Varatun miehen poikien Levin reissu
Onko ok päästää parisuhteessa oleva mies Leville poikien kanssa? Ikää on 32 vee..
Päästäisittekö?
Kommentit (364)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten aikuista ihmistä vois jotenkin olla päästämättä. Miten se noin käytännössä tapahtuisi? Sitoisit sen tuoliin?
Olis jotenkin kamala ajatus, että olis mies joka ei pettäisi vain ja ainoastaan siitä syystä että en päästäisi häntä kavereiden kanssa reissuun. Kun toi matkustaa tyyliin 100 päivää vuodessa työmatkoja, tilaisuus pettämiseen olis hyvin ilmeinen.
Miten te jotka ette päästä miestä/naista ikinä yksin mihinkään suhtaudutte työmatkoihin? Vai eikö niitä ole?
Meiltäkin löytyy naisporukasta se yksi, joka raahasi aina miehensä mukaan. Yllättäen ei enää käy meidän kanssa missään. Ehkä se mies ei päästä?
No meille ei tulisi tuollaista työmatkaongelmaa koska en ikinä ottaisi puolisoa joka ei ole ikinä paikalla kun häntä tarvitaan.
Satunnaiset työmatkat tietysti ihan fine, mutta jos mies reissaisi tuollaisia määriä (100 päivää vuodessa) niin ei me oltaisi yhdessä, enkä olisi perustanut perhettä hänen kanssaan.Eli eroaisit jos puolison työnkuva muuttuisi? Taidat olla kovin nuori.
Kyllä jokainen tekee itse valintoja työelämässä, eihän siellä sentään orjia olla vaikka joskus siltä tuntuisikin. Mä en yksinkertaisesti näe mitään järkeä perustaa perhettä ihmisen kanssa, joka ei ikinä ole läsnä. Tietysti nämäkin jutut käydään läpi suhteen alkuaikoina, puhutaan arvoista ja asioista jotka itselle on tärkeitä ja on hyvä selvittää mitä toinen arvostaa. En perustaisi perhettä jonkun uratykin kanssa, jos työ olisi sellaista että on käytännössä aina reissussa.
Valintoja, valintoja, niitä on elämässä pakko vaan tehdä. Ja en ole kyllä kovin nuori enää, vaikka välillä sitä toivoisikin olevansa.
Mutta nyt lähtee niin sivuraiteille, että en halua pilata ketjua enempää omilla aiheeseen liittymättömillä mielipiteilläni.
Siitä on noin 10v, kun olin eräässä isossa firmassa hr-osastolla duunissa. Iso firma jossa paljon nuoria pertti perheenisä-insinöörejä töissä. Kuulkaa kyllä oli jonoa pomojen ovella kun nämä tuoreet isukit ruinasivat työmatkoja ja -komennuksia ties minne Hilavinttiaan, aivan sama minne ja mitä, kunhan vaan pääsee pois kotoa. Kyllähän niille niitä komennusreissuja sitten tulikin, osa porukka kiitteli taas kun eivät joutuneet. Ei ollut niin "pakko päästä pois kotoa" kuin näillä kolmekymppisillä tuoreilla perheenisillä. Sinkun silmäni kyllä avautuivat.
Tähän on pakko kommentoida vaikka ketjun on niin typerä, että ei oikein muuten jaksaisi, mutta tämä sai hihat palamaan totaalisesti.
Siis sitähän saa kuulla jatkuvasti lastenhoidon "uuvuttamilta" kotiäideiltä miten se työssä käyvä mies saa TAUON lasten hoitamisesta joka arkipäivä kun se PÄÄSEE töihin.
Siltikin tämä idioottimainen aivopieru vetää kaiken aivan uudelle tasolle. Stressaava ja matkustelua vaativa päivätyö onkin nyt J*M*LAUTA PALKINTO, josta oikeen tapellaan ja rukoillaan pomolta ylimäärästä duunia, että saisi lölliä lisätunteja töitä tehden pakosalla raastavan raskasta lapsien kanssa leikkimistä... ei h*lvetti.
Onko teillä äityleillä MITÄÄN käsitystä tämän hetken työelämän meiningeistä??? Matkoista, asiakastilaisuuksista, koulutuksista jne. jne. jne. kun alat toimihenkilönä useammin kieltäytyä olet pian vähintäänkin sivuraiteella ja "hankala tapaus". Lisäksi näistä EI SAA PALKKAA vaan korkeintaan päivärahan siltä osalta kun mennään työajan yli. Sitten kotosalla odottaa joku harhainen ämmä katkerana kun ukko ramppaa "työlomilla"... taivaan kiitos olen sinkku.
Miten ja kuka niitä miehiä voi varata? Pitääkö ilmoittaa jonnekin valvontaan? Tarvitaanko siinä myös mieheltä toimenpiteitä tai jokin suostumus?
Ihmetyttää kun niin moni täällä kertoo, ettei päästäisi nimenomaan Leville, kun juuri siellä on niin paljon seksiä tarjolla.
Oman kokemuksen mukaan kaikista eniten seksiä on "tarjolla" kotona oman vaimon kanssa. Tilaisuus tekee varkaan-selityskään ei sovi Leville. Kyllä ne jotka on pettääkseen, pettävät ihan missä vaan.
10 vuotta ollaan näitä poikain Levin reissuja tehty, eikä kukaan meistä ole koskaan niillä naistaan pettänyt. Sen sijaan yksi kaveri pokasi salarakkaansa Hoplopista kun oli siellä lastensa kanssa.
Eikä minun ole koskaan mitään lupaa tarvinnut vaimolta kysyä. Meillä on asiasta yhteisesti sovittu ja katsottu, että sopii reissu perheen aikatauluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten aikuista ihmistä vois jotenkin olla päästämättä. Miten se noin käytännössä tapahtuisi? Sitoisit sen tuoliin?
Olis jotenkin kamala ajatus, että olis mies joka ei pettäisi vain ja ainoastaan siitä syystä että en päästäisi häntä kavereiden kanssa reissuun. Kun toi matkustaa tyyliin 100 päivää vuodessa työmatkoja, tilaisuus pettämiseen olis hyvin ilmeinen.
Miten te jotka ette päästä miestä/naista ikinä yksin mihinkään suhtaudutte työmatkoihin? Vai eikö niitä ole?
Meiltäkin löytyy naisporukasta se yksi, joka raahasi aina miehensä mukaan. Yllättäen ei enää käy meidän kanssa missään. Ehkä se mies ei päästä?
No meille ei tulisi tuollaista työmatkaongelmaa koska en ikinä ottaisi puolisoa joka ei ole ikinä paikalla kun häntä tarvitaan.
Satunnaiset työmatkat tietysti ihan fine, mutta jos mies reissaisi tuollaisia määriä (100 päivää vuodessa) niin ei me oltaisi yhdessä, enkä olisi perustanut perhettä hänen kanssaan.Eli eroaisit jos puolison työnkuva muuttuisi? Taidat olla kovin nuori.
Kyllä jokainen tekee itse valintoja työelämässä, eihän siellä sentään orjia olla vaikka joskus siltä tuntuisikin. Mä en yksinkertaisesti näe mitään järkeä perustaa perhettä ihmisen kanssa, joka ei ikinä ole läsnä. Tietysti nämäkin jutut käydään läpi suhteen alkuaikoina, puhutaan arvoista ja asioista jotka itselle on tärkeitä ja on hyvä selvittää mitä toinen arvostaa. En perustaisi perhettä jonkun uratykin kanssa, jos työ olisi sellaista että on käytännössä aina reissussa.
Valintoja, valintoja, niitä on elämässä pakko vaan tehdä. Ja en ole kyllä kovin nuori enää, vaikka välillä sitä toivoisikin olevansa.
Mutta nyt lähtee niin sivuraiteille, että en halua pilata ketjua enempää omilla aiheeseen liittymättömillä mielipiteilläni.
Siitä on noin 10v, kun olin eräässä isossa firmassa hr-osastolla duunissa. Iso firma jossa paljon nuoria pertti perheenisä-insinöörejä töissä. Kuulkaa kyllä oli jonoa pomojen ovella kun nämä tuoreet isukit ruinasivat työmatkoja ja -komennuksia ties minne Hilavinttiaan, aivan sama minne ja mitä, kunhan vaan pääsee pois kotoa. Kyllähän niille niitä komennusreissuja sitten tulikin, osa porukka kiitteli taas kun eivät joutuneet. Ei ollut niin "pakko päästä pois kotoa" kuin näillä kolmekymppisillä tuoreilla perheenisillä. Sinkun silmäni kyllä avautuivat.
Tähän on pakko kommentoida vaikka ketjun on niin typerä, että ei oikein muuten jaksaisi, mutta tämä sai hihat palamaan totaalisesti.
Siis sitähän saa kuulla jatkuvasti lastenhoidon "uuvuttamilta" kotiäideiltä miten se työssä käyvä mies saa TAUON lasten hoitamisesta joka arkipäivä kun se PÄÄSEE töihin.
Siltikin tämä idioottimainen aivopieru vetää kaiken aivan uudelle tasolle. Stressaava ja matkustelua vaativa päivätyö onkin nyt J*M*LAUTA PALKINTO, josta oikeen tapellaan ja rukoillaan pomolta ylimäärästä duunia, että saisi lölliä lisätunteja töitä tehden pakosalla raastavan raskasta lapsien kanssa leikkimistä... ei h*lvetti.
Onko teillä äityleillä MITÄÄN käsitystä tämän hetken työelämän meiningeistä??? Matkoista, asiakastilaisuuksista, koulutuksista jne. jne. jne. kun alat toimihenkilönä useammin kieltäytyä olet pian vähintäänkin sivuraiteella ja "hankala tapaus". Lisäksi näistä EI SAA PALKKAA vaan korkeintaan päivärahan siltä osalta kun mennään työajan yli. Sitten kotosalla odottaa joku harhainen ämmä katkerana kun ukko ramppaa "työlomilla"... taivaan kiitos olen sinkku.
On työmatkoja ja työmatkoja. Toisissa firmoissa et omia juoksujas juokse kohteessa, sut on aikataulutettu, etkä näe kuin lento/juna-asemat ja tietä. Sekä jotain lounaskuppiloita missä syöt ankeaa ruokaa kielitaidottomana ja saat päivärahat. Sitten on edelleen näitä "hyväveli" duunipaikkoja missä on omaa aikaa paljon, ja se on sitten työntekijän omassa päätännässä mitä ajalla tekee. Käykö kuntosalilla, lenkillä vai maksullisissa naisissa vai lukeeko hotellissa laaturomaaneja?
Ainakin eräissä valtion viroissa tuntuu sitä löysää riittävän. Päätellen niistä valokuvasulkeisista, mitä kohdallemme joskus osuu kun herra virkamies on ollut ulkomaan komennuksella yksin muutaman viikon. Kyllä siinä on ehtinyt muutakin kuin vain tiukkaa duuniasiaa tehdä. Enkä puhu mistään ministereistä vaan aika perusihmisistä mutta kuitenkin rivimiestä paremmista duuneista.
Jos tässä itse meikäläinen, taviksena, pikkufirmassa yksityisellä olevana, menen työ/koulutusmatkalle johonkin Helsinkiin, se ei todellakaan ole huvia. Ensin istun junassa ja sitten koulutuspaikassa 7h ja sitten junalla takaisin. Ei ole huvia, ei. :) Ei tarvi olla puolison mustis :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten aikuista ihmistä vois jotenkin olla päästämättä. Miten se noin käytännössä tapahtuisi? Sitoisit sen tuoliin?
Olis jotenkin kamala ajatus, että olis mies joka ei pettäisi vain ja ainoastaan siitä syystä että en päästäisi häntä kavereiden kanssa reissuun. Kun toi matkustaa tyyliin 100 päivää vuodessa työmatkoja, tilaisuus pettämiseen olis hyvin ilmeinen.
Miten te jotka ette päästä miestä/naista ikinä yksin mihinkään suhtaudutte työmatkoihin? Vai eikö niitä ole?
Meiltäkin löytyy naisporukasta se yksi, joka raahasi aina miehensä mukaan. Yllättäen ei enää käy meidän kanssa missään. Ehkä se mies ei päästä?
No meille ei tulisi tuollaista työmatkaongelmaa koska en ikinä ottaisi puolisoa joka ei ole ikinä paikalla kun häntä tarvitaan.
Satunnaiset työmatkat tietysti ihan fine, mutta jos mies reissaisi tuollaisia määriä (100 päivää vuodessa) niin ei me oltaisi yhdessä, enkä olisi perustanut perhettä hänen kanssaan.Eli eroaisit jos puolison työnkuva muuttuisi? Taidat olla kovin nuori.
Kyllä jokainen tekee itse valintoja työelämässä, eihän siellä sentään orjia olla vaikka joskus siltä tuntuisikin. Mä en yksinkertaisesti näe mitään järkeä perustaa perhettä ihmisen kanssa, joka ei ikinä ole läsnä. Tietysti nämäkin jutut käydään läpi suhteen alkuaikoina, puhutaan arvoista ja asioista jotka itselle on tärkeitä ja on hyvä selvittää mitä toinen arvostaa. En perustaisi perhettä jonkun uratykin kanssa, jos työ olisi sellaista että on käytännössä aina reissussa.
Valintoja, valintoja, niitä on elämässä pakko vaan tehdä. Ja en ole kyllä kovin nuori enää, vaikka välillä sitä toivoisikin olevansa.
Mutta nyt lähtee niin sivuraiteille, että en halua pilata ketjua enempää omilla aiheeseen liittymättömillä mielipiteilläni.
Siitä on noin 10v, kun olin eräässä isossa firmassa hr-osastolla duunissa. Iso firma jossa paljon nuoria pertti perheenisä-insinöörejä töissä. Kuulkaa kyllä oli jonoa pomojen ovella kun nämä tuoreet isukit ruinasivat työmatkoja ja -komennuksia ties minne Hilavinttiaan, aivan sama minne ja mitä, kunhan vaan pääsee pois kotoa. Kyllähän niille niitä komennusreissuja sitten tulikin, osa porukka kiitteli taas kun eivät joutuneet. Ei ollut niin "pakko päästä pois kotoa" kuin näillä kolmekymppisillä tuoreilla perheenisillä. Sinkun silmäni kyllä avautuivat.
Tähän on pakko kommentoida vaikka ketjun on niin typerä, että ei oikein muuten jaksaisi, mutta tämä sai hihat palamaan totaalisesti.
Siis sitähän saa kuulla jatkuvasti lastenhoidon "uuvuttamilta" kotiäideiltä miten se työssä käyvä mies saa TAUON lasten hoitamisesta joka arkipäivä kun se PÄÄSEE töihin.
Siltikin tämä idioottimainen aivopieru vetää kaiken aivan uudelle tasolle. Stressaava ja matkustelua vaativa päivätyö onkin nyt J*M*LAUTA PALKINTO, josta oikeen tapellaan ja rukoillaan pomolta ylimäärästä duunia, että saisi lölliä lisätunteja töitä tehden pakosalla raastavan raskasta lapsien kanssa leikkimistä... ei h*lvetti.
Onko teillä äityleillä MITÄÄN käsitystä tämän hetken työelämän meiningeistä??? Matkoista, asiakastilaisuuksista, koulutuksista jne. jne. jne. kun alat toimihenkilönä useammin kieltäytyä olet pian vähintäänkin sivuraiteella ja "hankala tapaus". Lisäksi näistä EI SAA PALKKAA vaan korkeintaan päivärahan siltä osalta kun mennään työajan yli. Sitten kotosalla odottaa joku harhainen ämmä katkerana kun ukko ramppaa "työlomilla"... taivaan kiitos olen sinkku.
En tiedä missä olet töissä ja mitä teet mutta kyllä meillä ainakin työreissut on rahakkaita ja lomaa verrattuna normityöpäivään sekä kotiarkeen ja voit lisäksi laskuttaa työtunteja omantunnon mukaan ja fiman luottokortti laulaa.
En myöskään tiedä oletko homo tai mikä sinua vaivaa jos et naisien kanssa ole siellä pelaillut. Minä ainakin tiedän hotellielämän tylsyyden ja ainoa huvi on alakerran baari ja naiset. Myönnän myös sen että olen itsekäs paska enkä ajattele vaimoani tai hänen edellisen liiton lasta mutta tämä auttaa minua jaksamaan kotona odottavassa oravanpyörässä vaimo ja sen lapsi - laina - työ.
Jos Levillä ei petä, niin ei sitten missään.
Mutta jos on pettääkseen, niin sitähän voi pettää missä vaan. Tiedän tyypin joka pettää ruokatunnilla, on mm. nainut toimiston vessassa tai autossa parkkihallissa...
Levin taikahan on siinä, että kaukana kotoa naiset innostuvat. En tiedä muuta paikkaa, missä miehelle seikkailujen saanti olisi niin varma kuin suosituilla viikoilla ja tarjonta on vielä pääosin laadukasta.
Ei se toki tarkoita sitä, että kaikki siellä pettää ja osalle voi riittää pieni piristävä flirttikin. Kyllä ainakin meidän porukasta kaikki ovat joka ilta vastakkaisen sukupuolen kanssa jutuissa tai tekemisissä viihteellä. Osa sitten johtaa johonkin ja osa ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten aikuista ihmistä vois jotenkin olla päästämättä. Miten se noin käytännössä tapahtuisi? Sitoisit sen tuoliin?
Olis jotenkin kamala ajatus, että olis mies joka ei pettäisi vain ja ainoastaan siitä syystä että en päästäisi häntä kavereiden kanssa reissuun. Kun toi matkustaa tyyliin 100 päivää vuodessa työmatkoja, tilaisuus pettämiseen olis hyvin ilmeinen.
Miten te jotka ette päästä miestä/naista ikinä yksin mihinkään suhtaudutte työmatkoihin? Vai eikö niitä ole?
Meiltäkin löytyy naisporukasta se yksi, joka raahasi aina miehensä mukaan. Yllättäen ei enää käy meidän kanssa missään. Ehkä se mies ei päästä?
No meille ei tulisi tuollaista työmatkaongelmaa koska en ikinä ottaisi puolisoa joka ei ole ikinä paikalla kun häntä tarvitaan.
Satunnaiset työmatkat tietysti ihan fine, mutta jos mies reissaisi tuollaisia määriä (100 päivää vuodessa) niin ei me oltaisi yhdessä, enkä olisi perustanut perhettä hänen kanssaan.Eli eroaisit jos puolison työnkuva muuttuisi? Taidat olla kovin nuori.
Kyllä jokainen tekee itse valintoja työelämässä, eihän siellä sentään orjia olla vaikka joskus siltä tuntuisikin. Mä en yksinkertaisesti näe mitään järkeä perustaa perhettä ihmisen kanssa, joka ei ikinä ole läsnä. Tietysti nämäkin jutut käydään läpi suhteen alkuaikoina, puhutaan arvoista ja asioista jotka itselle on tärkeitä ja on hyvä selvittää mitä toinen arvostaa. En perustaisi perhettä jonkun uratykin kanssa, jos työ olisi sellaista että on käytännössä aina reissussa.
Valintoja, valintoja, niitä on elämässä pakko vaan tehdä. Ja en ole kyllä kovin nuori enää, vaikka välillä sitä toivoisikin olevansa.
Mutta nyt lähtee niin sivuraiteille, että en halua pilata ketjua enempää omilla aiheeseen liittymättömillä mielipiteilläni.
Siitä on noin 10v, kun olin eräässä isossa firmassa hr-osastolla duunissa. Iso firma jossa paljon nuoria pertti perheenisä-insinöörejä töissä. Kuulkaa kyllä oli jonoa pomojen ovella kun nämä tuoreet isukit ruinasivat työmatkoja ja -komennuksia ties minne Hilavinttiaan, aivan sama minne ja mitä, kunhan vaan pääsee pois kotoa. Kyllähän niille niitä komennusreissuja sitten tulikin, osa porukka kiitteli taas kun eivät joutuneet. Ei ollut niin "pakko päästä pois kotoa" kuin näillä kolmekymppisillä tuoreilla perheenisillä. Sinkun silmäni kyllä avautuivat.
Tähän on pakko kommentoida vaikka ketjun on niin typerä, että ei oikein muuten jaksaisi, mutta tämä sai hihat palamaan totaalisesti.
Siis sitähän saa kuulla jatkuvasti lastenhoidon "uuvuttamilta" kotiäideiltä miten se työssä käyvä mies saa TAUON lasten hoitamisesta joka arkipäivä kun se PÄÄSEE töihin.
Siltikin tämä idioottimainen aivopieru vetää kaiken aivan uudelle tasolle. Stressaava ja matkustelua vaativa päivätyö onkin nyt J*M*LAUTA PALKINTO, josta oikeen tapellaan ja rukoillaan pomolta ylimäärästä duunia, että saisi lölliä lisätunteja töitä tehden pakosalla raastavan raskasta lapsien kanssa leikkimistä... ei h*lvetti.
Onko teillä äityleillä MITÄÄN käsitystä tämän hetken työelämän meiningeistä??? Matkoista, asiakastilaisuuksista, koulutuksista jne. jne. jne. kun alat toimihenkilönä useammin kieltäytyä olet pian vähintäänkin sivuraiteella ja "hankala tapaus". Lisäksi näistä EI SAA PALKKAA vaan korkeintaan päivärahan siltä osalta kun mennään työajan yli. Sitten kotosalla odottaa joku harhainen ämmä katkerana kun ukko ramppaa "työlomilla"... taivaan kiitos olen sinkku.
On työmatkoja ja työmatkoja. Toisissa firmoissa et omia juoksujas juokse kohteessa, sut on aikataulutettu, etkä näe kuin lento/juna-asemat ja tietä. Sekä jotain lounaskuppiloita missä syöt ankeaa ruokaa kielitaidottomana ja saat päivärahat. Sitten on edelleen näitä "hyväveli" duunipaikkoja missä on omaa aikaa paljon, ja se on sitten työntekijän omassa päätännässä mitä ajalla tekee. Käykö kuntosalilla, lenkillä vai maksullisissa naisissa vai lukeeko hotellissa laaturomaaneja?
Ainakin eräissä valtion viroissa tuntuu sitä löysää riittävän. Päätellen niistä valokuvasulkeisista, mitä kohdallemme joskus osuu kun herra virkamies on ollut ulkomaan komennuksella yksin muutaman viikon. Kyllä siinä on ehtinyt muutakin kuin vain tiukkaa duuniasiaa tehdä. Enkä puhu mistään ministereistä vaan aika perusihmisistä mutta kuitenkin rivimiestä paremmista duuneista.
Jos tässä itse meikäläinen, taviksena, pikkufirmassa yksityisellä olevana, menen työ/koulutusmatkalle johonkin Helsinkiin, se ei todellakaan ole huvia. Ensin istun junassa ja sitten koulutuspaikassa 7h ja sitten junalla takaisin. Ei ole huvia, ei. :) Ei tarvi olla puolison mustis :)
No ehkä sitten matkustelevien virkamiesten vaimoilla on syytä huoleen. Ehkä.
Yksityisellä puolella mun tyypillinen "huvireissu" menee silleen, että 5 aikaan aamulla lentokentällä ja siitä turistiluokassa matkaan. Perille tultua alkaa koulutus, jossa rankasti englantia murtava saksalainen pajattaa tasasella äänellä ilman taukoja ("too little time") puolille päiville ja sitten syödään luonas päämiehen ruokalassa. Sitten painellaan samassa huonosti tuuletetussa luokassa kahteen ja päätetään "yhdessä" skipata kahvit, että ehditään päästä sen hetkinen aihe loppuun... ihanaa. Kuuteen asti luentoja. Sitten on "vapaa-aikaa" eli tilaisuus tehdä etänä rästitöistä edes osa. Viimeistään kymmeneltä yritän päästä nukkumaan koska herätys on aamulla puoli kahdeksan ja aamulla sama jatkuu. Sellasen reissun jälkeen olen ainakin itse aivan tööt ja maasta on ehtinyt nähdä tasan lentokentän, bussin ikkunasta maisemia ja päämiehen konttorin. Olkaa ihmeessä kateellisia...
Hän todennäköisesti lähtee vaikka sanoisit mitä, ainut mitä voit tehdä on pakata salaa kortsuja laukkuun, ei tuo ainekaan tauteja mukana : ) tosiaan levillä kaikki on sinkkuja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten aikuista ihmistä vois jotenkin olla päästämättä. Miten se noin käytännössä tapahtuisi? Sitoisit sen tuoliin?
Olis jotenkin kamala ajatus, että olis mies joka ei pettäisi vain ja ainoastaan siitä syystä että en päästäisi häntä kavereiden kanssa reissuun. Kun toi matkustaa tyyliin 100 päivää vuodessa työmatkoja, tilaisuus pettämiseen olis hyvin ilmeinen.
Miten te jotka ette päästä miestä/naista ikinä yksin mihinkään suhtaudutte työmatkoihin? Vai eikö niitä ole?
Meiltäkin löytyy naisporukasta se yksi, joka raahasi aina miehensä mukaan. Yllättäen ei enää käy meidän kanssa missään. Ehkä se mies ei päästä?
No meille ei tulisi tuollaista työmatkaongelmaa koska en ikinä ottaisi puolisoa joka ei ole ikinä paikalla kun häntä tarvitaan.
Satunnaiset työmatkat tietysti ihan fine, mutta jos mies reissaisi tuollaisia määriä (100 päivää vuodessa) niin ei me oltaisi yhdessä, enkä olisi perustanut perhettä hänen kanssaan.Eli eroaisit jos puolison työnkuva muuttuisi? Taidat olla kovin nuori.
Kyllä jokainen tekee itse valintoja työelämässä, eihän siellä sentään orjia olla vaikka joskus siltä tuntuisikin. Mä en yksinkertaisesti näe mitään järkeä perustaa perhettä ihmisen kanssa, joka ei ikinä ole läsnä. Tietysti nämäkin jutut käydään läpi suhteen alkuaikoina, puhutaan arvoista ja asioista jotka itselle on tärkeitä ja on hyvä selvittää mitä toinen arvostaa. En perustaisi perhettä jonkun uratykin kanssa, jos työ olisi sellaista että on käytännössä aina reissussa.
Valintoja, valintoja, niitä on elämässä pakko vaan tehdä. Ja en ole kyllä kovin nuori enää, vaikka välillä sitä toivoisikin olevansa.
Mutta nyt lähtee niin sivuraiteille, että en halua pilata ketjua enempää omilla aiheeseen liittymättömillä mielipiteilläni.
Siitä on noin 10v, kun olin eräässä isossa firmassa hr-osastolla duunissa. Iso firma jossa paljon nuoria pertti perheenisä-insinöörejä töissä. Kuulkaa kyllä oli jonoa pomojen ovella kun nämä tuoreet isukit ruinasivat työmatkoja ja -komennuksia ties minne Hilavinttiaan, aivan sama minne ja mitä, kunhan vaan pääsee pois kotoa. Kyllähän niille niitä komennusreissuja sitten tulikin, osa porukka kiitteli taas kun eivät joutuneet. Ei ollut niin "pakko päästä pois kotoa" kuin näillä kolmekymppisillä tuoreilla perheenisillä. Sinkun silmäni kyllä avautuivat.
Tähän on pakko kommentoida vaikka ketjun on niin typerä, että ei oikein muuten jaksaisi, mutta tämä sai hihat palamaan totaalisesti.
Siis sitähän saa kuulla jatkuvasti lastenhoidon "uuvuttamilta" kotiäideiltä miten se työssä käyvä mies saa TAUON lasten hoitamisesta joka arkipäivä kun se PÄÄSEE töihin.
Siltikin tämä idioottimainen aivopieru vetää kaiken aivan uudelle tasolle. Stressaava ja matkustelua vaativa päivätyö onkin nyt J*M*LAUTA PALKINTO, josta oikeen tapellaan ja rukoillaan pomolta ylimäärästä duunia, että saisi lölliä lisätunteja töitä tehden pakosalla raastavan raskasta lapsien kanssa leikkimistä... ei h*lvetti.
Onko teillä äityleillä MITÄÄN käsitystä tämän hetken työelämän meiningeistä??? Matkoista, asiakastilaisuuksista, koulutuksista jne. jne. jne. kun alat toimihenkilönä useammin kieltäytyä olet pian vähintäänkin sivuraiteella ja "hankala tapaus". Lisäksi näistä EI SAA PALKKAA vaan korkeintaan päivärahan siltä osalta kun mennään työajan yli. Sitten kotosalla odottaa joku harhainen ämmä katkerana kun ukko ramppaa "työlomilla"... taivaan kiitos olen sinkku.
No miksi ne perusinsinöörit sitten rukoilevat että pääsisivät sinne Persläpilandiaan testaileen niitä kännykkämastojaan sitten jos se on niin rankkaa? Siksi että sekin voittaa kotiolot. Ei tulisi mieleenkään alkaa omassa duunissa rukoilemaan lisää duunikomennusmatkoja, ennemmin olen itse 8-16 toimistolla ja sitten kotiin. Se on taivahan tosi että työelämä on rankkaa nykyään, helpolla et leipääsi ansaitse, teit melkeinpä mitä vain. Ja työmatkat on rankkoja. Mutta jos kotona on "harhainen valittava ämmä" niin toki joku Malmön komennus kotiolot voittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten aikuista ihmistä vois jotenkin olla päästämättä. Miten se noin käytännössä tapahtuisi? Sitoisit sen tuoliin?
Olis jotenkin kamala ajatus, että olis mies joka ei pettäisi vain ja ainoastaan siitä syystä että en päästäisi häntä kavereiden kanssa reissuun. Kun toi matkustaa tyyliin 100 päivää vuodessa työmatkoja, tilaisuus pettämiseen olis hyvin ilmeinen.
Miten te jotka ette päästä miestä/naista ikinä yksin mihinkään suhtaudutte työmatkoihin? Vai eikö niitä ole?
Meiltäkin löytyy naisporukasta se yksi, joka raahasi aina miehensä mukaan. Yllättäen ei enää käy meidän kanssa missään. Ehkä se mies ei päästä?
No meille ei tulisi tuollaista työmatkaongelmaa koska en ikinä ottaisi puolisoa joka ei ole ikinä paikalla kun häntä tarvitaan.
Satunnaiset työmatkat tietysti ihan fine, mutta jos mies reissaisi tuollaisia määriä (100 päivää vuodessa) niin ei me oltaisi yhdessä, enkä olisi perustanut perhettä hänen kanssaan.Eli eroaisit jos puolison työnkuva muuttuisi? Taidat olla kovin nuori.
Kyllä jokainen tekee itse valintoja työelämässä, eihän siellä sentään orjia olla vaikka joskus siltä tuntuisikin. Mä en yksinkertaisesti näe mitään järkeä perustaa perhettä ihmisen kanssa, joka ei ikinä ole läsnä. Tietysti nämäkin jutut käydään läpi suhteen alkuaikoina, puhutaan arvoista ja asioista jotka itselle on tärkeitä ja on hyvä selvittää mitä toinen arvostaa. En perustaisi perhettä jonkun uratykin kanssa, jos työ olisi sellaista että on käytännössä aina reissussa.
Valintoja, valintoja, niitä on elämässä pakko vaan tehdä. Ja en ole kyllä kovin nuori enää, vaikka välillä sitä toivoisikin olevansa.
Mutta nyt lähtee niin sivuraiteille, että en halua pilata ketjua enempää omilla aiheeseen liittymättömillä mielipiteilläni.
Siitä on noin 10v, kun olin eräässä isossa firmassa hr-osastolla duunissa. Iso firma jossa paljon nuoria pertti perheenisä-insinöörejä töissä. Kuulkaa kyllä oli jonoa pomojen ovella kun nämä tuoreet isukit ruinasivat työmatkoja ja -komennuksia ties minne Hilavinttiaan, aivan sama minne ja mitä, kunhan vaan pääsee pois kotoa. Kyllähän niille niitä komennusreissuja sitten tulikin, osa porukka kiitteli taas kun eivät joutuneet. Ei ollut niin "pakko päästä pois kotoa" kuin näillä kolmekymppisillä tuoreilla perheenisillä. Sinkun silmäni kyllä avautuivat.
Tähän on pakko kommentoida vaikka ketjun on niin typerä, että ei oikein muuten jaksaisi, mutta tämä sai hihat palamaan totaalisesti.
Siis sitähän saa kuulla jatkuvasti lastenhoidon "uuvuttamilta" kotiäideiltä miten se työssä käyvä mies saa TAUON lasten hoitamisesta joka arkipäivä kun se PÄÄSEE töihin.
Siltikin tämä idioottimainen aivopieru vetää kaiken aivan uudelle tasolle. Stressaava ja matkustelua vaativa päivätyö onkin nyt J*M*LAUTA PALKINTO, josta oikeen tapellaan ja rukoillaan pomolta ylimäärästä duunia, että saisi lölliä lisätunteja töitä tehden pakosalla raastavan raskasta lapsien kanssa leikkimistä... ei h*lvetti.
Onko teillä äityleillä MITÄÄN käsitystä tämän hetken työelämän meiningeistä??? Matkoista, asiakastilaisuuksista, koulutuksista jne. jne. jne. kun alat toimihenkilönä useammin kieltäytyä olet pian vähintäänkin sivuraiteella ja "hankala tapaus". Lisäksi näistä EI SAA PALKKAA vaan korkeintaan päivärahan siltä osalta kun mennään työajan yli. Sitten kotosalla odottaa joku harhainen ämmä katkerana kun ukko ramppaa "työlomilla"... taivaan kiitos olen sinkku.
En tiedä missä olet töissä ja mitä teet mutta kyllä meillä ainakin työreissut on rahakkaita ja lomaa verrattuna normityöpäivään sekä kotiarkeen ja voit lisäksi laskuttaa työtunteja omantunnon mukaan ja fiman luottokortti laulaa.
En myöskään tiedä oletko homo tai mikä sinua vaivaa jos et naisien kanssa ole siellä pelaillut. Minä ainakin tiedän hotellielämän tylsyyden ja ainoa huvi on alakerran baari ja naiset. Myönnän myös sen että olen itsekäs paska enkä ajattele vaimoani tai hänen edellisen liiton lasta mutta tämä auttaa minua jaksamaan kotona odottavassa oravanpyörässä vaimo ja sen lapsi - laina - työ.
Tässäpä vasta idiootin kirjailema satu :D
ENSINNÄKIN sinä et laulata firman korttia mihinkään ellei sulla ole siihen laskuun laittaa asiakkaan nimeä, jolle on tarjottu. Jos sulla on asiakas mukana sun DUUNI on viihdyttää sitä ei viihtyä itse. Muutenhan sä nostaisit ittelles firman kassasta verotonta tuloa. Muutenkin sellaisen kortin saa vakituisesti taskuunsa ainoastaan ylemmät toimihenkilöt. Muut joutuu laulattamaan omaansa ja laskuttamaan taloa jälkeen päin.
TOISEKSI miten ja missä voit laskuttaa työtunteja "omantunnon mukaan"??? Siis keneltä ne laskutat? Jokainen laskutettava tunti on kohdennettava johonkin asiakkaaseen tai sitten sulla täytyy olla aivan huikeat perustelut sille miksi laskutat suoraan omaa taloa. Lisäksi jos sulla on talon kortti olet toimihenkilö, etkä laskuta mitään työtunteja...
Sä veikkasit, että olen homo koska en petä. Mä veikkaan, että sä olet työtön koska et tiedä työelämästä mitään ;D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten aikuista ihmistä vois jotenkin olla päästämättä. Miten se noin käytännössä tapahtuisi? Sitoisit sen tuoliin?
Olis jotenkin kamala ajatus, että olis mies joka ei pettäisi vain ja ainoastaan siitä syystä että en päästäisi häntä kavereiden kanssa reissuun. Kun toi matkustaa tyyliin 100 päivää vuodessa työmatkoja, tilaisuus pettämiseen olis hyvin ilmeinen.
Miten te jotka ette päästä miestä/naista ikinä yksin mihinkään suhtaudutte työmatkoihin? Vai eikö niitä ole?
Meiltäkin löytyy naisporukasta se yksi, joka raahasi aina miehensä mukaan. Yllättäen ei enää käy meidän kanssa missään. Ehkä se mies ei päästä?
No meille ei tulisi tuollaista työmatkaongelmaa koska en ikinä ottaisi puolisoa joka ei ole ikinä paikalla kun häntä tarvitaan.
Satunnaiset työmatkat tietysti ihan fine, mutta jos mies reissaisi tuollaisia määriä (100 päivää vuodessa) niin ei me oltaisi yhdessä, enkä olisi perustanut perhettä hänen kanssaan.Eli eroaisit jos puolison työnkuva muuttuisi? Taidat olla kovin nuori.
Kyllä jokainen tekee itse valintoja työelämässä, eihän siellä sentään orjia olla vaikka joskus siltä tuntuisikin. Mä en yksinkertaisesti näe mitään järkeä perustaa perhettä ihmisen kanssa, joka ei ikinä ole läsnä. Tietysti nämäkin jutut käydään läpi suhteen alkuaikoina, puhutaan arvoista ja asioista jotka itselle on tärkeitä ja on hyvä selvittää mitä toinen arvostaa. En perustaisi perhettä jonkun uratykin kanssa, jos työ olisi sellaista että on käytännössä aina reissussa.
Valintoja, valintoja, niitä on elämässä pakko vaan tehdä. Ja en ole kyllä kovin nuori enää, vaikka välillä sitä toivoisikin olevansa.
Mutta nyt lähtee niin sivuraiteille, että en halua pilata ketjua enempää omilla aiheeseen liittymättömillä mielipiteilläni.
Siitä on noin 10v, kun olin eräässä isossa firmassa hr-osastolla duunissa. Iso firma jossa paljon nuoria pertti perheenisä-insinöörejä töissä. Kuulkaa kyllä oli jonoa pomojen ovella kun nämä tuoreet isukit ruinasivat työmatkoja ja -komennuksia ties minne Hilavinttiaan, aivan sama minne ja mitä, kunhan vaan pääsee pois kotoa. Kyllähän niille niitä komennusreissuja sitten tulikin, osa porukka kiitteli taas kun eivät joutuneet. Ei ollut niin "pakko päästä pois kotoa" kuin näillä kolmekymppisillä tuoreilla perheenisillä. Sinkun silmäni kyllä avautuivat.
Tähän on pakko kommentoida vaikka ketjun on niin typerä, että ei oikein muuten jaksaisi, mutta tämä sai hihat palamaan totaalisesti.
Siis sitähän saa kuulla jatkuvasti lastenhoidon "uuvuttamilta" kotiäideiltä miten se työssä käyvä mies saa TAUON lasten hoitamisesta joka arkipäivä kun se PÄÄSEE töihin.
Siltikin tämä idioottimainen aivopieru vetää kaiken aivan uudelle tasolle. Stressaava ja matkustelua vaativa päivätyö onkin nyt J*M*LAUTA PALKINTO, josta oikeen tapellaan ja rukoillaan pomolta ylimäärästä duunia, että saisi lölliä lisätunteja töitä tehden pakosalla raastavan raskasta lapsien kanssa leikkimistä... ei h*lvetti.
Onko teillä äityleillä MITÄÄN käsitystä tämän hetken työelämän meiningeistä??? Matkoista, asiakastilaisuuksista, koulutuksista jne. jne. jne. kun alat toimihenkilönä useammin kieltäytyä olet pian vähintäänkin sivuraiteella ja "hankala tapaus". Lisäksi näistä EI SAA PALKKAA vaan korkeintaan päivärahan siltä osalta kun mennään työajan yli. Sitten kotosalla odottaa joku harhainen ämmä katkerana kun ukko ramppaa "työlomilla"... taivaan kiitos olen sinkku.
No miksi ne perusinsinöörit sitten rukoilevat että pääsisivät sinne Persläpilandiaan testaileen niitä kännykkämastojaan sitten jos se on niin rankkaa? Siksi että sekin voittaa kotiolot. Ei tulisi mieleenkään alkaa omassa duunissa rukoilemaan lisää duunikomennusmatkoja, ennemmin olen itse 8-16 toimistolla ja sitten kotiin. Se on taivahan tosi että työelämä on rankkaa nykyään, helpolla et leipääsi ansaitse, teit melkeinpä mitä vain. Ja työmatkat on rankkoja. Mutta jos kotona on "harhainen valittava ämmä" niin toki joku Malmön komennus kotiolot voittaa.
Mutta siis jos tekee ylityöt Suomessa niin sen kuitenkin miellät oikeaksi työksi eikä hauskuudeksi?
Vierailija kirjoitti:
Hän todennäköisesti lähtee vaikka sanoisit mitä, ainut mitä voit tehdä on pakata salaa kortsuja laukkuun, ei tuo ainekaan tauteja mukana : ) tosiaan levillä kaikki on sinkkuja
Toivon että et pane mutta jos niin teet niin käytä edes kortsua ja en halua tietää myöskään asiasta. Näin ohjeistan kumppaniani kun se lähtee ilman mua johonkin.
Panee sit jos panee, kunhan vaan ei löydä ketään kiinnostavampaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten aikuista ihmistä vois jotenkin olla päästämättä. Miten se noin käytännössä tapahtuisi? Sitoisit sen tuoliin?
Olis jotenkin kamala ajatus, että olis mies joka ei pettäisi vain ja ainoastaan siitä syystä että en päästäisi häntä kavereiden kanssa reissuun. Kun toi matkustaa tyyliin 100 päivää vuodessa työmatkoja, tilaisuus pettämiseen olis hyvin ilmeinen.
Miten te jotka ette päästä miestä/naista ikinä yksin mihinkään suhtaudutte työmatkoihin? Vai eikö niitä ole?
Meiltäkin löytyy naisporukasta se yksi, joka raahasi aina miehensä mukaan. Yllättäen ei enää käy meidän kanssa missään. Ehkä se mies ei päästä?
No meille ei tulisi tuollaista työmatkaongelmaa koska en ikinä ottaisi puolisoa joka ei ole ikinä paikalla kun häntä tarvitaan.
Satunnaiset työmatkat tietysti ihan fine, mutta jos mies reissaisi tuollaisia määriä (100 päivää vuodessa) niin ei me oltaisi yhdessä, enkä olisi perustanut perhettä hänen kanssaan.Eli eroaisit jos puolison työnkuva muuttuisi? Taidat olla kovin nuori.
Kyllä jokainen tekee itse valintoja työelämässä, eihän siellä sentään orjia olla vaikka joskus siltä tuntuisikin. Mä en yksinkertaisesti näe mitään järkeä perustaa perhettä ihmisen kanssa, joka ei ikinä ole läsnä. Tietysti nämäkin jutut käydään läpi suhteen alkuaikoina, puhutaan arvoista ja asioista jotka itselle on tärkeitä ja on hyvä selvittää mitä toinen arvostaa. En perustaisi perhettä jonkun uratykin kanssa, jos työ olisi sellaista että on käytännössä aina reissussa.
Valintoja, valintoja, niitä on elämässä pakko vaan tehdä. Ja en ole kyllä kovin nuori enää, vaikka välillä sitä toivoisikin olevansa.
Mutta nyt lähtee niin sivuraiteille, että en halua pilata ketjua enempää omilla aiheeseen liittymättömillä mielipiteilläni.
Siitä on noin 10v, kun olin eräässä isossa firmassa hr-osastolla duunissa. Iso firma jossa paljon nuoria pertti perheenisä-insinöörejä töissä. Kuulkaa kyllä oli jonoa pomojen ovella kun nämä tuoreet isukit ruinasivat työmatkoja ja -komennuksia ties minne Hilavinttiaan, aivan sama minne ja mitä, kunhan vaan pääsee pois kotoa. Kyllähän niille niitä komennusreissuja sitten tulikin, osa porukka kiitteli taas kun eivät joutuneet. Ei ollut niin "pakko päästä pois kotoa" kuin näillä kolmekymppisillä tuoreilla perheenisillä. Sinkun silmäni kyllä avautuivat.
Tähän on pakko kommentoida vaikka ketjun on niin typerä, että ei oikein muuten jaksaisi, mutta tämä sai hihat palamaan totaalisesti.
Siis sitähän saa kuulla jatkuvasti lastenhoidon "uuvuttamilta" kotiäideiltä miten se työssä käyvä mies saa TAUON lasten hoitamisesta joka arkipäivä kun se PÄÄSEE töihin.
Siltikin tämä idioottimainen aivopieru vetää kaiken aivan uudelle tasolle. Stressaava ja matkustelua vaativa päivätyö onkin nyt J*M*LAUTA PALKINTO, josta oikeen tapellaan ja rukoillaan pomolta ylimäärästä duunia, että saisi lölliä lisätunteja töitä tehden pakosalla raastavan raskasta lapsien kanssa leikkimistä... ei h*lvetti.
Onko teillä äityleillä MITÄÄN käsitystä tämän hetken työelämän meiningeistä??? Matkoista, asiakastilaisuuksista, koulutuksista jne. jne. jne. kun alat toimihenkilönä useammin kieltäytyä olet pian vähintäänkin sivuraiteella ja "hankala tapaus". Lisäksi näistä EI SAA PALKKAA vaan korkeintaan päivärahan siltä osalta kun mennään työajan yli. Sitten kotosalla odottaa joku harhainen ämmä katkerana kun ukko ramppaa "työlomilla"... taivaan kiitos olen sinkku.
On työmatkoja ja työmatkoja. Toisissa firmoissa et omia juoksujas juokse kohteessa, sut on aikataulutettu, etkä näe kuin lento/juna-asemat ja tietä. Sekä jotain lounaskuppiloita missä syöt ankeaa ruokaa kielitaidottomana ja saat päivärahat. Sitten on edelleen näitä "hyväveli" duunipaikkoja missä on omaa aikaa paljon, ja se on sitten työntekijän omassa päätännässä mitä ajalla tekee. Käykö kuntosalilla, lenkillä vai maksullisissa naisissa vai lukeeko hotellissa laaturomaaneja?
Ainakin eräissä valtion viroissa tuntuu sitä löysää riittävän. Päätellen niistä valokuvasulkeisista, mitä kohdallemme joskus osuu kun herra virkamies on ollut ulkomaan komennuksella yksin muutaman viikon. Kyllä siinä on ehtinyt muutakin kuin vain tiukkaa duuniasiaa tehdä. Enkä puhu mistään ministereistä vaan aika perusihmisistä mutta kuitenkin rivimiestä paremmista duuneista.
Jos tässä itse meikäläinen, taviksena, pikkufirmassa yksityisellä olevana, menen työ/koulutusmatkalle johonkin Helsinkiin, se ei todellakaan ole huvia. Ensin istun junassa ja sitten koulutuspaikassa 7h ja sitten junalla takaisin. Ei ole huvia, ei. :) Ei tarvi olla puolison mustis :)
No ehkä sitten matkustelevien virkamiesten vaimoilla on syytä huoleen. Ehkä.
Yksityisellä puolella mun tyypillinen "huvireissu" menee silleen, että 5 aikaan aamulla lentokentällä ja siitä turistiluokassa matkaan. Perille tultua alkaa koulutus, jossa rankasti englantia murtava saksalainen pajattaa tasasella äänellä ilman taukoja ("too little time") puolille päiville ja sitten syödään luonas päämiehen ruokalassa. Sitten painellaan samassa huonosti tuuletetussa luokassa kahteen ja päätetään "yhdessä" skipata kahvit, että ehditään päästä sen hetkinen aihe loppuun... ihanaa. Kuuteen asti luentoja. Sitten on "vapaa-aikaa" eli tilaisuus tehdä etänä rästitöistä edes osa. Viimeistään kymmeneltä yritän päästä nukkumaan koska herätys on aamulla puoli kahdeksan ja aamulla sama jatkuu. Sellasen reissun jälkeen olen ainakin itse aivan tööt ja maasta on ehtinyt nähdä tasan lentokentän, bussin ikkunasta maisemia ja päämiehen konttorin. Olkaa ihmeessä kateellisia...
Tätä just tarkoitin :) Mulla tosiaan yhtä repäisevän hauskoja noi työmatkat. Tosin vain Hesaan koulutukseen, päivä siellä ja junalla takaisin. Nähdään kuitenkin vain ne asemat, tietä ja joku ankea lounas jossain työmaaruokalassa. Kahvin poisjäämisen kohdalla naurahdin sori :) Mutta tiedän mistä puhut, ei todellakaan ole kaikilla nämä duunimatkat mitään viiniä ja vieraita miehiä/naisia :)
Nuorempana yritin joskus yhdistää yönylikoulutusmatkalle baarikierroksen mutta seuraavana aamuna kun menin klo 8 luennolle hirveässä krapulassa 2 tuntia nukkuneena, päätin sen että oli viimeinen kerta. Olin vain kuin varsa laitumella, kun pääsin oikein Helsingin yöelämään tutustumaan, niin en malttanut jäädä hotellihuoneeseen homehtumaan, kuten kaikki muut muuten jäivät (naisvaltainen ala), enkä saanut edes ketään yhdelle sidulle lähtemään. Lähdin yksin ja meni vähän pitkäksi. Sori ohis.
Vierailija kirjoitti:
Onko ok päästää parisuhteessa oleva mies Leville poikien kanssa? Ikää on 32 vee..
Päästäisittekö?
En ainakaan kovin mielelläni, riippuu miehestä. Jos luotettava niin sitten ok, mutta jos on pettämiseen taipumusta niin en ainakaan ilahtuisi ajatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten aikuista ihmistä vois jotenkin olla päästämättä. Miten se noin käytännössä tapahtuisi? Sitoisit sen tuoliin?
Olis jotenkin kamala ajatus, että olis mies joka ei pettäisi vain ja ainoastaan siitä syystä että en päästäisi häntä kavereiden kanssa reissuun. Kun toi matkustaa tyyliin 100 päivää vuodessa työmatkoja, tilaisuus pettämiseen olis hyvin ilmeinen.
Miten te jotka ette päästä miestä/naista ikinä yksin mihinkään suhtaudutte työmatkoihin? Vai eikö niitä ole?
Meiltäkin löytyy naisporukasta se yksi, joka raahasi aina miehensä mukaan. Yllättäen ei enää käy meidän kanssa missään. Ehkä se mies ei päästä?
No meille ei tulisi tuollaista työmatkaongelmaa koska en ikinä ottaisi puolisoa joka ei ole ikinä paikalla kun häntä tarvitaan.
Satunnaiset työmatkat tietysti ihan fine, mutta jos mies reissaisi tuollaisia määriä (100 päivää vuodessa) niin ei me oltaisi yhdessä, enkä olisi perustanut perhettä hänen kanssaan.Eli eroaisit jos puolison työnkuva muuttuisi? Taidat olla kovin nuori.
Kyllä jokainen tekee itse valintoja työelämässä, eihän siellä sentään orjia olla vaikka joskus siltä tuntuisikin. Mä en yksinkertaisesti näe mitään järkeä perustaa perhettä ihmisen kanssa, joka ei ikinä ole läsnä. Tietysti nämäkin jutut käydään läpi suhteen alkuaikoina, puhutaan arvoista ja asioista jotka itselle on tärkeitä ja on hyvä selvittää mitä toinen arvostaa. En perustaisi perhettä jonkun uratykin kanssa, jos työ olisi sellaista että on käytännössä aina reissussa.
Valintoja, valintoja, niitä on elämässä pakko vaan tehdä. Ja en ole kyllä kovin nuori enää, vaikka välillä sitä toivoisikin olevansa.
Mutta nyt lähtee niin sivuraiteille, että en halua pilata ketjua enempää omilla aiheeseen liittymättömillä mielipiteilläni.
Siitä on noin 10v, kun olin eräässä isossa firmassa hr-osastolla duunissa. Iso firma jossa paljon nuoria pertti perheenisä-insinöörejä töissä. Kuulkaa kyllä oli jonoa pomojen ovella kun nämä tuoreet isukit ruinasivat työmatkoja ja -komennuksia ties minne Hilavinttiaan, aivan sama minne ja mitä, kunhan vaan pääsee pois kotoa. Kyllähän niille niitä komennusreissuja sitten tulikin, osa porukka kiitteli taas kun eivät joutuneet. Ei ollut niin "pakko päästä pois kotoa" kuin näillä kolmekymppisillä tuoreilla perheenisillä. Sinkun silmäni kyllä avautuivat.
Tähän on pakko kommentoida vaikka ketjun on niin typerä, että ei oikein muuten jaksaisi, mutta tämä sai hihat palamaan totaalisesti.
Siis sitähän saa kuulla jatkuvasti lastenhoidon "uuvuttamilta" kotiäideiltä miten se työssä käyvä mies saa TAUON lasten hoitamisesta joka arkipäivä kun se PÄÄSEE töihin.
Siltikin tämä idioottimainen aivopieru vetää kaiken aivan uudelle tasolle. Stressaava ja matkustelua vaativa päivätyö onkin nyt J*M*LAUTA PALKINTO, josta oikeen tapellaan ja rukoillaan pomolta ylimäärästä duunia, että saisi lölliä lisätunteja töitä tehden pakosalla raastavan raskasta lapsien kanssa leikkimistä... ei h*lvetti.
Onko teillä äityleillä MITÄÄN käsitystä tämän hetken työelämän meiningeistä??? Matkoista, asiakastilaisuuksista, koulutuksista jne. jne. jne. kun alat toimihenkilönä useammin kieltäytyä olet pian vähintäänkin sivuraiteella ja "hankala tapaus". Lisäksi näistä EI SAA PALKKAA vaan korkeintaan päivärahan siltä osalta kun mennään työajan yli. Sitten kotosalla odottaa joku harhainen ämmä katkerana kun ukko ramppaa "työlomilla"... taivaan kiitos olen sinkku.
No miksi ne perusinsinöörit sitten rukoilevat että pääsisivät sinne Persläpilandiaan testaileen niitä kännykkämastojaan sitten jos se on niin rankkaa? Siksi että sekin voittaa kotiolot. Ei tulisi mieleenkään alkaa omassa duunissa rukoilemaan lisää duunikomennusmatkoja, ennemmin olen itse 8-16 toimistolla ja sitten kotiin. Se on taivahan tosi että työelämä on rankkaa nykyään, helpolla et leipääsi ansaitse, teit melkeinpä mitä vain. Ja työmatkat on rankkoja. Mutta jos kotona on "harhainen valittava ämmä" niin toki joku Malmön komennus kotiolot voittaa.
Mutta siis jos tekee ylityöt Suomessa niin sen kuitenkin miellät oikeaksi työksi eikä hauskuudeksi?
anteex mutta nauroin ääneen :D ylityöt hauskoja :D sori ok, ymmärsin tahallaan väärin mutta nauroin silti ;D
Nuorena naisena kun muistelen niitä reissuja sappeelle, himokselle yms, toivoisin ettei mieheni menisi sinne ryyppäämään.
Jokaisella kerralla naapurimökissä oli miesporukka, milloin intti ja milloin polttari. Varattu tai ei, useimmat näistä jyystivät kännipäissään sitä sakkolihaa.
Sillon tuli tosiaan nähtyä karusti se miesten toiminta äijäporukassa. Oksettavaa.
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta jos joku pettää/on pettäjä tyyppiä niin ei siihen mitään Levin reissua tarvita!
Neuvoisin puhumaan asiasta miehen kanssa. Kerro rehellisesti miltä sinusta tuntuu. Saisitko sinä tehdä vastaavan tyttöjen reissun?
Totta tämä kirjoitus, mutta pitää muistaa myös ettei ne kapiaisten vaimotkaan välttämättä ihan pulmusia ole yksin kotona ollessaan. Kyllä pelin henki tulee melko nopeasti selville ja todella moni näistä pareista eroaa.