Lue keskustelun säännöt.
Kissa pelkää poikaani yhtäkkiä
02.10.2017 |
En ymmärrä mistä nyt on kyse. Tänään aivan yllättäen kissamme alkoi murista ja sähistä hieman alle 3v pojalleni. Ennen ei ole ollut koskaan mitenkään aggressiivinen. Ovat olleet kavereita aina. Nyt vain murisee ja tuijottaa silmät laajentuneena poikaani ja jos poika menee lähelle, sähisee. Minua ei pelkää, antaa silittää normaalisti, mutta ei halua syliin. Kököttää vaan tuolla kissapuussa.
Mietin, että voiko kissa pelätä poikaa eilisen hiustenleikkuun takia? Koska mitään muutakaan tässä nyt ei ole tapahtunut. Poika kyllä näyttää hyvinkin erilaiselta. Pitkistä kiharaisista hiuksista tuli aivan lyhyet. Olisi kyllä outoa, jos ei tunnistaisi hajuista ja äänistä ym.
Mitäs nyt tehdään?
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
No, kerronpa oman tarinani. Olen lapseton ja minulla on nyt 12 v. kissa, tapahtumahetkellä 11-vuotias. Ihan normaali, sosiaalinen kissa, joka ei kuitenkaan ole tottunut lapsiin ja aina ollut varuillaan lasten kanssa. Tämä sinällään on helppo ymmärtää, koska lapset kiljahtelevat ja juoksevat, ja käyttäytyvät siis kissan kannalta arvaamattomasti. Myös lähestyvät tosi ripeästi, jos haluavat esim. silittää kissaa.
Viime kesänä siis kävi niin, kun siskoni perhe oli kylässä, että siskoni energiset alle 4 v. lapset juoksentelivat sisällä ja pelasivat meluisia pelejä. Kissa säikkyi lapsia ja väisti heitä.
Yhdessä vaiheessa sitten kävikin niin, että kun 2 v. poika juoksi kissan ohi suht läheltä, kissa lähtikin perään, ja ennen kuin kukaan ehti estää, kävi lapsen kimppuun (otti tassuilla kiinni pepusta/lanteilta, lapsella vaippa). Tilanteessa lapsi sai naarmun reiteen. Kyse ei ollut leikistä, vaan kissa oli suorastaan aggressiivinen.
Tämän jälkeen koko loppuvierailun olin ihan haukkana, ettei vastaava pääse toistumaan.
Kissa siis jotenkin kokee poikasi uhkaavaksi, ja siten että sen pitää puolustautua. Nuo laajentuneet pupillit ja sähinä on ihan selvä merkki, että kaikki ei ole nyt OK. Olet toiminut ihan oikein siinä, että olet valpastunut tilanteessa. Voisiko poikaa ohjata olemaan sisällä vähän rauhallisemmin, ja säästämään esim. riehakkaimmat juoksuleikit ulos? Tai sitten rauhoittaa kissalle oman nurkan kotoanne, johon kukaan (siis myös sinä ja miehesi) ei kissaa mene/pääse sörkkimään? Teillä on nyt aika tulehtunut tilanne, kun kaikilla on kissaan jännittynyt suhde.
Meillä tilanne sitten meni näin, että pidän pienet lapset ja kissani erillään toisistaan. Naarmun takia en kissaani piikille vie, ja toivon että sinäkin teet kaikkesi kotona sen eteen, että kissa saa rauhoittua ja poikakin saa olla kotona rauhassa. Tsemppiä!
Kiitos tästä kommentista! Melkein ainut asiallinen täällä..
Varasin ajan eläinlääkärille ja käydään tutkimassa onko joku vikana. Yritämme kaikkemme, että pystyisimme taas elämään sovussa niinkuin aiemmin..
Jos ei käytös muutu normaaliksi poikaa kohtaan, niin on pakko etsiä uusi koti. Ei kenenkään pidä kotona pelätä, ei kissan eikä pojan.
Tämä on nyt viimeinen kommenttini minulta, on sen verran sairasta sakkia täällä. Kuka edes pystyy ajattelemaan mitään kissan leikkelyä saksilla? Edelleenkään ei pojalla ole ollut mahdollisuutta saada saksia käsiinsä. Tulee vaan pahempi olo tästä kun lukee näitä kommentteja. Kissa on aina ollut meille perheenjäsen Ja olemme aina yrittäneet kohdella sitä hyvin ja rakastavasti.
Kiitos kaikille keillä on ollut asiallista sanottavaa!
Sairaat av-kissamammat antakaa vaan kissanne raadella lapsenne, huutamatta tai tekemättä yhtikäs mitään.
Kiitos.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan satuttanut kissaa, kun silmäsi vältti.
Ja ku noin pieni lapsi, niin tod.näk. nostanu hännästä ilmaan, jopa pyörittäny. Eikä ole tehny pelkästään tietämättömyyttään, kissa aistii satuttamishalukkuuden.
Pojan kans tarkkana, jos moista ilmenee, niin kipeäksi on kasvamassa....Tämä nyt taas on melkoisen sairas kommentti.. Kissa on siperiankissa joten aika isokokoinen. Mitenköhän 15 kiloinen, alle 100cm lapsi voisi nostaa lähemmäs 6kg painavaa kissaa? Ei ole mahdollista.. On kyllä joskus yrittänyt nostaa syliin, mutta ei kyllä onnistu. Ja eiköhän olisi lapsikin saanut kynsistä jos tuollaista yrittäisi...
AP
AP
Saahan sitä muuten revittyä hännästä, toope.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, kerronpa oman tarinani. Olen lapseton ja minulla on nyt 12 v. kissa, tapahtumahetkellä 11-vuotias. Ihan normaali, sosiaalinen kissa, joka ei kuitenkaan ole tottunut lapsiin ja aina ollut varuillaan lasten kanssa. Tämä sinällään on helppo ymmärtää, koska lapset kiljahtelevat ja juoksevat, ja käyttäytyvät siis kissan kannalta arvaamattomasti. Myös lähestyvät tosi ripeästi, jos haluavat esim. silittää kissaa.
Viime kesänä siis kävi niin, kun siskoni perhe oli kylässä, että siskoni energiset alle 4 v. lapset juoksentelivat sisällä ja pelasivat meluisia pelejä. Kissa säikkyi lapsia ja väisti heitä.
Yhdessä vaiheessa sitten kävikin niin, että kun 2 v. poika juoksi kissan ohi suht läheltä, kissa lähtikin perään, ja ennen kuin kukaan ehti estää, kävi lapsen kimppuun (otti tassuilla kiinni pepusta/lanteilta, lapsella vaippa). Tilanteessa lapsi sai naarmun reiteen. Kyse ei ollut leikistä, vaan kissa oli suorastaan aggressiivinen.
Tämän jälkeen koko loppuvierailun olin ihan haukkana, ettei vastaava pääse toistumaan.
Kissa siis jotenkin kokee poikasi uhkaavaksi, ja siten että sen pitää puolustautua. Nuo laajentuneet pupillit ja sähinä on ihan selvä merkki, että kaikki ei ole nyt OK. Olet toiminut ihan oikein siinä, että olet valpastunut tilanteessa. Voisiko poikaa ohjata olemaan sisällä vähän rauhallisemmin, ja säästämään esim. riehakkaimmat juoksuleikit ulos? Tai sitten rauhoittaa kissalle oman nurkan kotoanne, johon kukaan (siis myös sinä ja miehesi) ei kissaa mene/pääse sörkkimään? Teillä on nyt aika tulehtunut tilanne, kun kaikilla on kissaan jännittynyt suhde.
Meillä tilanne sitten meni näin, että pidän pienet lapset ja kissani erillään toisistaan. Naarmun takia en kissaani piikille vie, ja toivon että sinäkin teet kaikkesi kotona sen eteen, että kissa saa rauhoittua ja poikakin saa olla kotona rauhassa. Tsemppiä!
Kiitos tästä kommentista! Melkein ainut asiallinen täällä..
Varasin ajan eläinlääkärille ja käydään tutkimassa onko joku vikana. Yritämme kaikkemme, että pystyisimme taas elämään sovussa niinkuin aiemmin..
Jos ei käytös muutu normaaliksi poikaa kohtaan, niin on pakko etsiä uusi koti. Ei kenenkään pidä kotona pelätä, ei kissan eikä pojan.Tämä on nyt viimeinen kommenttini minulta, on sen verran sairasta sakkia täällä. Kuka edes pystyy ajattelemaan mitään kissan leikkelyä saksilla? Edelleenkään ei pojalla ole ollut mahdollisuutta saada saksia käsiinsä. Tulee vaan pahempi olo tästä kun lukee näitä kommentteja. Kissa on aina ollut meille perheenjäsen Ja olemme aina yrittäneet kohdella sitä hyvin ja rakastavasti.
Kiitos kaikille keillä on ollut asiallista sanottavaa!
Sairaat av-kissamammat antakaa vaan kissanne raadella lapsenne, huutamatta tai tekemättä yhtikäs mitään.Kiitos.
AP
Miksi sinulla on edes kissa? Ei se huutaminen mitään auta. Taidat olla semmonen kaikille huutaja.
Et siis näe omassa toiminnassanne mitään vikaa?
Mulla on koira. Lapsille on opetettu miten sen kanssa toimitaan eikä koirallekaan huutaa tarvitse.
Huudatko lapsillekin ja tarraat kiinni?
Anna kissa pois niin ei tarvitse stressata
Suosittelen ettet jatkossa hommaa mitään eläintä kun et selkeästi pärjää ilman huutoa ja kimppuun käymistä edes kissalle...
Taitaa lisää sähistä ja murista ap:lle eikä pojalle käytöksensä ja toimintansa vuoksi....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kissa pelkää ap:ta eikä poikaa. Ja ap:n miestä. Ja kohta pelkää sitä poikaakin kun poika alkaa ottamaan vanhemmistaan mallia 👏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, kerronpa oman tarinani. Olen lapseton ja minulla on nyt 12 v. kissa, tapahtumahetkellä 11-vuotias. Ihan normaali, sosiaalinen kissa, joka ei kuitenkaan ole tottunut lapsiin ja aina ollut varuillaan lasten kanssa. Tämä sinällään on helppo ymmärtää, koska lapset kiljahtelevat ja juoksevat, ja käyttäytyvät siis kissan kannalta arvaamattomasti. Myös lähestyvät tosi ripeästi, jos haluavat esim. silittää kissaa.
Viime kesänä siis kävi niin, kun siskoni perhe oli kylässä, että siskoni energiset alle 4 v. lapset juoksentelivat sisällä ja pelasivat meluisia pelejä. Kissa säikkyi lapsia ja väisti heitä.
Yhdessä vaiheessa sitten kävikin niin, että kun 2 v. poika juoksi kissan ohi suht läheltä, kissa lähtikin perään, ja ennen kuin kukaan ehti estää, kävi lapsen kimppuun (otti tassuilla kiinni pepusta/lanteilta, lapsella vaippa). Tilanteessa lapsi sai naarmun reiteen. Kyse ei ollut leikistä, vaan kissa oli suorastaan aggressiivinen.
Tämän jälkeen koko loppuvierailun olin ihan haukkana, ettei vastaava pääse toistumaan.
Kissa siis jotenkin kokee poikasi uhkaavaksi, ja siten että sen pitää puolustautua. Nuo laajentuneet pupillit ja sähinä on ihan selvä merkki, että kaikki ei ole nyt OK. Olet toiminut ihan oikein siinä, että olet valpastunut tilanteessa. Voisiko poikaa ohjata olemaan sisällä vähän rauhallisemmin, ja säästämään esim. riehakkaimmat juoksuleikit ulos? Tai sitten rauhoittaa kissalle oman nurkan kotoanne, johon kukaan (siis myös sinä ja miehesi) ei kissaa mene/pääse sörkkimään? Teillä on nyt aika tulehtunut tilanne, kun kaikilla on kissaan jännittynyt suhde.
Meillä tilanne sitten meni näin, että pidän pienet lapset ja kissani erillään toisistaan. Naarmun takia en kissaani piikille vie, ja toivon että sinäkin teet kaikkesi kotona sen eteen, että kissa saa rauhoittua ja poikakin saa olla kotona rauhassa. Tsemppiä!
Kiitos tästä kommentista! Melkein ainut asiallinen täällä..
Varasin ajan eläinlääkärille ja käydään tutkimassa onko joku vikana. Yritämme kaikkemme, että pystyisimme taas elämään sovussa niinkuin aiemmin..
Jos ei käytös muutu normaaliksi poikaa kohtaan, niin on pakko etsiä uusi koti. Ei kenenkään pidä kotona pelätä, ei kissan eikä pojan.Tämä on nyt viimeinen kommenttini minulta, on sen verran sairasta sakkia täällä. Kuka edes pystyy ajattelemaan mitään kissan leikkelyä saksilla? Edelleenkään ei pojalla ole ollut mahdollisuutta saada saksia käsiinsä. Tulee vaan pahempi olo tästä kun lukee näitä kommentteja. Kissa on aina ollut meille perheenjäsen Ja olemme aina yrittäneet kohdella sitä hyvin ja rakastavasti.
Kiitos kaikille keillä on ollut asiallista sanottavaa!
Sairaat av-kissamammat antakaa vaan kissanne raadella lapsenne, huutamatta tai tekemättä yhtikäs mitään.Kiitos.
AP
Tuo loppu lause kertoo kaiken sinusta, ap.
Anna tosiaan se kissa parempaan kotiin.
Taidat useinkin huutaa ja käsiksi käydä kissaasi. Nyt se on kissa, seuraavaksi lapsi.
Normaali ihminen ei kissaan tai muuhunkaan lemmikkiin käsiksi käy eikä huuda sille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihtoehdot on nämä:
A) lapsi on satuttanut kissaa
B) kissa on sairas (kipuja?) ja on syytä viedä eläinlääkäriin tutkittavaksi
Kilttikin kissa voi muuttua aggressiiviseksi kipujen takia. Kokemusta on. Ja arpia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kissa parempaan kotiin ja lapsi huostaan ennen kun lapseen kosketaan ja sille aletaan huutamaan :O
Ap miehineen lastentekokieltoon ja eläintenpitokieltoon. Mieluummin hoitolaitokseen ja avain hävitettävä ikuisiksi ajoiksi.
Joku raja nyt hei
Toisessa ketjussa itketään kahta ammuttua kattia ja täällä puolustellaan ap:n ja miehensä harjoittamaa väkivaltaa ja huutamista yhdelle katille.
Mikä teitä oikein vaivaa??
Luin nimittäin kaikki ap:n kommentit ja en edes löydä sanoja miksikä häntä edes kutsuisin. En ainakaan eläintenystäväksi kuvailemiensa tekojensa perusteella. Enkä miestäkään.
Syy ei ole lapsessa, syy on ap:ssa ja hänen miehessään. Kuten tuolla jo joku sen kirjoittikin, että nyt kissa suhtautuu negatiivisesti myös lapseen. Yhdistää ap:n ja miehen kimppuunsa käymisen ja huutamisen siihen poikaan, joka ei välttämättä ole kissalle tehnyt mitään kuten nämä vanhemmat ilmeisesti.
Eikä tämä yht'äkkiä ole alkanut. Veikkaan että on jatkunut jo pitkään kissan kaltoin kohtelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikasi on paha. Kissa vaistoaa pojassa olevan pahuuden. Eläimet tunnistavat pahat ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Poikasi on paha. Kissa vaistoaa pojassa olevan pahuuden. Eläimet tunnistavat pahat ihmiset.
Myös ap ja miehensä ovat pahoja ihmisiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kissan käytös muuttuu yhtäkkiä radikaalisti, voi olla syytä käydä eläinlääkärillä!
Syynä voi olla sairaus tai kipu. Oma maailman kiltein tyttökissani vetäytyi pesäänsä ja sähisi eikä antanut koskea. Oli todella aggressiivinen. Paljastui virtsatie infektio.
Tietysti voi olla että lapsi satuttanut kissaa, mutta noin voimakas reaktio kyllä epäilyttää. Minä veisin tarkistettavaksi onko jotain vinossa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan satuttanut kissaa, kun silmäsi vältti.
Ja ku noin pieni lapsi, niin tod.näk. nostanu hännästä ilmaan, jopa pyörittäny. Eikä ole tehny pelkästään tietämättömyyttään, kissa aistii satuttamishalukkuuden.
Pojan kans tarkkana, jos moista ilmenee, niin kipeäksi on kasvamassa....Tämä nyt taas on melkoisen sairas kommentti.. Kissa on siperiankissa joten aika isokokoinen. Mitenköhän 15 kiloinen, alle 100cm lapsi voisi nostaa lähemmäs 6kg painavaa kissaa? Ei ole mahdollista.. On kyllä joskus yrittänyt nostaa syliin, mutta ei kyllä onnistu. Ja eiköhän olisi lapsikin saanut kynsistä jos tuollaista yrittäisi...
AP
AP
OI!! Onko teillä siperiankissa?! OMG!!! Ne on ihania karvapalleroita!! Mistä niitä saa??!!
No haloo. Jos toinen selkeästi reagoi negatiivisesti jo lapseen, lapsen ei todellakaan kannata lähteä sörkkimään räpylöitään kissan naamalle. Ihan saa itseään syyttää jos noin innolla tahtoo verinäytettä antaa.
Poika kiusannut kissaa, satuttanut. Kissa on viisas eläin, muistaa ja tuntee kyllä naaman,etenkin lapsen,jotka ovat arvaamattomia muutenkin. Kissan pitää saada syödä,nukkua ja paskoa rauhassa.
Ap, tulisitko kuitenkin kertomaan miten eläinlääkärillä kävi? Jäi sen verran kissan käytös mietityttämään, että olisi kiva kuulla miten kävi ja löysikö lääkäri syyn käytökseen.
Minä ainakin pitäisin lapsen poissa kissan lähettyviltä, mieluusti niin ettei lähesty kissaa lainkaan, missään olosuhteissa. Toisekseen tästä yhtäkkisestä aggressiivisuudesta tulee mieleen kaksi mahdollisuutta:
a) sairaus ja/tai kipu
b) poika on joko tahallaan tai tahattomasti tehnyt kissalle jotain
Meillä normaalisti todella lauhkea katti kävi yhtäkkiä todella vihaiseksi ja tarkemmissa tutkimuksissa syypääksi ilmeni haava. Kissasta siis tulee välttelevä ja ärtyisä jos sillä on hankala olo.
Vaikka syyksi osoittautuisikin loppujen lopuksi esim. virtsatietulehdus, en silti tämän jälkeen jättäisi poikaa ja kissaa ikinä kahdestaan. Kissa saattaa silti edelleen yhtäkkiä yhdistää pojan olemuksen tai eleen jotenkin kipuun ja ahdistavaan tilanteeseen, joten en luottaisi enää.
Kissasta luopuminenkin on tietenkin aina vaihtoehto. Joskus nimittäin tuollaisen jälkeen tilanne ei palaudu aikaisempaan tilaan lainkaan.
Pidän muuten melkoisen erikoisena täällä joidenkin kirjoittajien reaktioita siihen, että ap otti kissasta kiinni kun vaikutti siltä että se on käymässä lapsen kimppuun. Haluaisinpa tietää mitä he tekisivät itse tuollaisessa yhtäkkisessä ja pelottavassa tilanteessa. Isäni reaktio vihaiseen, veljeni kimppuun käyneeseen kissaan oli aikanaan se, että hän ampui kissan noin viiden minuutin kuluttua (se aika meni aseen hakemiseen sisältä).
Tarviiko sitä kattia härkkiä jatkuvasti? Tainnu saada teistä tarpeekseen....