hyväksi niile omille lapsenlapsillekin.
Mutta mukavampi on ymmärtää väärin ja saada siten perusteltua omaa epäreilua suhtautumistaan. Onkohan moni epäreiluuden puolustaja kenties äitipuoli, joka ei pidä miehensä lapsista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysytäänpäs nyt tälläistäkin kun tänään sain tiukan puhelun miniältä.
Pojan vaimolla ensimmäisestä liitosta 2 lasta 12 ja 10 v ja poikani kanssa lapset 7 ja 3v
Niin ostatteko mummut ja vaarit kaikille samanarvoset lahjat vai niille omille paremmat.
Olen ostanut omille lapsenlapsille noin 100€ arvoset joulu ja synttärilahjat ja miniän lapsille noin 20€ arvoset lahjat.
Tänään sain tosiaan puhelun jossa miniä sanoi että kaikille on oltava saman arvoset lahjat tai ei oteta lahjoja ollenkaan vastaan. Lapset saavat myös isän puolen isovanhemmilta lahjat.
Kuinka teillä toimitaan?Minun mieheni poikien isä on miljonääri. Omalla pojallani taas ei ole kuin yhdet isovanhemmat eikä isää elämässä lainkaan.
Olen sanonut pojalleni että mieheni pojilla on eri säännöt, eri isovanhemmat ja heillä erilainen tapa toimia. Poikani saa luonnollisestikin vähemmän ja rahassa mitattuna halvempia lahjoja.
Olen siis opettanut että aina ja kaikkialla kaikki eivät ole samanarvoisia, ts. nallekarkit eivät mene aina tasan. Ja että sellainen on elämässä ihan normaalia. Omasta mielestäni olen onnistunut hyvin. Poikani ei ole koskaan ollut kateellinen tai katkera toisten kalliimmista lahjoista, vaan on iloinnut omistaan.
Opetat, että jopa perheen sisällä ihmiset ja lapset ovat eriarvoisia? Mahtaa lapsellasi olla loistava itsetunto vanhempana, ellei ole jo nyt...
Miksi olette yhdessä samana "perheenä", jos homma menee sun lapset ja mun lapset? Monet ammattilaiset puhuvat näistä kuvioista, miten ne rikkovat lapsia monella tapaa. Lastensuojelussa ja lastenvalvojalla nämä perheet ovat todella surullinen näky.
Perheitä on monenlaisia. Mikä pätee ydinperheeseen ei päde uusiofuusioperheeseen. Mikä on todellisuutta kahden vanhemman perheessä ei ole todellisuutta yksinhuoltajan perheessä.
Lapset ovat usein fiksumpia kuin kaltaisesi tuomitsevat ja joustamattomalla ajattelulla varustellut aikuiset.
"Minun mieheni poikien isä on miljonääri."
Niin mitä? Isoisääkö tarkoitat.
Vai onko miehesi ex myös mies? Miehesi on bi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysytäänpäs nyt tälläistäkin kun tänään sain tiukan puhelun miniältä.
Pojan vaimolla ensimmäisestä liitosta 2 lasta 12 ja 10 v ja poikani kanssa lapset 7 ja 3v
Niin ostatteko mummut ja vaarit kaikille samanarvoset lahjat vai niille omille paremmat.
Olen ostanut omille lapsenlapsille noin 100€ arvoset joulu ja synttärilahjat ja miniän lapsille noin 20€ arvoset lahjat.
Tänään sain tosiaan puhelun jossa miniä sanoi että kaikille on oltava saman arvoset lahjat tai ei oteta lahjoja ollenkaan vastaan. Lapset saavat myös isän puolen isovanhemmilta lahjat.
Kuinka teillä toimitaan?Minun mieheni poikien isä on miljonääri. Omalla pojallani taas ei ole kuin yhdet isovanhemmat eikä isää elämässä lainkaan.
Olen sanonut pojalleni että mieheni pojilla on eri säännöt, eri isovanhemmat ja heillä erilainen tapa toimia. Poikani saa luonnollisestikin vähemmän ja rahassa mitattuna halvempia lahjoja.
Olen siis opettanut että aina ja kaikkialla kaikki eivät ole samanarvoisia, ts. nallekarkit eivät mene aina tasan. Ja että sellainen on elämässä ihan normaalia. Omasta mielestäni olen onnistunut hyvin. Poikani ei ole koskaan ollut kateellinen tai katkera toisten kalliimmista lahjoista, vaan on iloinnut omistaan.
Opetat, että jopa perheen sisällä ihmiset ja lapset ovat eriarvoisia? Mahtaa lapsellasi olla loistava itsetunto vanhempana, ellei ole jo nyt...
Miksi olette yhdessä samana "perheenä", jos homma menee sun lapset ja mun lapset? Monet ammattilaiset puhuvat näistä kuvioista, miten ne rikkovat lapsia monella tapaa. Lastensuojelussa ja lastenvalvojalla nämä perheet ovat todella surullinen näky.
Meillä on sun lapset ja mun lapset. Kyllähän ne lapset itsekin tietää, kuka on oma vanhempi., jos ikää on useampi vuosi.
Äidilläni oli jo hieman vanhempi lapsi edellisestä avioliitosta hänen tavatessaan isäni, jonka kanssa sitten sai minut. Siskoni ei siis ole isäni biologinen lapsi.
Isäni vanhemmat asuivat kaukana ja heillä oli paljon lastenlapsia, rahaa sen sijaan ei ollut liiaksi. Joka ikinen joulu saimme siskoni kanssa samansuuruisen rahalahjan, samoin syntymäpäivinä, aina isovanhempien kuolemaan saakka.
En halua ottaa kantaa ap:n tilanteeseen sen kummemmin, mutta sen haluan kertoa, että muistoni isovanhemmistani on (välimatkasta ja sen tuomasta etäisyydestä huolimatta) hyvin lämmin ja arvostava juuri tämänkaltaisten arvovalintojen takia. Siinä perheessä lapset olivat jumalan lahjoja ja kaikki ihmiset keskenään tasavertaisia. Isäni on jatkanut vanhempiensa "perintöä" siskoni kanssa ja nyt omassa uusperheessäni, johon kuuluu mieheni lapsi edellisestä liitosta.
Kyllä, kaikilla on oikeus antaa tai olla antamatta omistaan kuten itse haluaa. Olen kuitenkin onnellinen siitä, että itse en koe kovin tärkeäksi asiaksi sitä, ettei kukaan nyt vain saisi mitään mitä ei ole ansainnut tai mikä ei hänelle kuulu. En usko että sellainen tekee ihmistä kovin onnelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysytäänpäs nyt tälläistäkin kun tänään sain tiukan puhelun miniältä.
Pojan vaimolla ensimmäisestä liitosta 2 lasta 12 ja 10 v ja poikani kanssa lapset 7 ja 3v
Niin ostatteko mummut ja vaarit kaikille samanarvoset lahjat vai niille omille paremmat.
Olen ostanut omille lapsenlapsille noin 100€ arvoset joulu ja synttärilahjat ja miniän lapsille noin 20€ arvoset lahjat.
Tänään sain tosiaan puhelun jossa miniä sanoi että kaikille on oltava saman arvoset lahjat tai ei oteta lahjoja ollenkaan vastaan. Lapset saavat myös isän puolen isovanhemmilta lahjat.
Kuinka teillä toimitaan?Minun mieheni poikien isä on miljonääri. Omalla pojallani taas ei ole kuin yhdet isovanhemmat eikä isää elämässä lainkaan.
Olen sanonut pojalleni että mieheni pojilla on eri säännöt, eri isovanhemmat ja heillä erilainen tapa toimia. Poikani saa luonnollisestikin vähemmän ja rahassa mitattuna halvempia lahjoja.
Olen siis opettanut että aina ja kaikkialla kaikki eivät ole samanarvoisia, ts. nallekarkit eivät mene aina tasan. Ja että sellainen on elämässä ihan normaalia. Omasta mielestäni olen onnistunut hyvin. Poikani ei ole koskaan ollut kateellinen tai katkera toisten kalliimmista lahjoista, vaan on iloinnut omistaan.
Opetat, että jopa perheen sisällä ihmiset ja lapset ovat eriarvoisia? Mahtaa lapsellasi olla loistava itsetunto vanhempana, ellei ole jo nyt...
Miksi olette yhdessä samana "perheenä", jos homma menee sun lapset ja mun lapset? Monet ammattilaiset puhuvat näistä kuvioista, miten ne rikkovat lapsia monella tapaa. Lastensuojelussa ja lastenvalvojalla nämä perheet ovat todella surullinen näky.
Isovanhemmar rikkovat uusperheet? Onkohan nyt ongelmat tehokkaasti ulkoistettu. Miltä lapsesta itsestään mahtaa tuntua, kun hänen huoneensa siirtyy uusperheen lapselle. Näin kävi naapuristossa, kun eron jälkeen lastenhuoneet "tyhjeni"... tilalle tuli uusperheen lapset.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa nämä eriarvoisen kohtelun kannattajat tekevät musta tahallista väärinymmärtämistä. Ei kukaan ole musta missään esittänyt että kaikkien exien nyksien lapsille pitää ostaa tonnilla lahjoja.
Vaan ihan tasan sitä on yrittänyt moni sanoa että _samassa taloudessa_ yhdessä sisaruksina eläville lapsille on fiksua antaa tasapuoliset lahjat. Se on hyväksi niile omille lapsenlapsillekin.
Mutta mukavampi on ymmärtää väärin ja saada siten perusteltua omaa epäreilua suhtautumistaan. Onkohan moni epäreiluuden puolustaja kenties äitipuoli, joka ei pidä miehensä lapsista?
Aivan samaa ajattelin. Kiitos kun kiteytit sen noin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysytäänpäs nyt tälläistäkin kun tänään sain tiukan puhelun miniältä.
Pojan vaimolla ensimmäisestä liitosta 2 lasta 12 ja 10 v ja poikani kanssa lapset 7 ja 3v
Niin ostatteko mummut ja vaarit kaikille samanarvoset lahjat vai niille omille paremmat.
Olen ostanut omille lapsenlapsille noin 100€ arvoset joulu ja synttärilahjat ja miniän lapsille noin 20€ arvoset lahjat.
Tänään sain tosiaan puhelun jossa miniä sanoi että kaikille on oltava saman arvoset lahjat tai ei oteta lahjoja ollenkaan vastaan. Lapset saavat myös isän puolen isovanhemmilta lahjat.
Kuinka teillä toimitaan?Minun mieheni poikien isä on miljonääri. Omalla pojallani taas ei ole kuin yhdet isovanhemmat eikä isää elämässä lainkaan.
Olen sanonut pojalleni että mieheni pojilla on eri säännöt, eri isovanhemmat ja heillä erilainen tapa toimia. Poikani saa luonnollisestikin vähemmän ja rahassa mitattuna halvempia lahjoja.
Olen siis opettanut että aina ja kaikkialla kaikki eivät ole samanarvoisia, ts. nallekarkit eivät mene aina tasan. Ja että sellainen on elämässä ihan normaalia. Omasta mielestäni olen onnistunut hyvin. Poikani ei ole koskaan ollut kateellinen tai katkera toisten kalliimmista lahjoista, vaan on iloinnut omistaan.
Opetat, että jopa perheen sisällä ihmiset ja lapset ovat eriarvoisia? Mahtaa lapsellasi olla loistava itsetunto vanhempana, ellei ole jo nyt...
Miksi olette yhdessä samana "perheenä", jos homma menee sun lapset ja mun lapset? Monet ammattilaiset puhuvat näistä kuvioista, miten ne rikkovat lapsia monella tapaa. Lastensuojelussa ja lastenvalvojalla nämä perheet ovat todella surullinen näky.
En voi vaikuttaa muiden ihmisten käytökseen tai lahjomishaluun. Voin vaikuttaa vain omaan käytökseeni ja siihen, millaisen mallin lapseni saa minulta. Mielestäni on tarpeetonta korostaa sellaista eriarvoisuutta mihin ei itse voi vaikuttaa. En olisi hyötynyt mitään jos olisin alkanut kiukutella siitä että mieheni pojat saavat kalliimpia lahjoja.
Poikani on nykyisin tasapainoinen, hyväitsetuntoinen ja hyvin menestyvä teini. Ja tienaa jo lukion ohessa omaa rahaa. Lastensuojelun yms. asiakkuudet eivät myöskään ole osuneet kohdallemme.
Vierailija kirjoitti:
Äidilläni oli jo hieman vanhempi lapsi edellisestä avioliitosta hänen tavatessaan isäni, jonka kanssa sitten sai minut. Siskoni ei siis ole isäni biologinen lapsi.
Isäni vanhemmat asuivat kaukana ja heillä oli paljon lastenlapsia, rahaa sen sijaan ei ollut liiaksi. Joka ikinen joulu saimme siskoni kanssa samansuuruisen rahalahjan, samoin syntymäpäivinä, aina isovanhempien kuolemaan saakka.
En halua ottaa kantaa ap:n tilanteeseen sen kummemmin, mutta sen haluan kertoa, että muistoni isovanhemmistani on (välimatkasta ja sen tuomasta etäisyydestä huolimatta) hyvin lämmin ja arvostava juuri tämänkaltaisten arvovalintojen takia. Siinä perheessä lapset olivat jumalan lahjoja ja kaikki ihmiset keskenään tasavertaisia. Isäni on jatkanut vanhempiensa "perintöä" siskoni kanssa ja nyt omassa uusperheessäni, johon kuuluu mieheni lapsi edellisestä liitosta.
Kyllä, kaikilla on oikeus antaa tai olla antamatta omistaan kuten itse haluaa. Olen kuitenkin onnellinen siitä, että itse en koe kovin tärkeäksi asiaksi sitä, ettei kukaan nyt vain saisi mitään mitä ei ole ansainnut tai mikä ei hänelle kuulu. En usko että sellainen tekee ihmistä kovin onnelliseksi.
Tätä juuri tarkoitetaan kun sanotaan että köyhyys periytyy. Myös uusperhellisyys näyttää periytyvän. Mitä vanhemmat edellä, sitä lapset perässä. Mallioppimista pahimmillaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa nämä eriarvoisen kohtelun kannattajat tekevät musta tahallista väärinymmärtämistä. Ei kukaan ole musta missään esittänyt että kaikkien exien nyksien lapsille pitää ostaa tonnilla lahjoja.
Vaan ihan tasan sitä on yrittänyt moni sanoa että _samassa taloudessa_ yhdessä sisaruksina eläville lapsille on fiksua antaa tasapuoliset lahjat. Se on hyväksi niile omille lapsenlapsillekin.
Mutta mukavampi on ymmärtää väärin ja saada siten perusteltua omaa epäreilua suhtautumistaan. Onkohan moni epäreiluuden puolustaja kenties äitipuoli, joka ei pidä miehensä lapsista?
Minä olen äitipuoli ja ”epäreiluuden puolustaja”.
Minusta olisi väärin vaatia, että anoppini pitäisi ostaa lahjat minun kahdelle lapselleni. Hänellä on jo kuusi lastenlasta, joile ostaa Lahjat. Miksi hänen pitäisi lahjoa kahdeksan lasta?
Ja minulla on omakin äiti. Hänellä on kaksi lastenlasta. Miksi hänen pitäisi ostaa lahjat vielä neljälle muulle, mieheni lapsille. Ei eläkeläisellä ole rahaa pilvin pimein.
En ymmärrä, en.
Vierailija kirjoitti:
"Minun mieheni poikien isä on miljonääri."
Niin mitä? Isoisääkö tarkoitat.
Vai onko miehesi ex myös mies? Miehesi on bi?
Äh, mieheni poikien isoisä. Luulen että mieheni ex mieheni ovat heteroita☺.
Nimenomaan näin. Sukupuun voi vaikka piirtää, ihan pienillekin lapsille. Se että sukulaiset sekoitetaan epämääräiseksi mössöksi lasten mielessä ei millään lailla luo lapselle sen kummempaa turvaa tai sukua. Todet asiat pitää käsitellä tosina. Jos siellä jonkun sukuhaarassa on jotain surullista tai ikävää, siitäkin pitää voida puhua, lapselle sopivalla tavalla tietysti. Ihan varmasti jokaisen sukulinjoista löytyy myös jotain tärkeää, mielenkiintoista tai erikoista. Että vaikka Mauri on ehkä rikas ja Sinikan sisko on voittanut missikisat, voi korostaa sitä että Pekan isä oli tosi kätevä käsistään ja taitava puuseppä, ja Anne oli piirinmestari hiihtokisoissa nuoruudessaan.