Hupaisaa, kun pakkoruotsittajien mielestä jos lukisi ruotsin tilalla espanjaa/kiinaa/venäjää/tms., niin sulkee itseltään ovia!

Vierailija kirjoitti:

Ns. kielivapaus kuulostaa teoriassa hyvältä.

Käytännössä tuo ruotsin helppous on kuitenkin iso riski: jos opiskelemansa kielen saa valita vapaasti, ruotsin valitsevat vain ne, joita opintoihin panostaminen ei pahemmin kiinnosta ja jotka haluavat mennä siitä, missä rima on matalimmalla.

Lukuhaluiset puolestaan valisevat haastavampia kieliä, osittain jotta he niillä tunneilla saavat olla rauhassa häiriköiltä.

Seurauksena ruotsin osaaminen romahtaisi. Idiooteista ei ole virkamiehiksi tai tulkeiksi.

Siksi kielivapautta ei voi toteuttaa.

Ei ruotsi ole sen helpompaa kuin esim.portugali tai espanja. Ruotsin ääntäminen on selvästi epäloogisempaa ja suttuisempaa kuin esim.espanjassa, japanissa tai italiassa ja . Englannin kielen taidosta on valtavasti hyötyä ranskan ja romaanisten kielten oppimisessa ja lähes kaikilla nuorilla on vähintään tyydyttävä englannin kielen taito. Nuoret voisivat siis oppia noita kieliä nopeammin kuin ruotsia.

Näytät tuossa myöntävän, että kukaan ei opiskelisi ruotsia jos ei olisi pakko, vaan valitsisivat itselleen sen sijaan isoja kieliä. Mitä se kertoo ruotsia osaavien virkamiesten ja tulkkien tarpeesta? Edelleenkin taitaa joka tapauksessa olla useita paikkakuntia, joissa voi opiskella ruotsia pääaineena yliopistossa, mutta arabiaa ilmeisesti vain Helsingissä.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on niin helppo kieli ja sitä on mahdollista nähdä kaikkialla, että jos se ei ugrijuntin kiviseen kalloon uppoa, niin ei sinne mene mikään venäjä tai kiinakaan.

Onko tämä todellakin sinun paras perustelu pakkoruotsille? Ei mene hyvin pakkoruotsilla kun näin huonolla peruttelulla pitää tulla esiin.

Katso yllä ruotsin kielen älyä heikentävästä ominaisuudesta.

Huokaisin helpotuksesta, kun kirjoitin laudaturin ruotsista. Se oli jatko-opinnoissa vain leima paperiin ja "suoritettu". On muuten helppo kieli, jos on yhtään kielipäätä. Kaikilla ei ole, joten aika kidutusta osalle. Mitä ei ikinä tule edes käyttämään. Olisi meidän luokan pojatkin yläasteella hyötyneet enemmän joistakin käytännön kursseista amista varten verrattuna tuohon.

Ylipäätään on tyhmää hukata lasten hyvää kielenoppimisvaihetta kahden samansukuisen ja siis rakenteeltaan samankaltaisen kielen oppimiseen (englanti+ruotsi). Englanti nyt on käytännössä niin tarpeellista, että sitä ei voi jättää pois (vaikka Suomessahan mikään laki ei vaadi englannin opiskelua kouluissa), mutta englannin lisäksi toisena kielenä olisi järkevää opiskella jotain erisukuista kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on niin helppo kieli ja sitä on mahdollista nähdä kaikkialla, että jos se ei ugrijuntin kiviseen kalloon uppoa, niin ei sinne mene mikään venäjä tai kiinakaan.

Suurin osa Suomesta on täysin yksikielisesti suomenkielistä (ks. linkin kuva).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ruotsin-_ja_kaksikielisis…

Suurin osa suomalaisista ei siis käytännössä törmää ruotsin kieleen missään arjessa (ei kukaan lue maitopurkkien tuoteselosteita).

Suomessa on täysin yksikielinen vain Ahvenanmaa. Toisin sanoen ruotsia puhutaan ja opiskellaan koko valtakunnan alueella, kun suomi on käyttökieli vain osassa Suomea.

Suomi ei ole kaksikielinen katso yllä.

Historia ei takaa kaksikielisyyden asemaa millään tavalla, koska ruotsi ollut maahanmuuttajakieli Suomessa ja kaksikielisyys on pikemminkin ollut menneisyydessä tehty virhe. On jo aika korjata virhe ja poistaa kaksikielisyys.

Historialla ei voi yleensäkään perustella mitään ja historiaan vetoaminen on tunnettu argumenttivirhe. Jos historialla voisi jotain perustella niin naisilla ei olisi äänioikeutta eikä suomen kielellä olisi mitään virallista asemaa Suomessa. Historialla perusteleminen on kuin astuisi kaksi askelta taaksepäin kehityksessä. Jos historialla voisi jotain perustella niin ihmiskunta olisi jäänyt kivikaudelle. Historialla perusteleminen mahdollistaa entisten tyhmyyksien kierrättämisen uudestaan ja uudestaan eikä edistys pääsisi vaikuttamaan toivotulla tavalla.

Kieli jota puhutaan vain rannikolla 5% vähemmistön joukossa, voi olla paikallinen kieli siellä missä sen puhujia on yli 25%, mutta ei voi olla koko maan virallinen kieli. Ihmeellistä on kuitenkin se että ruotsin kieli on ainoa koko Suomessa virallinen kieli, ja suomen kieli on vain paikallinen kieli, vaikka suomea puhutaan koko maassa.

Meillä on siis ainoana virallisena kielenä alloktoninen muualta tullut ruotsin kieli vaikka sitä ei puhuta sisämaassa, ja suomen kielellä ei ole edes paikkalliskielen asemaa Ahvenanmaalla vaikka siellä on 5% suomenkielisiä.

Suomalaiset ja ruotsinkieliset asuvat erillään toisistaan joten maata ei voi pitää kaksikielisenä vaan maana jossa on 4,8% vähemmistö. Kansana Suomessa asuvat muodostavat kaksinkertaisesti yksikielisen väestön. Sitä ei sovi sotkea kaksikielisyyteen.

Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi, koska katsottiin tarpeellisemmaksi opiskella muita kieliä.

Ajatelkaa, ruotsin kieli on todellakin pakollisin kieli SUOMESSA, sillä se on ainoa kieli, jota on pakko opiskella koko valtakunnan alueella.

Englanti kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisten kielten läntiseen haaraan.

Ruotsin kieli eli ruotsi on suurin indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluvista kielistä. Sillä on noin 8,3 miljoonaa äidinkielistä puhujaa eri maissa, joista noin 7,9 miljoonaa Ruotsissa.

(Wikipedia)

Englanti on maailman lingua franca, mitä puhutaan eniten vieraana kielenä.

Kumpaahan kannattaisi lukea ja panostaa vähän tyhjemmälläkin päällä?

Vierailija kirjoitti:

Ns. kielivapaus kuulostaa teoriassa hyvältä.

Käytännössä tuo ruotsin helppous on kuitenkin iso riski: jos opiskelemansa kielen saa valita vapaasti, ruotsin valitsevat vain ne, joita opintoihin panostaminen ei pahemmin kiinnosta ja jotka haluavat mennä siitä, missä rima on matalimmalla.

Lukuhaluiset puolestaan valisevat haastavampia kieliä, osittain jotta he niillä tunneilla saavat olla rauhassa häiriköiltä.

Seurauksena ruotsin osaaminen romahtaisi. Idiooteista ei ole virkamiehiksi tai tulkeiksi.

Siksi kielivapautta ei voi toteuttaa.

Ruotsin kielentaidon tasoa voidaan ja varmasti tullaankin nostamaan joten puheesi jostain idiooteista virkamiehistä jälleen osoittaa että pakkoruotsin perustelut ovat keksittyjä.

Sitä paitsi se osoittaa sen että virkamiesruotsi on myös tarpeeton.

Vierailija kirjoitti:

Itse muuttaisin lakia niin, että saa valita englannin kielen lisäksi minkä tahansa tarjottavan muun pakkokielen ruotsin sijaan. Pienemmillä paikkakunnilla voisi hyödyntää verkko-opetusta.

Se mistä ei juuri julkisuudessa puhuta, ovat ruotsinopettajat, jotka jäisivät sitten ilman tunteja. Varmana pidetty ammatti kokisi inflaation. Samalla poistettaisiin kaksikielisyys ja virkamiesruotsin vaatimukset. Olisi melkoinen remontti. Tervetullut sellainen. Jossakin Lapissa tai itärajalla ei tarvita ruotsia usein ikinä. Hukkaan heitettyä energiaa opiskella asia, mitä et tarvitse.

Meillehän on opetettu, että ruotsin kieli on portti muihin kieliin. Näin ollen ruotsinopettajat oppivat hetkessä jonkin toisen kielen, jota voivat ryhtyä opettamaan.

Lapsena tuli reissattua usein Ahvenanmaalla. Siellä tehtiin kyllä eri paikoissa, niin kaupungissa ja kylissä selväksi, että kaikki asiointi tapahtuu sitten ruotsiksi. Vaikka olisivat osanneet suomea. Jopa ihan tilanteissa, missä oli rahat itsellä kädessä ja toinen myyjänä saamapuolella. Ei joustettu yhtään. No, osattiin ruotsia, mutta silti jäi vähän hapan maku suuhun. Erittäin lite bättre -meininkiä.

Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.

Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.

Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.

Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.

Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa tai englantia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse muuttaisin lakia niin, että saa valita englannin kielen lisäksi minkä tahansa tarjottavan muun pakkokielen ruotsin sijaan. Pienemmillä paikkakunnilla voisi hyödyntää verkko-opetusta.

Se mistä ei juuri julkisuudessa puhuta, ovat ruotsinopettajat, jotka jäisivät sitten ilman tunteja. Varmana pidetty ammatti kokisi inflaation. Samalla poistettaisiin kaksikielisyys ja virkamiesruotsin vaatimukset. Olisi melkoinen remontti. Tervetullut sellainen. Jossakin Lapissa tai itärajalla ei tarvita ruotsia usein ikinä. Hukkaan heitettyä energiaa opiskella asia, mitä et tarvitse.

Meillehän on opetettu, että ruotsin kieli on portti muihin kieliin. Näin ollen ruotsinopettajat oppivat hetkessä jonkin toisen kielen, jota voivat ryhtyä opettamaan.

Yleensä ne valitsevat ensin sen lempikielensä. Sitten ruotsi sinä varmana leipäpuuna. Terkkuja yliopistolta.

Olen jo keski-ikäinen, tässä oma kokemukseni asiasta. Itse opiskelin ruotsia koulussa ihan mielelläni, koska olen aina pitänyt kielistä, olen hyvä niissä ja ruotsi on todella helppo kieli oppia. Lukion päästötodistuksessa se oli 10 ja kirjoitin kahta pistettä vaille täydet pisteet siitä. Olen matkustanut ympäri maailmaa (myös Ruotsissa), asunut vuosia ulkomailla (useammassa maassa) ja tehnyt montaa eri työtä. Ruotsia en ole tarvinnut kuin yhden kerran lukion jälkeen: yliopiston virkamiesruotsin kokeessa.

Ei näytä kovin vahvalta tuo pakon poistuminen, kun aikaistettiin vuodella jo kutosluokille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse muuttaisin lakia niin, että saa valita englannin kielen lisäksi minkä tahansa tarjottavan muun pakkokielen ruotsin sijaan. Pienemmillä paikkakunnilla voisi hyödyntää verkko-opetusta.

Se mistä ei juuri julkisuudessa puhuta, ovat ruotsinopettajat, jotka jäisivät sitten ilman tunteja. Varmana pidetty ammatti kokisi inflaation. Samalla poistettaisiin kaksikielisyys ja virkamiesruotsin vaatimukset. Olisi melkoinen remontti. Tervetullut sellainen. Jossakin Lapissa tai itärajalla ei tarvita ruotsia usein ikinä. Hukkaan heitettyä energiaa opiskella asia, mitä et tarvitse.

Meillehän on opetettu, että ruotsin kieli on portti muihin kieliin. Näin ollen ruotsinopettajat oppivat hetkessä jonkin toisen kielen, jota voivat ryhtyä opettamaan.

Yleensä ne valitsevat ensin sen lempikielensä. Sitten ruotsi sinä varmana leipäpuuna. Terkkuja yliopistolta.

Pakkoruotsituksen kustannuksiahan ei saa edes laskea (esim. Katainen sanoi, että niitä ei saa laskea, koska kyseessä on perusoikeus).

Mutta mietitäänpä, miten älyttömän iso osa yliopistojen kieltenopettajakoulutuksestakin on nimenomaan ruotsinopettajia? Ja jos tämä sama raha kohdistettaisiinkin moneen eri kieleen, mitä se mahdollistaisikaan kouluillemme?

Anteeksi nihilismi, mutta se on päättötodistus kouluista. Auton pakokaasuista saa päästötodistuksen. Tosin autovalmistajat huijaavat.

Vierailija kirjoitti:

Ei näytä kovin vahvalta tuo pakon poistuminen, kun aikaistettiin vuodella jo kutosluokille.

Niin, aikaistus tehtiin RKP:n vaatimuksesta vastoin asiantuntijoiden kantaa ja vastoin alkuperäistä suunnitelmaa ja vastoin kansanedustajien enemmistön kantaa. Ja vastoin 3/4 suomalaisten kansaa, jotka haluavat pakkoruotsin kokonaan pois.

Voiko tätä maata kutsua demokratiaksi?

Yliopiston isopyörähankkeen mukana on ollut melkoinen myllerrys. Monta kieltä on lopetettu mutta esim. somaliaa ja arabiaa pukkaa, kun meidän läpsytineläteltit tarvitsevat tulkkeja parinkymmenen vuodenkin maassa olon jälkeen... Niiltä ei vaadita pakkosuomea. Joitakin kursseja työkkäriä varten, mutta ei ollenkaan samaa kuin kantasuomalaisilta ruotsin osaamisen suhteen. Aika epäreilu asetelma. Eihän sitä nyt voi integroitua tuossa ajassa... Tai palata sinne turvalliseen kotimaahan. Sossun ja Kelan rahaa sinne kyllä lähetetään. Jäädän ilman niitäkin tuella tuotettuja veromarkkoja takaisin kiertoon.

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston isopyörähankkeen mukana on ollut melkoinen myllerrys. Monta kieltä on lopetettu mutta esim. somaliaa ja arabiaa pukkaa, kun meidän läpsytineläteltit tarvitsevat tulkkeja parinkymmenen vuodenkin maassa olon jälkeen... Niiltä ei vaadita pakkosuomea. Joitakin kursseja työkkäriä varten, mutta ei ollenkaan samaa kuin kantasuomalaisilta ruotsin osaamisen suhteen. Aika epäreilu asetelma. Eihän sitä nyt voi integroitua tuossa ajassa... Tai palata sinne turvalliseen kotimaahan. Sossun ja Kelan rahaa sinne kyllä lähetetään. Jäädän ilman niitäkin tuella tuotettuja veromarkkoja takaisin kiertoon.

Enemmistön sortaminen ei tietenkään ole koskaan väärin!

Vierailija kirjoitti:

No niin kauan kun meillä on pakkovirkamiesruotsi, niin pahimmassa tapauksessa voi sulkeutua joku ovi jos ei ole ollenkaan opiskellut ruotsia.

Väitän kyllä, että sen verran ruotsia oppisi ihan lukiossa mitä virkamiesruotsin läpäisemiseen tarvitsee. Ainakaan omana aikana se ei vaatinut juuri mitään. Muistaakseni siinä oli joku kirjoitelma ja esitelmä + läsnäolopakollinen kurssi. Kun opetteli muutaman lukion ruotsinmaikan opettaman lauserakenteen ulkoa sai sen kirjoitelman helposti läpi ja esitelmänkib pystyi opettelemaan ulkoa.

Ihan sekopäistä uhrata lasten parhaat oppimisvuodet jollekin ruotsille.

Olen samaa mieltä. Ruotsista riittäisi kolmen vuoden opinnot lukiossa tai ammattikorkeassa tai ammattikoulussa, jos opintosuunnitelma/ala on sellainen että vaatii ruotsin kielen taitoa. Kuitenkin viralliset tekstit käännätetään ruotsiksi kunnissa ja valtiolla, ja virassa tarvittava kielitaito on lähinnä arkikielitaitoa. Siis sitä, että asiakas saa asiansa hoidetuksi äidinkielellään julkisella puolella. Tämän vähemmistön takia kaikki sitten hikoilevat ruotsin parissa, vaikka mikään oikea pakko ei olisi. Englantia tarvitaan paljon enemmän nykysuomessa.

Olen itse valtion virassa, ja svenskaa tarvitsen erittäin harvoin, mutta englantia hyvin usein ja venäjän, kiinan ja ranskan kielen taitoisille olisi kovasti tarvetta. Koulussa ruotsin opiskeluun käytetyt tunnit voisi käyttää vaikka tietotekniikan, kuvaamataidon ja kädentaitojen lisätunteihin. Meillä tarvitaan lisää luovaa tekemistä, jota voi yhdistää tietotekniikkaan ja tekoälyyn. Moni menestystarina lähtee siitä, että osaa kehitellä uuden tuotteen.