Masentunut (diagnosoidut) - kerro päivästäsi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohoh. Pitäisiköhän munkin mennä lääkäriin? Te diagnoosin saaneethan ootte tosi aikaansaavia ja pääsette tosi aikaisin kauppaan ja liikenteeseen!

Mulla ei oo diagnoosia siis. Saatan herätä joskus iltapäivällä / puolenpäivän jälkeen. En saa mentyä heti suihkuun, enkä moneen tuntiin. Vetelehdin yöpaita päällä ja mietin, että pitäis mennä suihkuun ja lähteä kauppaan. Hyvässä lykyssä ehdin kauppaan just ennen sen sulkemisaikaa ja teen ostokset kiireellä. Tai sitten totean illalla, että olkoot, turha sinne enää mennä. En jaksa. Ei kai sieltä mitään tartte. Enkä sit syö juuri mitään sinä päivänä. En oikein saa aikaiseksi edes syötyä. Jotain "helppoa" syön, kuten pullaa tai sipsiä...

Mielestäni pelkästään "jahkailu" ei ole syy diagnoosin hankkimiselle. Mutta jos olosi on muuten huono, inhoat itseäsi eikä missään näy mitään kivaa/hyvää niin mene toki lääkäriin.

Me masentuneetkin olemme erilaisia. Eivät kaikki ole "yöpaidassa makoilevia haisuleita" jotka eivät jaksa kauppaan tms.

On pelkkää legendaa, että kaikki masentuneet inhoavat tai vihaavat itseään.

Ihminen tai muu eläin, jopa kala, saadaan masentumaan näin: Aiheutetaan jatkuvaa stressiä ja estetään eläintä pääsemästä pois stressaavan tekijän luota. Eläin yrittää aikansa paeta, ja kun se ei onnistu, se jää apaattisena aloilleen eikä enää yritä.

Ihminen on kehittyneempi, joten hän yrittää aikansa muuttaa elämäänsä. Kun stressi on jatkunut tarpeeksi kauan, eikä sitä voi poistaa eikä paeta, ihminen turhautuu ja masentuu.

Yksinkertaista.

Tuopa juuri tuo! Kun estetään pääsemästä stressaavien asioiden piiristä pois. Tuputetaan lääkkeitä jotka pahentavat oloa ja hierotaan naamaan että olet SAIRAS SAIRAS SAIRAS.

Ihmiset voidaan tässä maassa pistää todella ahtaalle.

Kaikkein pahinta on kun ihmisen ei anneta itse parantaa elin olosuhteitaan.

Vierailija kirjoitti:

Jaksatteko harrastaa liikuntaa?

Tai harrastaa mitään?

Oletteko joutuneet olemaan sairaslomalla, kuinka kauan? Milloin töihin?

Mikä laukaisi masennuksen (jos pystyt kertomaan)?

Vakavasti masentuneena en tehnyt yhtään mitään ja lihoin 30 kiloa.

Nykyään jaksan liikkua päivittäin 10-15k askelta. Kuntosalista ja uimisesta haaveilen, mutta olen liian köyhä.

Olin on-off sairaslomalla vuosia, kunnes lopulta romahdettuani olin vuoden putkeen ja sitten taas on-offia.

Nyt on meneillään uusi koulutus... Saas nähdä miten tän kanssa menee. Toistaiseksi hyvin, kun teen kevennettyä päivää klo 9-14 (muut 9-16).

Masennuksen laukaisi aikoinaan henkinen väkivalta teini-iässä eli koulukiusaaminen. En varmaankaan tule ikinä olemaan ehjä.

T. Masentunut 14-vuotta

Vierailija kirjoitti:

Pystyttekö te muut masentuneet tekemään/syömään kunnon ruokaa, eli läömmintä ruokaa? Itse en pysty. 

Muroja, jugurttia, karkkia, jäätelöä, energiajuomaa. En saa edes kahvia alas, kun se on lämmintä!

Tekee pahaa.

En. On tavallista, että menen keittiöön vasta kun pyörryttää. Avaan kaappeja, mitään ei tee mieli. Juon vettä, piimää, kaurajuomaa, mehua.

Palaan sänkyyn makaamaan.

En ole tehnyt juuri mitään. Vähän kotitöitä. Niiden tekeminen sai surulliseksi ja vihaiseksi. Sain pakotettua itseni koiran kanssa ulos. Löntystin. Olen juonut alkoholia. Olisin halunnut mennä hautausmaalle. En pääse kuitenkaan. Olen itkenyt pari kertaa. Katson kelloa. Aika ei kulu ollenkaan.

Ei ole kovin hyvä fiilis.

T keskivaikea masennus

Vierailija kirjoitti:

Luin läpi kommentit ja tulin tulokseen, että 97% kommentoijista ei ole masentunut. Teillä on yleisvitutus ja laiskuus. En jaksa viedä roskapussia tai käydä suihkussa tänään. Olen siis masentunut. Et ole. Liiottelua.

No miten tästä laiskuudesta voi parantua? Älä sano, että ota itseäsi nistasta kiinni. Aidot neuvot kiinnostavat kyllä, sillä voin vähän paremmin, kun saan jotain tehtyä.

Heräsin 10 jälkeen käymään vessassa ja katsomaan postin. Menin takaisin sänkyyn selaamaan puhelinta kunnes nukahdin uudestaan. Heräsin vähän ennen kolmea, ulkona oli jo hämärää kun nousin sängystä. Söin loput suolakeksit aamupalaksi ja tulin takaisin sänkyyn makaamaan. Sit oonkin vaan kommentoinut facessa ja peukuttanut vauva av:n kommentteja. Pitäisi kehittää itelleen jotain ruokaa mutta tänään taas ahdistaa enemmän enkä jaksaisi mitään. Pian kämppis tulee töistä ja nolottaa kun en oo saanut vielä mitään aikaan.

Olen maannut sohvalla koko päivän, päätä särkee. Lääkkeen alasajo aloitettu tänään, olen googlaillut kauhuissani mahdollisia vieroitusoireita...no tulee mitä tulee, ei voi mitään. Lääkkeenvaihto edessä. Voi kun jaksaisin lähteä huomenna ulos kävelemään.

Heräsin n. klo 11, keitin kahvit ja söin aamupalaksi hieman sirkkaleipää ja pari palaa tavallista ruisleipää. Klo 14 aikaan korkkasin ekan juoman ja oon siitä lähtien ollut enemmän tai vähemmän humalassa.. Oon varmasti ulkopuolisen silmin tosi surullinen näky.

Kello soi 6.30, makoilin, raahauduin suihkuun silmät ristissä. Aamupalaa, töihin jossa konehommia itsekseni. En jaksa puhua ihmisille kuin pakolliset. Kotiin, ruokaa.. sohvalla makoilua. Törkeä väsymys. Kohta pitäisi pakottautua salille hetkeksi. Nukkumaan ennen yhdeksää.

Nukuin tunnin "pommiin" koska otin illalla enemmän unilääkkeitä kuin pitäisi. Heräsin klo 8 ja vein lapset päiväkotiin. Kävin samalla matkalla kahvilassa aamupalalla ja ruokakaupassa, sitten tulin kotiin ja kaaduin suoraan sänkyyn. Heräsin klo 15 kun mies tuli kotiin, siirryin tunniksi sohvalle makaamaan. Klo 16 hain lapset päiväkodista ja söimme miehen tekemän ruoan. Nyt makaan loppuillan tässä sohvalla. Vaikea masennus.

Mulla on keskivaikea masennus. Tänään kävin ottamassa injektion ja Helsingin keskustassa H&Mssä ostamassa kaksi takkia, pipon, neuleita ja käsineet alennuksessa. Lisäksi oon syöny hirveesti salaattia ja kvinoaa. Nam! :)

Heräsin muistaakseni yhdeksän aikoihin. Kävin aamupäivällä 10 min pikapissatuksella koiran kanssa. Sitä ennen varasin perjantaille katsastusajan.

Yhdeltä tuli sosiaalityöntekijä joka kerran viikossa auttaa mua asioiden hoitamisessa, ja jos ei ole mitään hommia rästissä tai jos ei jaksa tehdä niitä, niin lähdetään vaikka lenkille tai vaan jutellaan. Aloitin ruuanlaiton vähän ennen kuin hän tuli, ja sitten jatkettiin loppuun. Kirjoitin eläkevakuutusyhtiölle sähköpostia, valituksen epäoikeudenmukaisesta päätöksestä liittyen kuntoutukea varten tarvittavan lääkärinlausunnon kulujen korvaamiseen. Järjestelin kirjahyllyä hiukan, niin että sain mun paperilokerikon sopivalle korkeudelle että sitä olisi helppo käyttää (maksamattomat laskut ja muut lähiaikoina hoidettavat asiat). Sosiaalityöntekijä lähti kahdelta.

Kun ulkona alkoi hämärtää, niin huomasin että taivas on tosi voimakkaan oranssi-pinkki, ja otin tuosta meidän terassilta kuvia lumisesta takapihasta ja upean värisestä taivaasta. Kun oli vielä valoisaa, niin mietin että jos olisin lähtenyt kuvaamaan tuossa muutaman sadan metrin päässä olevaa lumimuodostelmaa, kun tuuli on hienosti uurtanut pakkaslunta niin että on muodostunut kanjonimaisia reunoja. Mutta en oikein jaksanut lähteä, ja tulin siihen tulokseen että ei se muutenkaan näyttäisi tänään yhtä hienolta "pakkasveistokselta" kuin eilen kun sen huomasin, koska lämpötila on nollassa ja pilvinen päivä.

Muuten olen vain lukenut facekeskusteluja ja kevyesti myös osallistunut niihin, ym. ajantappoa joka välissä, kun ei ole voimavaroja tehdä juuri mitään (vaikka kovasti haluaisin) ja jotenkin pitää silti saada päivät kulumaan. Mies tulee kohta töistä, keitän pakastekasviksia ja syödään niitä eilisen lohen kanssa, katsotaan samalla jotain ohjelmaa Ruudusta ja jutellaan. Sitten olen varmaan taas facessa ja vauvapalstalla jonkin aikaa (koska introvertti mies haluaa olla omissa oloissaan), kunnes syödään iltapalaa ja katsotaan taas Ruudusta jotain, tai voi olla että katsotaan tänään presidenttiehdokkaiden haastatteluja niin kuin eilenkin. Lämmitetään takka jossain vaiheessa iltaa, se aina vähän vaihtelee että kumpi tekee enemmän sen eteen.

Olen toipumassa vakavasta masennuksesta, viimeiset neljä vuotta työkyvyttömänä kotona. Mielialaongelmia ei enää juurikaan ole, mutta jaksamisen kanssa on isoja ongelmia, ja mua surettaa ja turhauttaa valtavasti kun haluaisin tehdä vaikka mitä mutta en vain pysty. Onneksi vointi on mennyt jo pitkään koko ajan parempaan suuntaan, toipuminen on vain tosi hidasta.

Vaikea masennus.

Heräsin 6.00 laittamaan lapset kouluun, join kahvin, otin lääkkeet ja puin yöasuna toimineiden legginsien ja topin päälle takin sekä kengät jaksamatta laittaa rintaliivejä tai sukkia , hiuksetkin jäivät harjaamatta ja hampaat pesemättä. Tallustin kadun yli kauppaan hakemaan h&m:n paketin pakettiautomaatista, lisäksi ostin olutta, leipää ja suklaata .

Kotona sovitin uusia vaatteita, join oluen ja söin suklaata. Nyt pesukone pyörii ja tsemppaan itseäni että saisin tänään vaihdettua lakanat omaan ja lasten sänkyyn!

Tiamaria kirjoitti:

Otin unilääkkeen 22.00 ja näin painajaisia koko yön sekä heräilin, 7.00 annoin periksi ja menin suihkuun koska olin aivan hikinen.

Luin exän viestit jossa kyselee, luenko ollenkaan Wilma -viestejä ja antaa ymmärtää, että olen surkea äiti.

Tein kupillisen kaakaota ja kävin röökillä, oli vähän kylmä vain sellainen maksimekko päällä ja crocsit jaloissa.

Siistin siilin, viilasin ja lakkasin kynnet sillä käsistäni minulla on pakkomielle pitää huolta,.vaikka näyttäisin muuten miten räjähtäneeltä!

Tilasin pitsan ja yritin siivota keittiötä. Söin palan pitsaa ja join litran vettä .Päätä särkee, sitä särkee lähes aina.

Nyt yritän päästä saunaan, ensimmäinen yritys meni pieleen koska olin unohtanut oven auki.

Anteeksi, mutta naurattaa tuo ovi :D

Toistuva masennus, vaikea-asteinen jakso menossa.

Osastohoidossa olen ollut pari kuukautta nyt. Täällä päivää rytmittää viisi ruokailua päivässä, lääkkeet x3 päivässä. Pyrin käymään joka päivä ulkona ainakin vartin lenkillä, joskus käyn useamman kerran. Juon ihan saakelisti kahvia. Nukun paljon. Itken ja kävelen käytävää päästä päähän. Nauran muiden potilaiden kanssa masennusoireille.

Saako kertoa eilisestä , sillä makaan vielä sängyssä ? Eilen siis heräsin 8.00, 11.00 ja 14.00. Heräämisten välillä otin lääkkeet, join pikakahvia ja kävin pissalla. Iltapäivällä kävin suihkussa, palautin kirjoja kirjastoon ja poikkesin pubissa ottamassa pari olutta. Kotiin päästyä ryömin sohvalle ja nukahdin, otan näitä välikuolemia missä sattuu, keväällä / kesällä jopa parvekkeen matolla... Heräsin 20.00, menin päivän toiseen suihkuun ja keitin kahvia. Mahaan sattui joten tein lämpimiä voileipiä, sain syötyä kaksi. Moni kauhistelee miten olen laihtunut,

Omasta mielestäni olen läski. Oksettava läski ; (

Iltapalan jälkeen katsoin Black Swan elokuvaa, joka kertoo hienosti mielen

Pirstoutumisesta ja menin nukkumaan. Muistin vasta sängyssä että hampaat jäivät pesemättä, en jaksanut enää nousta!

Lapset ovat isällään , miun ihanat " "pikkuiset " jotka eivät ansaitse tälläistä äitiä !

Up!

Vaikea masennus. Katkonaisesti nukutun yön jälkeen nousin puoli tuntia ennen kellon soittoa ja pistin kahvin tippumaan. Otin aamulääkkeet, keitin lapsille mannapuuroa kun sitä ovat pyydelleet. Eskarilainen heräsi itse, kolmasluokkalainen  piti käydä ravistelemassa ylös. Ei olisi jaksanut tapella, minun puolestani olisi voinut jäädä kotiin nukkumaan mutta... Saatoin eskarilaisen tarhaan joka on onneksi ihan vieressä, koululainen lähti omin avuin kouluun. Nyt syön proteiinivanukasta aamupalaksi, kohta suihkuun. 

Myöhemmin juon pari energiajuomaa, teen ruuan lapsille ja  koetan jaksaa siivota nuo keittiönkaapit, kun siellä on ötököitä. Värjään ehkä hiukset. 

Keskivaikea masennus.

En oo nukkunu koko yönä. Makaan sängyllä miehen kainalossa ja selaan puhelinta. 14 aikaan olis psykogoli aika, en jaksais mennä, en oo harjannu hiuksiakaan varmaan 1-2 viikkoon. Onneksi mies saattaa ja tulee vastaan, käy kai kaupassakin samalla. Ilta varmaan menee netflixsiä kattoessa.

Vaikea masennus + PTSD (lääkityksellä): Heräsin kello 4:55, nukahdin eilen kello 16:55 ... Tänään juonut 3 kuppia kahvia, koska se auttaa hetkeksi siihen, että pysyn hereillä. Söin kaksi lihapiirakkaa mehun kanssa. Yritin siivota ... sain rytmihäiriöitä. Yritän hoitaa edes koneessa olevat pyykit. Haluaisin siivota koko kodin, mutta...en fyysisesti pysty. Taidan maata loppupäivän sängyssä...kera vitutuksen.