Mitä eläintä pelkäät?

En osaa realistisesti mitään krokotiileja ajatuksen tasolla pelätä, ehkä jos olisin reissussa niiden kotikonnuilla. Noin muuten pelkään hevosia, en osaa yhtään lukea niitä ja toimivat niin eri tavalla kuin vaikka koirat, joiden kanssa pelannut koko ikäni. Samoin pelkään kaneja. :D Pienemmistä pelkään epärealistisesti hämähäkkejä ja muurahaisia, joku vaistonvarainen pakenemisreaktio syntyy, samoin ampiaisista ja muista surisevista isoista (ei kärpäset), mutta se ei ehkä niin epärealistinen pelko ole.

Jännä, sitten taas rottia, hiiriä, käärmeitä tms. en kavahda ollenkaan.

Hämähäkkejä! Ulkona osaan olla välittämättä, mutta jos tulevat sisälle, niiltä lähtee nopeasti henki. Jyrsijät eivät pelota, minulla on lemmikkirottia. Lemmikkikäärmeitä olen silittänyt pari kertaa ja tuntuvat kivalta. Ampiaisia välttelen, pari kertaa on pistäneet ja sattui niin s-tanasti. Karhut eivät pelota, mökin ympäristössä niitä on mutta liikkuessa tulee pidettyä meteliä, niin väistävät.

Pelkään tai ainakin kammoksun kyllä rottia jonkin verran koska asun kaupungissa jonka metrossa kulkee rottia joilta voi saada vaikka mitä hirveitä tauteja. Monesti olen nähnyt vastakkaiselta pysäkiltä kun ne juoksevat seinää pitkin eivätkä penkeillä istuvat ihmiset tajua mitään, hrrrrr.

Ampiaisia ja kyitä pelkään. En nyt mitenkään hysteerisesti, mutta kuitenkin. 

Pelkään tissieläimiä.

Karhu pentujen kanssa.

Varma paniikki iskisi ja lähtisin juoksemaan, vaikka tiedän kyllä ettei saisi.

Ulkomailla, Atlantin rannalla pelotti meren läheisyydessä kun tiesin että sielä oikeasti on haita.

Mieli ei voi mitenkään ymmärtää näitä surffareita jotka tieten tahtoen lähtevät alueille jossa on oikea hengenvaara.

Leijona tai tiikeri olisi nyös aika ikävä kohdata luonnossa, mutta hai se kaikista kanmottavun ajatus.

Vierailija kirjoitti:

Siiderivalaita. Suomessa n 2,5milj kpl. Tyypillinen käytös on pyrkiä inhimillistämään petoeläimiä. Unelmoivat herrarodun tuhoutumisesta. Loisivat isäntiensä lompakolla menestyäkseen yhteiskunnassa. Lisääntyvät pääosin arabian niemimaan herrarodun kanssa. Satunnaisesti tavataan soidinmenoissa Gambiassa

+1

Ihmistä, varsinkin uskovaista.

Suomessa hyvin suurta osaa ötököistä. Sellainen selittämätön, alkukantainen inhoreaktio. Koko maailmassa ehkä hai. Joskus järvessäkin kun käy uimassa tulee ajatus hauesta  nappaamassa varpaasta ja meinaa tulla kiire rantaan, saati sitten kun miettii haita. Kai siinä on se ajatus siitä, ettei näe mitä siellä itsensä alla tapahtuu, tavallaan menee sokkona suhteellisen vieraassa elementissä jossa on lopulta aika avuton jos joku kävisi kimppuun.

Pelkään paarmoja yli kaiken. Niiden pääasiallisena tavoitteenahan on oikeasti purra jotakin isoa eläintä/ihmistä. Ampiainen ei ole läheskään niin pelottava kun niillä ei ole mitään tarvetta pistää ketään jos niitä ei häiritse.

Vierailija kirjoitti:

Koiraa ja aivan älyttömästi.

Kierrän puoli kilometriä ylimääräistä lenkkiä, etten törmäisi erään naapurin saksanpaimenkoiraan, joka on usein karannut aitauksestaan kotoväen poissaollessa. Koira päivystää silloin pyörätiellä.

Myös kytketyt koirat pelottaa.

Ilmoita tästä irrallaan olevasta koirasta joka kerta poliisille!

Pienet lapset voivat oikeasti olla vaarassa.

En pelkää varsinaisesti mitään eläintä ennenkuin se on ajankohtaista, kuten vaikka joutuminen karhun ja pentujen väliin.

Harakoita ja variksia, kerran kävi varislauma päälle kun lenkitin koiraani .

Tuhatjalkaisia! Mulla on jonkinasteinen fobia. Erityisen kamalia ovat isot trooppiset tuhatjalkaiset (miten joku voikin pitää sellaisia lemmikkinä), mutta kotimaiset versiotkin kammottavat. Elukoiden taipumus piileskellä jossain raoissa ja epämääräinen liikkumistapa ovat kai ne kaikkein kuvottavimmat piirteet. Lisäksi jotkut lajit ovat myrkyllisiä.

Olen kyllä harjoituttanut itseäni tuhatjalkaisten suhteen, jotta en siirtäisi perusteetonta pelkoani lapsiin. Vaikka mieli tekisi kiljua, pakottaudun sanomaan tekomairealla äänellä: "Katso, tuhatjalkainen". Lisäksi uskaltaudun nykyisin koskemaan tuhatjalkaisiin paksut nahkarukkaset kädessä, jos on tarvis.

Villieläimiä, vaarallisia ötököitä, esim ampiaisia, hämähäkkejä, käärmeitä ja skorpioneja, tiettyjä kotieläimiä, esim vihaisia koiria, lehmät ja sonnit vasta pelottavia onkin. Hyi saatana. 

Suomen luonnossa ainoa pelättävä on punkki. Vaarallisilta eläimiltä on yleensä erittäin helppo suojautua. Poikkeus ovat loiset ja hyönteiset. Matkalla olen paljon huolestuneempi siitä, että saan ruuasta jonkin madon kuin siitä että jossain on tiikereitä.

En oikein jaksa ryhtyä kuvittelemaan, miltä tuntuisi uida haiden seassa tms. kun sitä ei koskaan tule tapahtumaan.

Tyrannosaurus Rex (siis jos niitä olisi vielä).

Susi ja karhu jolla on pennut.

Sammakoita😅

Sudenkorentoja! Hyi saatana! Kiljun kuin syötävä, jos tulevat viittä metriä lähemmäs. Onneksi kaupungissa näitä ei näy.