Tunnettko sellaista ihmistä joka voisi olla jokin sketsihahmo? Eli oikea henkilö, mutta hänen käytöksensä on huvittavaa että voisi olla jokin fiktiivinen hahmo?

Minulla ei tapanani pilkata läheisiäni..

Tiedän vanhemman miehen, jolla on hassu kävelytyyli. 3 askelta eteen ja 2 taakse. Eteneminen on aika hidasta.

Sanokaa mitä sanotte mutta olen kerran istunut herra 47:n kanssa kapakassa!

Tunnen. Koulukaverini parin vuoden takaa. Päälle 50-v nainen. Mä kävin hänen kanssaan koulua 2 vuotta, enkä vieläkään ymmärrä, että tää ihminen on oikea. Tässä on vain pari juttua, niitä ehti 2 vuoden aikana olla paljon enemmänkin. Sanon vain, että onneksi valmistuin ajoissa, en olis enää kestänyt. Taustatietona tähän väliin, että hän kasvoi Neuvostoliitossa ja ei vaikuttanut huomanneen, että Neuvostoliittoa ei enää ole. Ylisti myös kommunismia ja Putin on hyvä johtaja.

Ulkonäöllisesti jo ensin mietin, onko tää ihminen tosissaan. Hän pukeutui vaatteisiin, jotka oli kuin suoraan jonkun maalaisbabuškan kaapista, huivi päästä vain puuttui ja siihen päälle laittoi minkkiturkin.

Hän diagnosoi mulla masennuksen, kun pukeuduin lähinnä mustaan ja tummaan violettiin. Hän ei myöskään ymmärtänyt miksi minä, hyväkroppainen nuori nainen pukeudun peittävästi vaan hänen kotimaassaan nuoren naisen kroppa on ihailtava asia jota kuuluu rakastaa ja ylpeästi näyttää. Jankkasi asiaa pari vuotta, kunnes jo suutuin ja käskin hyvin suorin sanoin antaa mun näyttää siltä, miltä näytän.

Koetti myös parittaa mua ikäiselleni pojalleen aina tilaisuuden tullen. En ole poikaa tavannut kuun kerran sattumalta, mutta tiedän hänestä koko elämäntarinan ja sairaushistorian.

Trump.

Omituisia höpöttäjiä on maailma väärällään.

Marco de Wit

Varmaan minä. Onhan noita pakko-oireisia sarjoissa ja leffoissakin, mm. Monk ja Elämä on ihanaa.

Monet koulukaverit ovat ilmettyjä sketsihahmoja. Liian kalliit puvut, pelottavan valkoiset hampaat, jotenkin mielipuolinen liian kova nauru, isin maksama auto, tekorusketus, lomamatkat kunnon white trash -kohteisiin jne.

Työpaikan suurieleisesti käyttäytyvä hampaaton röökimuija, joka raportoi intiimiasioitaan (kuukautisvuodon määrästä alapään outoon kutinaan asti) kahvipöydässä. 

Puhe- ja eletyyli on kuin ADHD:stä kärsivän klovnikoulun pääsykokelaan. Kaiken kukkuraksi on puolikuuro, joten on turha yrittää vastata mitään. 

Muuten naurattaisi vietävästi, mutta ämmä on ilkeä kaikille nuorille työntekijöille ihan päin naamaa. Meistä vanhemmista tyytyy puhumaan vain takanapäin pahaa. Ei tajua, että jokainen tämän pelin huomaa. 

Vierailija kirjoitti:

Trump.

Tunnet Trumpin?

Kyllä noita tulee toisinaan vastaan. En välttämättä mitään pakko-oireisia hae tai hokema tapauksia. Yksinkertaisesti käytökseltään tai luonteeltaan.

Meillä on parikin tapausta töissä tällä hetkellä. Toinen vastaa kaikkeen negatiivisesti ja on erittäin hälläväliä tapaus, vaikka tekee erittäin tunnollisesti kaiken työnsä. Mua toisinaan naurattaa ihan päin naamaakin ja olen pyytänyt tältä anteeksi tätä, mutta tuo on vaan, että "ÄH!!!!" (tuostahan saiskin hokeman ;)) Hän näyttää nauttivan saamastaan huomiosta.

Sitten toinen. Myös tunnollinen, mutta tuore työntekijä. Ei ole vielä oppinut talontavoille, joten siitä tulee toisinaan mulle hupaa. Jos ei ole mitään työtä "määrättynä", niin hän menee johonkin OFF tilaan ja seisoo jossain nurkassa. Pönöttää lähes asennossa, kädet sivuilla ja tarkkailee. Se saattaa olla noin vartinkin ja siksi se yllättää toisinaan, kun ykskaks alkaa puhumaan. Jengi ei aina ole hoksannut, että se lymyää huoneessa.

Lisäksi tää on todella hellunen ihminen. Puhuu aina kauniisti ja käyttää runsaasti adjektiiveja puheessaan, kehuu muita paljon. Sitten hänellä on tapa (?), että kun käydään syömässä tai kahvilla, niin menee aina viereiseen pöytään istumaan kuin muut. Aina on seuraan pyydetty ja tulee kovin otettuna. Tuntuu, että ilahtuu valtavasti eleestä.

Olen mä hänelle sanonut, että jos haluaa olla itekseen noi hetket, niin toki saa olla. Ei ketään ole tarkoitus pakottaa porukkaan. Hän hymyili ja tuli viereeni istumaan.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan minä. Onhan noita pakko-oireisia sarjoissa ja leffoissakin, mm. Monk ja Elämä on ihanaa.

Monk. <3

up

Joo yks tuttu nainen tulee mieleen. Mä haen korvauksia, kyllä taas pitää hakea korvauksia, nyt kyllä tulee korvauksia, siis mä niin haen korvauksia..Ihan kaikesta hän siis haluaa ja on oikeutettu saamaan korvauksia omasta mielestään. Hauska kuunnella kun jutut on kun jollain putous hahmolla.

Joo, tyyppi joka touhuaa omiaan koko ajan, ja jos huomaa että istun tuoliin, on tyypin just silloin päästävä jhust siihen tuoliin istumaan. Jos taas menen ottamaan kahvia, tyyppi tunkee minua ennen siihen ottamaan ekana. Jos taas otan sanomalehden, tyypin on saatava just silloin se lehti ja repii sen vaikka väkivalloin mun käsistä, koska haluaa sen just nyt. Toisena hetkenä sanoo yhtä ja sitten taas päinvastaista heti puolen tunnin päästä. Ja teinpä mitä vaan on tämän tyypin saatava tehdä just se asia just silloin, mutta ei sitä kiinnosta lehden lukemien, kahvin juonti tai mikään muukaan jos ei minuakaan. Ja joka asiaan löytyy selitys tai kertomus, vaikkei tietäisi koko asiasta oikeasti mitään. Keksii siis juttuja ja se asia on sitten niin, turha edes yrittää väittää vastaan. On tietävinään kaikesta kaiken ja siksi on "neuvomassa" 08 koko ajan, vaikkei tiedä ko asiasta mitään. Naureskelee avoimesti muille, vaikka toisen ulkonäköä voi kommentoida naureskellen ja siis ei huumorilla vaan ivallisesti.

Välillä on kun parastakin komiikkaa, välillä ärsyttää ihan suunnattomasti, en olekaan tyypin kanssa tekemisissä ellei ole pakko.

*

(:

Jos joku muistaa wallace & gromit-animaatioelokuvat: pomoni, kuusikymppinen nainen, on todella erehdyrräväsrimsen Wallacen näköinen. Tosi hyvä pomo :)

up