Onko miehesi sen näköinen mistä aina haaveilit:)

Oikein joskus nuorena koetin keksiä jotakin " unelmien miestä" kun kavereillakin oli niin tarkat kuvitelmat, että pitää olla tumma ja pitkä jne. mutta enpä keksinyt. No, mies on aika tumma ja pitkä, joten sopii ainakin kavereitten kuvitelmiin.

tosin silmälaseja en miehelleni mieltänyt, mutta ...

Siis on syötävän hyvän näköinen, mutta ei pidä itsestään huolta. Varaa parturin vasta kun minä pyydän, ryhti on huono, ei urheile (ei ole lihava, päinvastin liian laiha), ei aja aamuisin partaansa kuin satunnaisesti, pukeutuu järkyttäviin vanhoihin räteihin. Mutta silti on ihana :)

mutta salainen ihastukseni on juuri sitä mistä aina olen haaveillut.

Mä oon aina haaveillut latinomiehestä (miksi????) mutta kun suomessa ollaan niin.....

Komia on silti. ja ristiverinen, ruskettunut.

Mutta mun silmissä silti maailman komein! Ikinä en vaihtais.

Kun niillä jääkiekkoilijoilla on sellainen erottuva kroppa. En tiedä mistä johtuu. Ja he näyttävätkin ihan jääkiekkoilijoilta ;)

Tosin kolme senttiä lyhyempi (haaveilin 190cm:stä) ja vaaleahiuksinen (haaveilin tummasta tottakai :))



Mutta silmät ja keho, sekä kokonaisuus ovat juuri se mitä haaveilin

100kg paukkuu kohta puntarilla pelkkää läskiä. Ja miestä ottaa päähän kun painosta motkotan.

ole uskaltanut haaveillakaan näin komeasta ;)

No ei sentään, on mielestäni hyvännäköinne, mutta kuten eräätkin sanoivat omistaan, ei pidä itsestään huolta. Olen yrittänyt sanoa, että käyttäisi kosteusvoidetta jne. mutta aina se unohtuu. kohta kaljuuntuva ja ryppyinen, mutta niin kai olen minäkin.

Entinen kilpauimari näyttää edelleen hyvältä =). On lisäksi hellä..ja hoitaa lapsia, laittaa ruokaa, ostaa kukkia. Olemme onnellisia 9 vuoden yhteiselon jälkeen. Voisiko edes enempää toivoa =)

Mutta ihan kivan näköinen tavallinen mies.



Ei mikään unelmien prinssi. Mutta muuten kaikki asiat just hyvin ja kohdallaan, eli ne tärkeämmät.

Nykyinen mieheni on täyttä kultaa, iso mies kaikin tavoin.

Mua ihan huvitti tuo aloitus!=) Siis ihan siltä pohjalta että EI TODELLAKAAN! Mieheni on lyhyt, kaljuuntuva blondi(ja hän on vasta 25=(), uusavuton äitin helmoista luokseni muuttanut ihan tavallinen suomalainen mies. Mutta kuitenkin on mun ihan oma kultani<3



Olen aina, siis muksusta pitäen, ajatellut, että tuleva mieheni on pitkä, raamikas, tummatukkainen, oma-aloitteinen, muutenkin jumalainen mies..Sellanen millä seläntakaa loistaa sellaset säteet ja se seisoo aina ryhdissä ja jollain pienellä kukkulalla ja taustalla jokin kuoro laulaa jotakin ylistys laulua...:D



Mutta tuo minun kultani ilmestyi ritarillisesti elämääni ja ryösti salakavalasti sydämeni...=)

Mitä ne sanois...

Miestä on kiva seurata " salaa" , kun se tekee jotain ruumiillista työtä....hrrr, ihanan voimakas =)

ihan hyvännäköinen, kunhan vain pitäisi itsestään huolta.

Huomasin tässä taannoin, että olen tiedostamattani pitänyt aina poikamaisista, hoikista nuorekkaista miehistä. Ihan lapsuudesta lähtien. Ei ole tietoinen valinta.

Olen aina jollain tapaa vierastanut toisentyyppisiä miehiä.

Exäni oli minulle se nuoruudessa haaveiltu, sittemmin eteeni tupsahtanut ihana pitkätukkainen pahis, aika cool (hiusten pituudella ei ole mitään merkitystä).

sittemmin on päästänyt itsensä vähän lössähtämään.

*raamikas, tummatukkainen, oma-aloitteinen, muutenkin jumalainen mies..Sellanen millä seläntakaa loistaa sellaset säteet ja se seisoo aina ryhdissä ja jollain pienellä kukkulalla ja taustalla jokin kuoro laulaa jotakin ylistys laulua*

Nuorena tyttönä haaveilin sellaisesta elovena-pojasta, joka olisi pitkä ja lihaksikas. No, nyt mulla on sellainen tumma ja ruskeasilmäinen persjalkainen ukko, joka on tosin maailman paras aviomies ja ystävä, enkä vaihtaisi edes tuohon haavekuvaan ;)