Miksi koko ajan tulee vastoinkäymisiä?
Miksei onnellinen tai edes tavallinen olotila voi edes välillä kestää jonkin aikaa? Kun luulee, että nyt on voi "huokaista", niin aina tulee uutta huolta ja tuskaa. Ja niissä asioissa juuri, jotka itselle tärkeitä ja arvokkaita. Onko kellään muulla tällaista?
Kommentit (26)
Ei osaa iloita ja olla kiitollinen mistään jos koko ajan menee hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Puhtaasti asennoitumiskysymys. Onnellisuus siis, ja suhtautuminen vastoinkäymisiin.
Kyllä, asenteestahan se johtuu, jos jonkun läheiset ovat kuolleet lasta myöten, itse sairastunut syöpään ja jne..
Vierailija kirjoitti:
Puhtaasti asennoitumiskysymys. Onnellisuus siis, ja suhtautuminen vastoinkäymisiin.
Voidaan lakkauttaa sitten varmaan sairaalat, kun kaikkeen löytyi uusi lääke: positiivinen asenne! Asennoitumalla positiivisesti estät omat ja läheistesi sairaudet ja kuolemat, rahahuolet, kaikki!!
Elämä on KÄRSIMYSTÄ!
Se ei ole rangaistus tai epäonni, vaan itse olemassaolon luonne. Mitään pysyvää turvaa ei ole, koska mikään ei pysy. Se on elämän laki, syntymä, kehitys ja lopulta se kaiken lopettava kuolema.
Siksi hetket, jolloin voit huokaista, ovat arvokkaita, mutta niitä ei voi jäädä odottamaan tai pitämään kiinni. Ne eivät kestä, eivät siksi että sinä epäonnistut, vaan siksi että mikään ei kestä.
Mitä pikemmin sisäistät tämän sitä helpompi on päästää irti.
Suosittelen buddhalaisuutta.
Puhtaasti asennoitumiskysymys. Onnellisuus siis, ja suhtautuminen vastoinkäymisiin.