Lue keskustelun säännöt.
Kelan syrjäyttävä toimintatapa toimeentulotuessa
01.10.2017 |
Tilanne on tämä: meille tuli ero, ja mies muutti pois. Asun Helsingissä melko huonolla alueella lähiössä kaupungin vuokra- asunnossa. Meillä on yksi lapsi ja opiskelen toisella paikkakunnalla, n 60 km pk seudun ulkopuolella johon kuljen junalla (ei ole ajokorttia ja autoa). Minulle on alettu maksaa toimeentulotukea asumistuen lisäksi, olen siis yh ja opiskelut (amk) kuuluu ilmaista työharjoittelua yli puolet opinnoista. Nyt jo ongelmia hakea ja viedä lapsi hoitoon ajoissa kun matkaan yhteen suuntaan kouluun kuluu 1,5 tuntia.
Sain juuri tiedon viime viikolla että minun on haettava edullisempaa asuntoa ilman mitään aluerajoituksia. Olen todella ahdistunut asiasta, sillä katsoin että jos aan asunnon toiselta puolelta kaupunkia, menee opiskelupaikkaani 2,5 tuntia yhteen suuntaan matkoihin. Käytännössä tarkoittaa että joudun jättämään opintoni kesken ja alkamaan työttömäksi sillä en voi pitää lasta hoidossa 13 tuntia päivittäin, vaikka olisi vuoropäivkodissa olisivat nuo päivät liian pitkiä. Opinnot kestävät vielä 2 vuotta.
En tiedä, mitä tekisin, opiskelupaikkakunnalle muutto ei onnistu sillä siellä ei kulje julkiset käytännössä ollenkaan eikä ole varaa ajokorttiin ja autoon. Lisäksi ainoa sukulainen asuu pk seudulla, meillä ei ole lapsen kanssa elämässä ketään muuta kuin tuo yksi ihminen (ei ole sukulaisia tai ystäviä)
Tuntuu etten jaksa ratkaista asiaa, soitin jo neuvojalle joka sanoi ettei ylikaallita vuokria (900 e) tueta ja muutettava on halvempaan jos sellaisen saan. Muuten ei ole mitään rajauksia mutta junaradan lähellä olisi pakko olla jotta pääsen opiskelupaikkaani kulkemaan.
Muutto tuntuu muutenkin raskaalta ajatukselta, kun ei ole ketään auttajia siinä eikä muuttokuluja korvata kuin 150 e. En tiedä edes miten järjestäisin muuton... olen ajatellut että olisin asunut tässä siihen asti kun valmistun ja sitten mennyt töihin ja hankkinut asunnon lapsellekin paremmasta paikasta. Asunto on siis 100 e liian kallis Kelan mukaan. Tuleeko yhteiskunnalle halvemmaksi se että lopetan opintoni, olen työtön ja elän ehkä koko loppuelämi työttömänä (olen jo 42 v) vai se että saisin asua tässä tai asunnon radan varrelta ja saisin työtä josta maksaisin veroa seuraavat 25 vuotta?Opiskelen terveydenhoitaja- sairaanhoitajaksi ja haluaisin valmistua ja työllistyä, tehdä tuossa ammatissa töitä eläkeikään asti.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä 42-vuotias voi päätyä tällaiseen tilanteeseen, kun ilmeisesti lapsikin ollut vasta muutamia vuosia? Eikö sulle kertynyt mitään säästöjä tai varallisuutta ennen opiskeluita ja lapsenhankintaa? Itse olen sinua yli 10 vuotta nuorempi, mutta olen juurikin tällaisia tilanteita varten säästänyt ja lihottanut osakesalkkuani, jotta en joutuisi ikinä tulevaisuudessa kärvistelemään toimeentulotuen varassa tai tappelemaan Kelan kanssa.
Olen aina ollut Suomessa ns huonoissa töissä ei jäänyt rahaa säästöön. Asuin ulkomailla 10 vuotta ja kun tulin Suomeen takaisin oli säästöjä melkein 10 000 euroa (oli vakituinen työ siellä, tulin Suomeen takaisin eron ja äitini sairastumisen takia). En saanut töitä heti täältä ja elin säätöilläni eikä minulla ollut yhtään mitään, hankin aivan kaiken uudelleen kun palasin matkalaukkuni kanssa 5 vuotta sitten. Säästöt meni siihen ja lapsen hankintoihin. Lapsen saannin jälkeen en ole saanut töitä kuin siivoojana enkä saanut siitä säästöön mitään. En edes tiedä miksi tätä tuntemattomalle selitän... eron jälkeen nyt kesällä meni viimeisetkin rahat kun selvitin raha asioita ja nyt tilillä vain muutamia satasia.
Toivottavasti teet parempia valintoja kuin minä, vaihtaisin monet asiat jos voisin mutten voi. Näillä mennään.Joku ihmetteli miten joku 42 vuotias voi olla "näin avuton" kyllä sitä on kun on huoli lapsesta ja ilman tukiverkkoja. Välillä herään paniikissa öisin kun tunnen että olemme niin yksin, meillä ei oikeasti ole ketään. Jos sairastun tai minulle tapahtuu jotain en tiedä miten lapsen käy.Enn tunne että itsellä on nyt voimavaroja järjestää muuttoa ja etsiä päiväkotipaikkaa jne uudelta paikkakunnalta, eikä sitä asuntoa vain vuokrata, olen kuitenkun yh ilman tuloja (esim yksityiset eivät vuokraa). Ainoa toivo on kaupunki.
Jos olisin yksin muuttaisin mihin vain, ottaisin laukkuni ja muuttaisin. Lapselle isän poismuutto on tosi kova pala, on jo 5 v. Surua on vaikea kestää kun itsekin olen surullinen ja huolia. Haluaisin hänelle turvaa ja muuttumattoman ympäristön.
Kun luin näitä vastauksia tuli olo että jätän opinnot nyt tauolle ja katson sitten vuoden päästä uudelleen. Kirjotin tänne kun ei ole ketään kenen kanssa puhua asiasta. Sos. työntekijän kanssa olen jo puhunut, hän sanoi etteivät tue vuokraani, eivät kenenkään nykyään, on tosiaan tiukka linja. Työttömänä ei ole näitä toimeentulohuolia.
Ap
Mikään ei ole sen tyhmempi ratkaisu kuin se, että jätät opinnot tauolle. Paljon helpompi sinun on saattaa opinnot loppuun nyt, kun lapsi on vielä täydet päivät päivähoidossa kuin sitten, kun lapsi on pieni koululainen ja koulupäivät ovat selvästi lyhyemmät. Kaksi vuotta kitkuttelua menee nopeasti ohi. Taistele!
Jos jäät nyt rypemään siinä, kuinka epäreilua kaikki on, olet köyhä vielä 20 vuoden päästä. Jos sen sijaan päätät taistella itsesi ja lapsesi tähden nämä kaksi vuotta, on tulevaisuutesi sen jälkeen paljon valoisampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä 42-vuotias voi päätyä tällaiseen tilanteeseen, kun ilmeisesti lapsikin ollut vasta muutamia vuosia? Eikö sulle kertynyt mitään säästöjä tai varallisuutta ennen opiskeluita ja lapsenhankintaa? Itse olen sinua yli 10 vuotta nuorempi, mutta olen juurikin tällaisia tilanteita varten säästänyt ja lihottanut osakesalkkuani, jotta en joutuisi ikinä tulevaisuudessa kärvistelemään toimeentulotuen varassa tai tappelemaan Kelan kanssa.
Olen aina ollut Suomessa ns huonoissa töissä ei jäänyt rahaa säästöön. Asuin ulkomailla 10 vuotta ja kun tulin Suomeen takaisin oli säästöjä melkein 10 000 euroa (oli vakituinen työ siellä, tulin Suomeen takaisin eron ja äitini sairastumisen takia). En saanut töitä heti täältä ja elin säätöilläni eikä minulla ollut yhtään mitään, hankin aivan kaiken uudelleen kun palasin matkalaukkuni kanssa 5 vuotta sitten. Säästöt meni siihen ja lapsen hankintoihin. Lapsen saannin jälkeen en ole saanut töitä kuin siivoojana enkä saanut siitä säästöön mitään. En edes tiedä miksi tätä tuntemattomalle selitän... eron jälkeen nyt kesällä meni viimeisetkin rahat kun selvitin raha asioita ja nyt tilillä vain muutamia satasia.
Toivottavasti teet parempia valintoja kuin minä, vaihtaisin monet asiat jos voisin mutten voi. Näillä mennään.Joku ihmetteli miten joku 42 vuotias voi olla "näin avuton" kyllä sitä on kun on huoli lapsesta ja ilman tukiverkkoja. Välillä herään paniikissa öisin kun tunnen että olemme niin yksin, meillä ei oikeasti ole ketään. Jos sairastun tai minulle tapahtuu jotain en tiedä miten lapsen käy.Enn tunne että itsellä on nyt voimavaroja järjestää muuttoa ja etsiä päiväkotipaikkaa jne uudelta paikkakunnalta, eikä sitä asuntoa vain vuokrata, olen kuitenkun yh ilman tuloja (esim yksityiset eivät vuokraa). Ainoa toivo on kaupunki.
Jos olisin yksin muuttaisin mihin vain, ottaisin laukkuni ja muuttaisin. Lapselle isän poismuutto on tosi kova pala, on jo 5 v. Surua on vaikea kestää kun itsekin olen surullinen ja huolia. Haluaisin hänelle turvaa ja muuttumattoman ympäristön.
Kun luin näitä vastauksia tuli olo että jätän opinnot nyt tauolle ja katson sitten vuoden päästä uudelleen. Kirjotin tänne kun ei ole ketään kenen kanssa puhua asiasta. Sos. työntekijän kanssa olen jo puhunut, hän sanoi etteivät tue vuokraani, eivät kenenkään nykyään, on tosiaan tiukka linja. Työttömänä ei ole näitä toimeentulohuolia.
Ap
Monet yksityiset nimenomaan vuokraavat, koska soskusta saa aika varman vuokran maksun (tai näin luullaan) ja takuuvuokrat ym. Lisäksi yksinhuoltajuutesi voi toimia vuokranantajien sydämiä hellyyttävänä asiana, haluavat auttaa lasta ainakin. Todennäköisesti et myöskään tuhoa kämppää, pidä bileitä ym kun lapsi siinä. Tämä kokemukseni ihmisiä asuntojen haussa auttaneena. Rohkeasti vain yhteyttä vuokranantajiin.
42-vuotias asumistuella ja toimeentulotuella ja vielä ihmetellään miksi yhteiskunnan varat ei riitä...
Miten ihmeessä ap on näistä vastauksistamme voinut vetää sen johtopäätöksen, että opinnot kannattaisi laittaa tauolle?
Mieti ap vaikka huomenna asiaa uudelleen.
Luultavasti näet tilanteen nyt erosta rasittuneena ja stressaantuneena huonompana, mitä se oikeasti on. Sulla on monta vaihtoehtoa:
- Muuta opiskelupaikkakunnalle. Etsi asunto, joka on pyöräilymatkan päässä koulusta ja päiväkodista. Lapsi sopeutuu kyllä. Ja on varmasti ilahtunut, kun saa viettää nykyistä enemmän aikaa vanhemman kanssa? Aikaa matkustamiseen menee paljon vähemmän. Bonuksena vuokrat voivat olla paljonkin pk-seutua pienemmät. Pääsette silti käymään siellä tarvittaessa.
- Etsi samalta alueelta uusi, pienempi ja halvempi, asunto. Muuttoapu riittää, vaikka kuulostaa pieneltä. Ehkä tuttavasi voi auttaa muutossa?
- Jatka nykyisessä asumista, pihistät 100e muista menoista. Laitat kaiken ylimääräisen pois. Myyt tarvittaessa tavaroita.
Opiskelupaikkakunnalle muuttaminen kuulostaisi itsestäni järkevimmältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen opiskelija (todella pienituloinen) ja asunut aina yksityisillä. Olen saanut asunnon joka kerta helposti. Olen löytänyt yksityisiltä paremmin asunnon kuin opiskelija-asunnoista. Olen joustanut sijainnissa ja voinut asua siksi edullisesti.
Vuokrat olen hoitanut aina ajallaan.
Voit aivan hyvin saada yksityisiltä asunnon. Älä lannistu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pääset opiskelupaikkakunnalla nyt liikkumaan koululle, muttet jos asuisit siellä? Eikö välimatkan voisi taittaa pyörällä? Miksi et saa nyt matkakuluihin avustusta, jos olet ttt:n piirissä?
Siis tuolla opiskelupaikkakunnalla juna asema on koulun läehhl'ä ei ole vuokraasuntoja siinä keskustassa. Matkakuluihin ei saa avustusta opiskeluun, saa vain työssäkäyntiin, kelan maksama koulutuki avustus tms on eri asia ja sitä saa vain ammattikouluun alle 30 vuotiaat ja olen 42 v, sh opinnot ovat amk:ssa.
Kerrohan nyt minkä kaupungin keskustassa ei muka ole vuokra-asuntoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko harkinnut opiskelujen muuttamista monimuotoon? Antaisi sulle enemmän vapautta tehdä töitä. On se toki rankkaa, mutta ihan mahdollista.
Toisekseen, opiskelupaikan siirtokin olisi kaiketi mahdollista.
Asiat on usein juuri niin vaikeita kuin niistä itse tekee. Olen myös yh ja opiskellut lähäriksi yh:nä. Tienasin kuukaudessa sen about 300e ekstraa tekemällä satunnaisia vuoroja, joskus myös suoraan koulusta --> töihin. Mutta sellasta elämä on. Valintoja ja uhrautumista.
Paljon huonommin mun ja mun lapsen asiat olisi, jos en olisi kärvistellyt menemään. Ryhdistäydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alunperin kannattaa miettiä tosi tarkkaan minkälaisen asunnon ottaa vastaan tai minkälaisia kriteerejä laittaa sinne hakemukseen. Esim. vuokran suhteen voi laittaa mikä on enimmäisvuokra minkä hyväksyy. Ei kannata ottaa sellaista joka on ylikallis koska juuri silloin kun joutuu turvautumaan tt-tukeen tai asumistukeen voi tulla ongelmia kun ylimenevää vuoran osuutta ei hyväksytä.
Onhan se tietenkin selvää että ylisuuria vuokria ei aleta makselemaan. Miksi pitäisi kannustaa ihmisiä asumaan väljemmin ja kalliimmin. Pitää antaa kuitenkin aikaa järjestää tai hakea halvempaa. Jos kaupunki ei voi tarjota halvempaa niin sille ei voi mitään ja tällöinhän se ei ole enää tuen hakijan vika jos asuu ylikalliissa (joskushan ylikallis voi jäädä käteen vahingossa esim. avioeron jälkeen tai sen jälkeen kun lapsi tai lapset muuttavat pois pesästä) mutta jos ja kun tarjotaan halvempaa se on pakko ostaa vastaan. Jos ei, on ihan oiken että itse maksaa sen ylikalliin vuokransa ylimenevän osan.
En nyt jaksa lukea kaikkia vastauksia huolella mutta jos ap on huolissaan siitä että asunto pitäisi ottaa mistä tahansa ilman aluerajoituksia niin eikö muka samalta alueelta tai lähistöltä löydy halvempaa? Jos nyt oikein käsitin niin vuokrasi on nyt 900€ ja hyväksyttäisiin 800€ eli satasen liian kallis. En oikein ymmärrä yhtälöä sillä jos sinulla on nyt huonolta alueelta kaupungin asunto ja jos vuokrasi on 900€ niin silloin kyseessä on sitten ainakin isohko kolmio? Lähes kaikki kaksiot ja moni pieniestä kolmioistakin maksaa kaupungilla n. 800€. (jos ei ole niitä kalleimpia kantakaupungin vuokria) Onko siis kyse siitä että et halua muuttaa pienempään?
Asuimme tässä lapsen syntymästä asti mutta mies muutti pois. Hakaea täytyy ilman aluerajoituksia ja jos aan asunnon esim Vuoaaresta kaukaa junaradasta menee kulku opiskleemaan mahdottomaksi. Ei ole kyse asunnon koosta tai sijainnista sinänsä mutta tarvitsen sen radan läheltä.
Mahdotonta ja mahdotonta. Minulla oli aikoinaan vastaava tilanne. Puolitoista vuotta matkoihin meni viisi tuntia päivässä, sisältäen myös liki yhteensä liki tunnin verran kävelyä. Päivähoidon järjestäminen ei ollut helppoa, iso kiitos äidilleni avusta. Mutta selvisin, koska oli pakko. Onneksi jaksoin, koska nyt on koulutus ja työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta miten vielä toi vaihto? Voi olla hyvinkin että joku tarvitsisi vaihtaa pienemmästä ja ja halvemmasta isompaan. Et siis vastannut, mutta tod. näk. asut ainakin kolmiossa? (Jos siis kaupungin asunto, halvalta alueelta ja vuokra 900€) Kahdelle ihmiselle kyllä riittää kaksio ja samalta alueelta löytyy varmaan kaksioita-kolmioita 800€ tienoilla. Sitähän ei ikinä tiedä löytyykö sopiva vaihto ehdokas mutta laita nyt hakemus vaan kaupungille että etsit vaihtoa samalta alueelta. Ties vaikka yllättyisit ja löytyisi joku joka tarvitsisi juuri sun asunnon.
Toki ongelma on jos et halua luopua nykyisestä asunnosta ja muuttaa halvempaan, pienempään tai vaatimattomampaa. Eihän nyt ainoat vaihtoehdot ole joko muuttaa Hyvinkäälle tai jonnekin Vuosaareen. Jos kovasti haluat löytää samalta alueelta halvemman voit myös itse alkaa etsimään asunonvaihtopörssistä.
Ajattele jos on joku perhe jonka pitäisi päästä muuttamaan kaksiosta kolmioon alueellasi mutta ei voi sen takia että ei löydy kukaan joka haluaisi vaihtaa. Juuri sen takia niitä vaihtajia ei tahdo löytyä halvempaan kun jos siihen kalliimpaakin maksetaan täydet tuet niin miksi muuttaa?