häirtisiskö teitä, jos miehenne kävisi vieraan naisen kanssa kahdestaan kahvilla?

Vierailija kirjoitti:

Oma mieheni ei halua, että käyn lounaalla kaksistaan kenenkään miehen kanssa. Jos kahvittelisin jonkun saman miehen kanssa kaksisteen säännöllisesti, niin tulisi kriisi.

Täällä on aina kumman vapaamielisiä kommentoijia. Kaikki käy ja mistään ei pidä olla koskaan mustasukkainen. Oletteko itse niitä pettäjiä vai onko puolisonne niin kammottava näky, ettei hänestä tarvitse olla yhtään mustis?

Samaa mietin kun tälläisin vastauksia luen. Kaikki pitää hyväksyä. :D

Oman kokemukseni perusteella en ole puolisosta yhtään mustasukkainen vain silloin, jos koen olevani parempitasoisempi kuin hän ja siis pidän häntä vähän huonompana tai jos suhteesta puuttuu aito intohimo ja romanttinen rakkaus. Nämä jotka eivät hermostu mistään puolison kiinnostuksenosoituksista muihin, luultavasti ovat jonkinlaisissa kämppissuhteissa tai enemmän järkiliitoissa. Tai sitten väheksyvät ja jopa hieman halveksivat puolisoaan, jos ovat alkaneet nähdä hänet itse kriittisessä valossa eivätkä hahmota, että puoliso voikin olla jonkun muun mielestä upea ja tavoiteltava saalis.

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemukseni perusteella en ole puolisosta yhtään mustasukkainen vain silloin, jos koen olevani parempitasoisempi kuin hän ja siis pidän häntä vähän huonompana tai jos suhteesta puuttuu aito intohimo ja romanttinen rakkaus. Nämä jotka eivät hermostu mistään puolison kiinnostuksenosoituksista muihin, luultavasti ovat jonkinlaisissa kämppissuhteissa tai enemmän järkiliitoissa. Tai sitten väheksyvät ja jopa hieman halveksivat puolisoaan, jos ovat alkaneet nähdä hänet itse kriittisessä valossa eivätkä hahmota, että puoliso voikin olla jonkun muun mielestä upea ja tavoiteltava saalis.

Tiiviimmin ilmaistuna - pitävät itsestäänselvyytenä

Vierailija kirjoitti:

Oma mieheni ei halua, että käyn lounaalla kaksistaan kenenkään miehen kanssa. Jos kahvittelisin jonkun saman miehen kanssa kaksisteen säännöllisesti, niin tulisi kriisi.

Täällä on aina kumman vapaamielisiä kommentoijia. Kaikki käy ja mistään ei pidä olla koskaan mustasukkainen. Oletteko itse niitä pettäjiä vai onko puolisonne niin kammottava näky, ettei hänestä tarvitse olla yhtään mustis?

Ei kumpikaan. Mä olen vain niin varma itsestäni ja omasta asemastani miehen elämässä ja sydämessä, että luotan sen tekemisiin. Se ei missään nimessä vaarantaisi meidän parisuhdetta ja perhettä millään niin typerällä kuin pettämisellä. Ja jos se sattuisi joskus rakastumaan johonkin toiseen, en mä sitä vahtimalla ja kieltämällä pystyisi estämään kuitenkaan. Miksi siis turhaan vaivata mieltään sellaisella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma mieheni ei halua, että käyn lounaalla kaksistaan kenenkään miehen kanssa. Jos kahvittelisin jonkun saman miehen kanssa kaksisteen säännöllisesti, niin tulisi kriisi.

Täällä on aina kumman vapaamielisiä kommentoijia. Kaikki käy ja mistään ei pidä olla koskaan mustasukkainen. Oletteko itse niitä pettäjiä vai onko puolisonne niin kammottava näky, ettei hänestä tarvitse olla yhtään mustis?

Ei kumpikaan. Mä olen vain niin varma itsestäni ja omasta asemastani miehen elämässä ja sydämessä

Tuo on sitä itsestäänselvyyrenä pitämistä juuri...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma mieheni ei halua, että käyn lounaalla kaksistaan kenenkään miehen kanssa. Jos kahvittelisin jonkun saman miehen kanssa kaksisteen säännöllisesti, niin tulisi kriisi.

Täällä on aina kumman vapaamielisiä kommentoijia. Kaikki käy ja mistään ei pidä olla koskaan mustasukkainen. Oletteko itse niitä pettäjiä vai onko puolisonne niin kammottava näky, ettei hänestä tarvitse olla yhtään mustis?

Ei kumpikaan. Mä olen vain niin varma itsestäni ja omasta asemastani miehen elämässä ja sydämessä

Tuo on sitä itsestäänselvyyrenä pitämistä juuri...

Niin? Mä pidän itsestään selvänä, että mies on vapaaehtoisesti minun kanssani, ja rakastaa minua, eikä halua loukata eikä pettää. Miksi mä olisin sen kanssa, jos tuo ei olisi itsestäänselvyys?

Vierailija kirjoitti:

Oma mieheni ei halua, että käyn lounaalla kaksistaan kenenkään miehen kanssa. Jos kahvittelisin jonkun saman miehen kanssa kaksisteen säännöllisesti, niin tulisi kriisi.

Täällä on aina kumman vapaamielisiä kommentoijia. Kaikki käy ja mistään ei pidä olla koskaan mustasukkainen. Oletteko itse niitä pettäjiä vai onko puolisonne niin kammottava näky, ettei hänestä tarvitse olla yhtään mustis?

En ole pettäjä ja mies kelpaisi muillekin naisille, silti en yritä häntä väkisin pitää. Hänellä on jopa ollut seurusteluaikanamme yökylässä nainen eikä suhteemme siihen kaatunut. Minä kävin äskettäin lounaalla entisen työkaverin kanssa, miespuolisen. Mies pelaa silloin tällöin sulkista naispuolisen pelikaverin kanssa. Ihan monogamisessa suhteessa olemme, emme avoimessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma mieheni ei halua, että käyn lounaalla kaksistaan kenenkään miehen kanssa. Jos kahvittelisin jonkun saman miehen kanssa kaksisteen säännöllisesti, niin tulisi kriisi.

Täällä on aina kumman vapaamielisiä kommentoijia. Kaikki käy ja mistään ei pidä olla koskaan mustasukkainen. Oletteko itse niitä pettäjiä vai onko puolisonne niin kammottava näky, ettei hänestä tarvitse olla yhtään mustis?

jos se sattuisi joskus rakastumaan johonkin toiseen, en mä sitä vahtimalla ja kieltämällä pystyisi estämään kuitenkaan. Miksi siis turhaan vaivata mieltään sellaisella?

Tästä taas tulee kuva, ettei teil ole sellaista polttavaa intohimoa suhteessa, että ihan fyysisesti sattuisi, jos toinen lähtisi.

Perheen nostit esiin. Luotat siihen, että mies ajattelee järjellä eikä tekisi mitään niin tyhmää, joka vaarantaisi perheen yhdesdä pysymisen. No eihän nyt kukaan rationaalisesti ajatellen petäkään! Tunteiden ja himon sokaisemana niitä tyhmiä tekoja tehdään.

tilanteita on erilaisia, naisia on erilaisia :D

ei sillä että epäilisin mieheni pettävän. en omista häntä ja jos haluaa toisen niin sitten haluaa, sydän menee rikki mutta minkäs minä toisen tekemisille voin.

vähän olen hermona nyt lähinnä siksi että mieheni on sellainen ystävällinen tyyppi, juttelee ja koittaa piristää toisia. noniin tämähän kävi kahvilla tämän jallittajan kanssa niin se ymmärsi väärin ja kuvitteli mun miehen olevan siitä kiinnostunut. ja nyt säälii, ylenkatsoo minua voittajafiiliksellä, vaimoraukkaa jonka olemus selkeästi ei miestään kiihota "mutta sun mies on kiimassa meitsiin läl". minkä olettaisin olevan epätosi mutta menisinkö minä rähjäämään ämmälle että näpit irti mun miehestä? pah.

lähinnä tämä siis kävi mun ylpeyden päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma mieheni ei halua, että käyn lounaalla kaksistaan kenenkään miehen kanssa. Jos kahvittelisin jonkun saman miehen kanssa kaksisteen säännöllisesti, niin tulisi kriisi.

Täällä on aina kumman vapaamielisiä kommentoijia. Kaikki käy ja mistään ei pidä olla koskaan mustasukkainen. Oletteko itse niitä pettäjiä vai onko puolisonne niin kammottava näky, ettei hänestä tarvitse olla yhtään mustis?

Ei kumpikaan. Mä olen vain niin varma itsestäni ja omasta asemastani miehen elämässä ja sydämessä, että luotan sen tekemisiin. Se ei missään nimessä vaarantaisi meidän parisuhdetta ja perhettä millään niin typerällä kuin pettämisellä. Ja jos se sattuisi joskus rakastumaan johonkin toiseen, en mä sitä vahtimalla ja kieltämällä pystyisi estämään kuitenkaan. Miksi siis turhaan vaivata mieltään sellaisella?

Juuri näin. Ei tipu niin korkealta, sitten kun se mies lähtee kumminkin kävelemään, yleensä puolisosta riippumattomista syistä. Kaikki muu on huonoa itsetuntoa.

Mene, ap, joskus mukaan kahville niin pääset tarkkailemaan kuinka vaivautuneita ovat. Usein toistuvina tapahtumina näissä kahvitteluissa kyllä piilee iso vaara mennä pidemmälle. Turha kenenkään on väittää muuta.

Noilla reunaehdoilla... eli kuluttaa aikaa lapsen harrastuksen ajan toisen samassa tilanteessa olevan kanssa, niin ei haittaa.

Jos alkaa laittaa siistimpää vaatetta ja lähteä säännöllisen epäsäännöllisesti tapaamaan jotain ihan uutta tuttua tai vaikka työkaveria vapaalla, niin haittaisi... olisi melkoinen muutos nykyiseen.

Päiväkahviseura on ihan jees ,)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma mieheni ei halua, että käyn lounaalla kaksistaan kenenkään miehen kanssa. Jos kahvittelisin jonkun saman miehen kanssa kaksisteen säännöllisesti, niin tulisi kriisi.

Täällä on aina kumman vapaamielisiä kommentoijia. Kaikki käy ja mistään ei pidä olla koskaan mustasukkainen. Oletteko itse niitä pettäjiä vai onko puolisonne niin kammottava näky, ettei hänestä tarvitse olla yhtään mustis?

jos se sattuisi joskus rakastumaan johonkin toiseen, en mä sitä vahtimalla ja kieltämällä pystyisi estämään kuitenkaan. Miksi siis turhaan vaivata mieltään sellaisella?

Tästä taas tulee kuva, ettei teil ole sellaista polttavaa intohimoa suhteessa, että ihan fyysisesti sattuisi, jos toinen lähtisi.

Perheen nostit esiin. Luotat siihen, että mies ajattelee järjellä eikä tekisi mitään niin tyhmää, joka vaarantaisi perheen yhdesdä pysymisen. No eihän nyt kukaan rationaalisesti ajatellen petäkään! Tunteiden ja himon sokaisemana niitä tyhmiä tekoja tehdään.

Ei kai kukaan perusta perhettä miehen kanssa, joka oon ihan täysin himojensa vietävissä ilman minkäänlaista aivotoimintaa siinä ajatuksen ja toteutuksen välissä.

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemukseni perusteella en ole puolisosta yhtään mustasukkainen vain silloin, jos koen olevani parempitasoisempi kuin hän ja siis pidän häntä vähän huonompana tai jos suhteesta puuttuu aito intohimo ja romanttinen rakkaus. Nämä jotka eivät hermostu mistään puolison kiinnostuksenosoituksista muihin, luultavasti ovat jonkinlaisissa kämppissuhteissa tai enemmän järkiliitoissa. Tai sitten väheksyvät ja jopa hieman halveksivat puolisoaan, jos ovat alkaneet nähdä hänet itse kriittisessä valossa eivätkä hahmota, että puoliso voikin olla jonkun muun mielestä upea ja tavoiteltava saalis.

Tai sitten jos itse on joku maailmanmissi ja tämä kahvitteluseura sotanorsu ei mustasukkaisuus myöskään nosta päätään.

Jos toiseen ei voi luottaa, tulee mustasukkaiseksi. Miksei voi luottaa? No vaikka siksi ettei koe avoimuutta ja tunneyhteyttä omassa parisuhteessa tai joitain lupauksia on aiemmin petetty. Tällaisessa parisuhteessa epäilisin kahvittelun johtavan muuhunkin, koska oletan että jollekulle se mies sitten haluaisi olla avoin ja tunne etsii purkautumiskanavaa, kunnes sen löytää.

Puhukaa tunteistanne. Onko sulla hyvä olla tässä? Muuttaisitko jotain jos voisit?

Kahville? kirjoitti:

Jos toiseen ei voi luottaa, tulee mustasukkaiseksi. Miksei voi luottaa? No vaikka siksi ettei koe avoimuutta ja tunneyhteyttä omassa parisuhteessa tai joitain lupauksia on aiemmin petetty. Tällaisessa parisuhteessa epäilisin kahvittelun johtavan muuhunkin, koska oletan että jollekulle se mies sitten haluaisi olla avoin ja tunne etsii purkautumiskanavaa, kunnes sen löytää.

Puhukaa tunteistanne. Onko sulla hyvä olla tässä? Muuttaisitko jotain jos voisit?

Olisko tämä tunneyhteys ja tunteidensa avaaminen ja runsas keskustelu enemmän naisten kuin miesten toive parisuhteessa...

Voi hyvä luoja! Jos on pakko aikaa lapsen harrastuksessa kuluttaa niin jo on ihmeellistä ettei sitten kahville voi odottaessa mennä jonkun kanssa joka on siinä samassa tilanteessa. Ala sinä kuskata lasta sinne harrastukseen niin ei tarvi moisia miettiä! Veikkaan myös että jos kahvittelukaveri olisi mies, et vaivaisi pientä päätäsi ollenkaan koko asialla.

Miksi olet noin epävarma?

Toista ihmistä ei voi hallita eikä omistaa. Omaan rakkaaseen pitää voidan luottaa ja jos ei voi niin jotain on vialla. Ja sille sitten taas joko voi tehdä jotain tai ei. Jos ei niin voi myös erota. Turha stressata siitä mitä toinen voi tehdä ja kenen matkaan lähteä kun et ole vahtimassa. Jos on lähteäkseen niin se kyllä löytää sille ajan ja paikan, ja siihen ei mikään mahti maailmassa auta. Jos näin käy niin sitten voi jatkaa matkaa ja toivottaa "kusipäälle" hyvää loppuelämää ja uudelle puolisolle onnea matkaan! :)

Nimim. Mua on petetty joka suhteessa ja olen asiaa joutunut aika paljon työstämään. Olin ennen melkoisen mustasukkainen, kunnes tajusin että se vie multa vain kaiken energian.

Sille joka kirjoitit täällä että miehesi ei saa katsoa pornoa: sulle ei ole oikeutta päättää siitä. Mies itse tekee sen päätöksen ja jos valitsisi katsoa, olisi sun otettava tai jätettävä. "Eikä haluaisikaan katsoa," todennäköisesti katsoo mutta sulta salassa niinkuin normaali käytöstapoihin kuuluu. Jotta vaimo saa kuvitella että meillä ei pornoa katsota

Kyllä häiritsisi ja häiritsi exsuhteessa. Kaikki ne exmiehen "ollaan vain kavereita" jutut paljastui lopulta enemmän kuin vain kaverisuhteiksi. En luota tällaisessa asiaan yhtään ja vaikka mies olisi kaverilinjalla, niin se nainen voi kuvitella jotain muuta. Joo olen epäluuloinen ja onneksi nykyisessä suhteessa on asian suhteen selkeät säännöt ja ollaan samoilla linjoilla asiasta.