vähemmän kauniiden naisten suhtautumisesta "enemmän" kauniisiin

Olet ihan hyvä tyyppi, mutta kuitenkin yleistät kaikki naiset ilkeiksi? Vain "sivulauseessa" mainitset, että ei nyt oikeastaan kuitenkaan ihan kaikki.

Jaa,a. Mulla on superkauniita kavereita, mutta he ovat myös todella mukavia ja kyllä naiset lähes poikkeuksetta tykkäävät heistä kun tapaavat. Ehkä sussa on jokin piirre, josta ihmiset eivät tykkää?

Ehkä vaan vaikutat häijyltä tai ilkeältä. Kyllä oman tuttavapiirini kaunottaret ovat niitä suosituimpia.

Kato naisten välinen solidaarisuus koskee vain rumia ja ylipainoisia naisia. Muut ovat vapaata riistaa. 

Pitäisikö kaikkien ihailla ja palvoa sinua kun olet niin kaunis? :D

Makuja on monia, mikä on kaunista ja näyttävää, mikä ei. Itse karsastan naisia, jotka ovat aivan älyttömän laitettuina, aina ja kaikkialla. Eli hirmusti meikkiä, tukka värjätty ja laitettu - usein myös tekoripset, tekokynnet ja ties mitä muita teko-juttuja onkaan. Ja kovin laihoja ovat, ja aina jossain muotivaatteissa. Ihmistyyppinä usein ihan hemmetin rasittava ja tyhmä, ja voi olla lisäksi häikäilemätön kiipijä. Saattaa teeskennellä "pitävänsä" meistä tavallisista talliaisista, mutta oikeasti halveksii.

Tiedän monia naisia, joita itse pidän hyvin kauniina, poikkeuksellisenkin kauniina. Usein näyttää että heidän luonteessaankin on sellaista kauneutta, puhtautta, raikkautta ja aitoutta. Herttaisuutta, tai sitten sellaista viileää/surumielistä salaperäisyyttä. Eivät ole överi-laittautuneita, eivät tee numeroa itsestään, eivät tyrkytä itseään esille.

Melkein kenestä vaan saa meikkaamalla vaikka millaisen Kardashianin. Mun mielestä sellainen ihminen ei ole varsinaisesti kaunis. Se on sellainen keinotekoinen kuva, ja vieläpä stereotyyppinen sellainen. Meikkaamallakin kun vois kuitenkin luoda jotain persoonallista ja erikoista, jos tahtoo ja osaa.

T: nainen 44-v.

Joillain on hyvä itsetunto, joillain ei.  Tuossa asetelmassa on se hyvä puoli, että erottaa jyvät akanoista eli kusipäät kivoista ihan heti kättelyssä. Turhaan haet kusipäiltä kaveruutta, et sinä sitä edes halua. Ja kateus on sairaus. Ne kusipäät ovat kusipäitä ihan muutenkin elämässä, eivät vain siinä tilanteessa kun tapaavat sinut.

Hyvä puoli on myös se, että ne joiden kanssa tutustut, heillä on sitten hyvä itsetunto. Eli terve itsetunto. Ja se on todella tärkeää, he ovat terveitä myös muuten. Älä välitä niistä kateellisista, heitäkin on muuten kaikenmuotoisina.

Sehän on ihan viihdyttävää bongata uudesta ryhmästä aina ne kateelliset eli sisältä sairaat. Ovat muuten todella rumia, vaikka samalla ulkonäöllä voisi olla muutakin.

Arvelinkin, että tänne kannattaa avautua aiheesta. Ei ainakaan parempaa mieltä saa, taidan olla ihan liian herkkä.

Kyse oli siis ennakkokäsityksistä, ja ajasta ennenkuin sanaakaan on vaihdettu. Ennenkuin tuntee ihmistä yhtään. Joku mainitsi että minussa olisi jokin piirre, josta ei tykätä. Tässä tilanteessa siis piirre on ulkoinen. Onko sisäistä kauneutta se, että hyljeksii ihmistä jonkin ulkoisen asian takia

Kyllähän sen huomaa viimeistään lukion aikana, että ne 5/5 naiset joita on noin 10% naisista pyrkii hengailemaan keskenään juuri sen takia, että naiset jotka ei yllä ulkoisesti samalle tasolle suorastaan vihaavat heitä.

Eräs kaverin kaverini on ulkomailla asuva malli. Kuulin kaveriltani, että tämä mallinainen kokee, ettei tule naisten kanssa tekemisiin, ja että syynä siihen on varmaan hänen ulkonäkönsä sekä hohdokas elämänsä.

Tapasin naisen ja syynä siihen, että en juurikaan pitänyt hänestä ei suinkaan ollut hänen ulkonäkönsä tai hohdokas elämänsä. En pitänyt hänestä, koska hän itse tuntui suhtautuvan minuun automaattisesti negatiivisesti. Hän ei kertaakaan hymyillyt, ei kysynyt minulta mitään minuun liittyvää, ja kommunikoi lyhyin lausein kun virittelin juttua. Yleisvaikutelma naisesta jäi kopeaksi, etäiseksi ja välinpitämättömäksi.

Peilineuronit säätelevät ihmisten keskinäistä käytöstä ja kommunikaatiota. Jos sinä uskot, ettei sinusta pidetä tai sinua kadehditaan, muut ihmiset reagoivat kehonkieleesi ja toteuttavat uskomustasi.

Sanotaan, "Kauneus on katsojan silmässä". Omasta mielestään kaunis, saattaa muiden mielestä olla normi tavis. Jos tämä ns. "kaunis" käyttäytyy muita kohtaan ylimielisesti ja tympeästi, silloin hän vaikuttaa tyhmältä, eikä sellaisen lähellä halua kukaan olla. Mikäli nainen on oikeasti kaunis, ei hänellä ole syytä korostaa erinomaisuuttaan ystävien/ tuttavien seurassa.

Vierailija kirjoitti:

Arvelinkin, että tänne kannattaa avautua aiheesta. Ei ainakaan parempaa mieltä saa, taidan olla ihan liian herkkä.

Kyse oli siis ennakkokäsityksistä, ja ajasta ennenkuin sanaakaan on vaihdettu. Ennenkuin tuntee ihmistä yhtään. Joku mainitsi että minussa olisi jokin piirre, josta ei tykätä. Tässä tilanteessa siis piirre on ulkoinen. Onko sisäistä kauneutta se, että hyljeksii ihmistä jonkin ulkoisen asian takia

Luepa tuo viesti 13 huolella. Se voi olla se piirre, mikä sinusta huokuu ja on ns. "pielessä". Onko sinulla itsellä vahva negatiivinen ennakkokäsitys muista naisista ja siksi heti ensitapaaminen epäonnistuu? Aloitusviestisi nimittäin antaa hieman sellaista kuvaa. Sorrut yleistämiseen, joka voi alitajuisesti vaikuttaa omaan käytökseesi ja muut reagoivat tähän.

Mä tunnen kyllä sekä kauniita että rumia kusipäitä,että ei vaikuta mitenkään. Omassa kaveripiirissä on tosi nättejä ja sitten sellasia ihan tavallisia. Nuorempana olin kyllä kovin epävarma,että silloin saatto suhtautuminen ollakin vähän tuollaista.

Taas näitä.... elä itse sellainen elämä ja voit sanoa itse. Paljon enemmän riippuu sinua ympäröivistä ihmisistä, miten sinuun suhtaudutaan, kuin siitä miltä näytät.

Naisten välinen kimpailu ON raakaa. Koe se itse.

varmasti p*** tyyppi? kirjoitti:

Sisäinen kauneus?

Olen itse aika näyttävän näköinen naisihminen, pitkä ja hoikka, siihen päälle vielä ihan kauniit kasvot. (Ei ole tarkoitus kehua eikä nostaa itseäni jalustalle.) Koko elämäni olen saanut kokea kanssasisariltani ikävää käytöstä sekä ennakkoluuloja. Esim tietyt työkaverit ei moikkaa, ei haluta edes tutustua jne. Tietyistä ihmisistä näkee jo ilmeestä että eivät hyväksy minua. Yritä siinä sitten jututtaa ja tutustua. Tämä sama ihmisryhmä jaksaa toitottaa sitä kuuluisaa sisäistä kauneutta, mutta eivät ymmärrä etteivät itsekään sitä edusta. Eikö kaikkia ihmisiä ulkonäköön tms katsomatta pitäisi kohdella samalla tavalla. Ollaan kaikki yhtä arvokkaita, vai ollaanko..

Sitä joutuu tekemään paljon enemmän töitä tutustuakseen, ja näyttääkseen, että hei oon oikeasti ihan tosi hyvä tyyppi. Välillä haluttaisi vaan olla ihan tavallisen näköinen, vähän pyöreämpi ja massaan sekoittuva. Kukaan tuskin alkaisi hylkimään ulkonäön takia. Miksi olette naiset niin ilkeitä ja inhottavia toisillenne?

Huoh. Onneksi aina välillä vastaan tulee myös poikkeuksia.

Ap on miestrolli. Provo.

Ap:n teksti olisi voinut olla minun kirjoittama, sanasta sanaan. Ja myös minä korostan sitä, että en ehdi suutani avata, kun huomaan jo olevani ulkopuolinen. Omasta mielestäni olen niin tuikitavallinen ihminen kuin voi olla mutta ilmeisesti minussa on jokin juttu, mistä ei pidetä. Enkä syytä muita, voihan olla, että vika oikeasti on minussa! Olisi vain mielenkiintoista tietää, mikä se ongelma on, että voisin kenties yrittää korjata asiaa.

Miesten, vanhusten ja lasten kanssa tulen kuitenkin juttuun erinomaisesti.

Ystäväni ovat kahta lukuunottamatta itseäni reilusti vanhempia tai miehiä. Kaksi naispuolista ystävääni olen tuntenut lapsesta asti.

varmasti p*** tyyppi? kirjoitti:

Sisäinen kauneus?

Olen itse aika näyttävän näköinen naisihminen, pitkä ja hoikka, siihen päälle vielä ihan kauniit kasvot. (Ei ole tarkoitus kehua eikä nostaa itseäni jalustalle.) Koko elämäni olen saanut kokea kanssasisariltani ikävää käytöstä sekä ennakkoluuloja. Esim tietyt työkaverit ei moikkaa, ei haluta edes tutustua jne. Tietyistä ihmisistä näkee jo ilmeestä että eivät hyväksy minua. Yritä siinä sitten jututtaa ja tutustua. Tämä sama ihmisryhmä jaksaa toitottaa sitä kuuluisaa sisäistä kauneutta, mutta eivät ymmärrä etteivät itsekään sitä edusta. Eikö kaikkia ihmisiä ulkonäköön tms katsomatta pitäisi kohdella samalla tavalla. Ollaan kaikki yhtä arvokkaita, vai ollaanko..

Sitä joutuu tekemään paljon enemmän töitä tutustuakseen, ja näyttääkseen, että hei oon oikeasti ihan tosi hyvä tyyppi. Välillä haluttaisi vaan olla ihan tavallisen näköinen, vähän pyöreämpi ja massaan sekoittuva. Kukaan tuskin alkaisi hylkimään ulkonäön takia. Miksi olette naiset niin ilkeitä ja inhottavia toisillenne?

Huoh. Onneksi aina välillä vastaan tulee myös poikkeuksia.

Tässä on nyt kaksi mahdollisuutta. Ensinnäkin se että et ole oikeasti niin mukava kuin kuvittelet. Ehkä kuitenkin pidät itseäsi ( tiedostamattomasti ? ) itseäsi parempana ulkonäkösi vuoksi ja vähän alentuvasti yrität saada kaikki puolellesi . " Olen ihan kiva vaikka olenkin teitä kauniimpi". Jos näin on niin tavis ei tarkoita samaa kuin tyhmä, tuo näkyy sinusta.

Tämän lisäksi niin uskomatonta kuin se sinusta ehkä onkin kaikki eivät laita painoa ulkonäölle eikä sinussa ole sitä jotain minkä takia jaksaisi tutustua.

Toki tervehtiminen yms kuuluu tapoihin.

Tai sitten olet todella niin omaa luokkaasi ettei ole helppo olla luonteva seurassasi.

Moni antaa tavallaan jo etukäteen periksi, ei usko että haluaisit olla taviksen kanssa tekemisissä ( voi olla kokemusta tuollaisesta) että ei jakseta edes yrittää.

Mutta tämä siis jos olet todella upea.

Tuli mieleen kolmaskin vaihtoehto. Harva ainakaan vähänkään isommassa työpaikassa kaveeraa kaikkien kanssa vaan löytyy muutama samanoloinen jonka kanssa tuntee olonsa mukavaksi.

Tavikset vaan eivät etsi syytä ulkonäöstä jos jonkun kanssa ei löydy yhteistä .

Eli en oikein usko että joukolla hyljittäisiin ulkonäön vuoksi.

Se voi olla myös pukeutumistyyli joka ärsyttää. Ehkä puleudut eri tavalla kuin ne muut? Voihan se yhdistettynä siihen kauneuteenkin tehdä sitä. Mutta ei kuitenkaan kaikki tule vain kauneuden takia hyljeksityksi. En tiedä kyllä mikä siinä on, sehän on aika monitahoinen juttu.

Vain koska jotkut rumat naiset sattuvat käyttäytymään kohtaasi epämiellyttävästi, ei se tarkoita sitä että kaikki rumat naiset olisivat tuollaisia. Omasta mielestäni olen mitäänsanomaton, jotkut pitävät minua jopa rumana, ja kohtelen kaikkia tasapuolisesti, riippumatta heidän ulkonäöstään. Jos joku taas on minulle tahallisen ilkeä, silloin vastaan samalla mitalla takaisin. Ei todellakaan kannattaisi tehdä yleistyksiä ihmisistä ulkonäön perusteella. Olen kohdannut kauniita naisia, jotka ovat katsoneet minua nenänvarttaan pitkin kuin olisin jokin jätekasa, mutta en minä ole muutamien ikävien tapausten antanut vaikuttaa käsitykseeni kauniista ihmisistä, koska minä fiksuna ihmisenä ymmärrän että muutamat yksilöt eivät edusta kaikkia kyseiseen ryhmään kuuluvia ihmisiä.