Onko sulla sellaista tuttua 30-40v miestä joka olisi ihan hyvä mies, mutta sinkku?
Esim veli, poika, kaveri, työkaveri. Ihan kuka tahansa kenet vain tunnet ja joka olisi ihan kunnollinen kun vain löytäisi jonkun? Ajattelin vain, että onko sellaisia miehiä olemassakaan kun tuntuvat olevan kadonneet.
Kommentit (1617)
Eipä ole, minulla on ainoastaan pahoja miehiä tuttuina.
Vierailija kirjoitti:
On. Lähentelee neljääkymmentä.
Ihan tavallisen mukavan näköinen, ei mikään superkomistus, sellainen ihan normaali.
Fiksu, ystävällinen, mukava, liikunnallinen, sosiaalinen, hyvä työ, ei tupakoi, käyttää alkoholia vain kohtuullisesti silloin tällöin.Se MUTTA, on sitten se nörttiys. Figuurit, roolipelit, tietokonepelit yms. on monelle naiselle vissiin vähän kynnyskysymys.
Hänestä sais joku vähän nörtti nainen itselleen ihan tosi hyvän miehen.
Ottaisin! Jos tosiaan on myös sosiaalinen puoli kunnossa.
On moniakin ja myös oman mieheni kaveripiiristä löytyy mukavia miehiä. Nämä kaikki voidaan jakaa kahteen porukkaan: Toiset eivät halua seurustella ja toiset eivät ole vaan löytäneet mieleistään kumppania.
Kaikissa tuntemissa miehissä (kuten naisissakin) on kyllä kaikenlaista vikkaavikkaa. Idea kai on siinä että löytyy joku joka on valmis hyväksymään juuri ne kulloisenkin henkilön viat. Täydellisiä ihmisiä en tunne. Ja en ole noista omista tuntemista itse löytänyt rakkauden kohdetta. Tarvii sen hormonibuustin eikä mitään tietoa millä sellaisen saa käynnistymään. Joskus se vaan jonkun kohdalla käynnistyy.
Kyllä tiedän. Heti tuli yks työkaveri mieleen. Ei nyt mikään kaikkien naisten unelma , mutta ehtaa puoliso ja isä ainesta. Tavallinen, symppis suomalainen mies.
On, tosin ikää jo vähän yli 40. Muistaakseni 42.
Ihan hyvässä työssä, tosi fiksu ja hauska, ei tietääkseni rikas mutta vakavarainen koska omistaa rivarikaksion tosi hyvältä alueelta.
Ehkä heikkoudet osa-alueilla joiden tärkeyttä naiset eivät tunnusta. Eli tietynlainen maskuliininen energia puuttuu. On sellainen tyyppi joka antaa kiltisti tietä naiselle kadulla, siirtyy bussissa ihan seinään kiinni ettei vahingossakaan kosketa vieressä istuvaa nättiä naista, ja juttelee mieluummin naapurin mummolle säästä kuin hottisbeibille kaksimielisiä. Bileissä viettää aikaa enemmän naisten kuin toisten miesten kanssa, minkä voisi kuvitella olevan hyvä asia naisen saamisen kannalta, mutta ei ole koska kertoo siitä että mies on liiaksi kuin yksi naiskavereista, ja on tottunut olemaan seksuaalisesti vaaraton.
Ulkonäöllisesti hoikka ja siisti, mutta kuten arvata saattaa, keskimittaa lyhyempi ja liiankin siropiirteinen useimpien naisten makuun.
Vaatisi varmaankin naiselta aloitteen. Ainoa joka on aloitteen tehnyt on kaverin kaveri, alle kolmekymppinen. Kävivät vissiin treffeillä pariin otteeseen mutta homma ei ottanut tulta alleen ja ovat vain kavereita.
Vierailija kirjoitti:
On, tosin ikää jo vähän yli 40. Muistaakseni 42.
Ihan hyvässä työssä, tosi fiksu ja hauska, ei tietääkseni rikas mutta vakavarainen koska omistaa rivarikaksion tosi hyvältä alueelta.
Ehkä heikkoudet osa-alueilla joiden tärkeyttä naiset eivät tunnusta. Eli tietynlainen maskuliininen energia puuttuu. On sellainen tyyppi joka antaa kiltisti tietä naiselle kadulla, siirtyy bussissa ihan seinään kiinni ettei vahingossakaan kosketa vieressä istuvaa nättiä naista, ja juttelee mieluummin naapurin mummolle säästä kuin hottisbeibille kaksimielisiä. Bileissä viettää aikaa enemmän naisten kuin toisten miesten kanssa, minkä voisi kuvitella olevan hyvä asia naisen saamisen kannalta, mutta ei ole koska kertoo siitä että mies on liiaksi kuin yksi naiskavereista, ja on tottunut olemaan seksuaalisesti vaaraton.
Ulkonäöllisesti hoikka ja siisti, mutta kuten arvata saattaa, keskimittaa lyhyempi ja liiankin siropiirteinen useimpien naisten makuun.
Vaatisi varmaankin naiselta aloitteen. Ainoa joka on aloitteen tehnyt on kaverin kaveri, alle kolmekymppinen. Kävivät vissiin treffeillä pariin otteeseen mutta homma ei ottanut tulta alleen ja ovat vain kavereita.
Vaiettu aihe: seksuaalinen submissiivisuus.
Miehistä tuota on 20% tai jopa 25%. Naisista dominoivia on 1-2%.
Mies joka tykkäisi että nainen on se joka vie, jää luultavasti ilman. Osa ehkä pariutuu vetämällä viejämiehen roolin läpi (tai vauvakuumeinen nainen ajattelee että jospa pehmompi mies on kuitenkin paras), mutta sitten parisuhteessa seksielämä kuivuu kun nainen ei saa koskaan kunnon kyytiä.
Ihan kunnollisia on kyllä, mutta ei yhtään sellaista jonka esimerkiksi itse kelpuuttaisin mihinkään parisuhteeseen. Liian vätyksiä nörttejä tai itsekkäitä pihtaajia tai oman asiansa ympärillä sössöttäviä akateemisia tyyppejä. Ei synny kipinää.
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa tuntemissa miehissä (kuten naisissakin) on kyllä kaikenlaista vikkaavikkaa. Idea kai on siinä että löytyy joku joka on valmis hyväksymään juuri ne kulloisenkin henkilön viat. Täydellisiä ihmisiä en tunne. Ja en ole noista omista tuntemista itse löytänyt rakkauden kohdetta. Tarvii sen hormonibuustin eikä mitään tietoa millä sellaisen saa käynnistymään. Joskus se vaan jonkun kohdalla käynnistyy.
Näinhän se menee. Pitää rakastua ennenkuin näkee toisen ihmisen huonot puolet. Ihmettelenkin suhteita jotka ovat syntyneet samalla työpaikalla ihmisille, jotka ovat tunteneet toisensa jo vuosien ajan.
Olen mutta se kemia on vaan niin vaikee löytää. Tosin sen tuntee sitten. Tinderit sun muut saa työntää maan rakoon siellä on pidempi jono hulluja kun mt-polilla.
Näitä on vaikka kuinka paljon tuttavapiirissä. Hyvätapaisia, koulutettuja, ihan hyvin tienaavia, kilttiluonteisia tuon ikäluokan miehiä, jotka haluaisivat kaikki parisuhteen ja perheen. Mun käy todella paljon sääliksi, koska eihän tuo mikään luonnollinen tila monellekaan ihmiselle ole. Joillekin tietysti.
Itse olen ollut 24-vuotiaasta asti pysyvässä parisuhteessa. Mikä sitten on ero minun ja näiden tuttavieni välillä? Minä olen melkein kaikkia heitä rumempi, lyhyempi ja laiskempi, alkoipa vieläpä kaljuuntumisenikin muita aiemmin. Mutta olin naisasioiden suhteen hyvin aktiivinen ja piiritin tyttöjä herkeämättä silloin parikymppisenä. Nämä kaverini olivat enemmän tyyppiä "kyllä kumppani osuu kohdalleen".
Kyllä tämä oman tuttavapiirin tarkastelu on minulle ainakin vahvistanut sen, että miehiä pitää neuvoa toimimaan vastakkaisen sukupuolen suhteen perinteisesti - aloitteellinen on pakko olla, koska muuten käy huonosti.
M37
Tunnen yhden tuohon ikähaarukkaan menevän sinkkumiehen, ja hän on syystäkin sinkku. Todella itsekeskeinen ja tunnekylmä ihminen, jonka kanssa on yksinkertaisesti mahdotonta olla parisuhteessa. Taitaa ne fiksummat miehet olla enimmäkseen varattuja.
Heh no ei ole. :D Ne vähän huonommatkin viedään käsistä. Tai tunnen mä yhden, joka on oikeasti tosi mukava. Haittana on se, että hän juo viinaa kuin sieni ja herää muisti poissa milloin mistäkin kaupungista ties kenen vierestä.
Vierailija kirjoitti:
Näitä on vaikka kuinka paljon tuttavapiirissä. Hyvätapaisia, koulutettuja, ihan hyvin tienaavia, kilttiluonteisia tuon ikäluokan miehiä, jotka haluaisivat kaikki parisuhteen ja perheen. Mun käy todella paljon sääliksi, koska eihän tuo mikään luonnollinen tila monellekaan ihmiselle ole. Joillekin tietysti.
Itse olen ollut 24-vuotiaasta asti pysyvässä parisuhteessa. Mikä sitten on ero minun ja näiden tuttavieni välillä? Minä olen melkein kaikkia heitä rumempi, lyhyempi ja laiskempi, alkoipa vieläpä kaljuuntumisenikin muita aiemmin. Mutta olin naisasioiden suhteen hyvin aktiivinen ja piiritin tyttöjä herkeämättä silloin parikymppisenä. Nämä kaverini olivat enemmän tyyppiä "kyllä kumppani osuu kohdalleen".
Kyllä tämä oman tuttavapiirin tarkastelu on minulle ainakin vahvistanut sen, että miehiä pitää neuvoa toimimaan vastakkaisen sukupuolen suhteen perinteisesti - aloitteellinen on pakko olla, koska muuten käy huonosti.
M37
Tämä.
Pitää muistaa mistä näkökulmasta neuvo annetaan. Nainen ei oikeasti mieti miehen etua, vaan omaansa. Siksi nainen opastaa ei-kiinnostavalle miehelle kuinka tehdä pakkien antaminen mahdollisimman helpoksi. Älä tee aloitetta, ja luovuta heti jos nainen ei innostu.
Nainen jää odottelemaan joukosta erottuvaa miestä jonka erinomaisuutta hän voi tarkkailla. Todellisuudessa ko. alfoja ei kaikille riitä, ja monen naisen suusta kuulemme tarinan "alkuun en ollut kiinnostunut miehestä enkä pitänyt häntä komeana, mutta lopulta...".
Ja näin yritteliäs mies sai naisen, ja sille jollekin naiselle täydellinen mies jäi odottelemaan sitä jotain naista.
Pelimies vie tämän äärimmäisyyksiin. Kun pelimies havaitsee seksuaalisesti kiinnostavan naisen, heti voimakkaan ihastumisen teeskenteleminen ja soidinmenokuviot. Nainen tuntee että mies on lääpällään häneen, ja verrattuna pelimieheen sen vakavissaan olevan miehen kiinnostus tuntuu laimealta ja jotenkin harkitsevalta. Jos nainen ei kiinnostakaan, no, aina voi käydä panemassa. Jos nainen onkin parisuhdematskua, pelimiehellä on "se oli rakkautta ensisilmäyksellä"-tarina valmiina.
Pelimies ei siis laske epäonnistumisia, tai pelkää menettävänsä kiinnostavaa naista, koska meressä riittää kaloja. Siksi riskillä pelaava voittaa.
Joo, tunnen paljon. Olen kaveriporukan ainoa nainen, kaikkia heitä yhdistää että eivät ikinä käy missään tai vietä aikaa muiden kuin toisten miesten kanssa (+ minä lesbo). Ei sitä pysty pariutumaan jos ei ikinä tapaa ketään.
Kaverini taisi löytää viisasten kiven.
Luotettava perheenisä jonka vaimo kyllästyi ja lähti semialkoholistin matkaan. Oli Tinderissä ensin täysin omana itsenään, siisti profiili ja pitkä kuvaus kuin suoraan ohjekirjasta mitä naiset toivoisivat tekstissä olevan. Ja vieläpä täysin rehellisesti kirjoitettu.
Kaverini kyllästy siihen ettei matcheja tullut, ja kyynistyi. Luovuttamisen sijaan hän teki profiilin uusiksi hengessä "seurustelu ei enää kiinnostua mutta jos haluat panna niin se voi käydä". Kuvaan itseriittoinen ja ylimielinen ilme, lisäkuviin sen henkistä juttua että kuljen omia polkujani eikä naiset kiinnosta.
Nyt on panoja. Parisuhdetta kärttäviä panoja.
Joo muutama. Osa niistä on toki vastikään eronneita ja on esim lapsia, enkä tiedä siis ovatko nyt eron jälkeen etsineetkään ketään. Pari on semmoisia joilla ei mitään vakavampaa ole ollutkaan ja he kyllä on tietyllä tapaa "erikoisia", siis että hyvin ymmärtää miksei ole kumppania löytynyt. Sinänsä kunnollisia työssäkäyviä asiansa hoitavia miehiä kyllä, mutta poikkeavat elintavat tai sosiaalista kömpelyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini taisi löytää viisasten kiven.
Luotettava perheenisä jonka vaimo kyllästyi ja lähti semialkoholistin matkaan. Oli Tinderissä ensin täysin omana itsenään, siisti profiili ja pitkä kuvaus kuin suoraan ohjekirjasta mitä naiset toivoisivat tekstissä olevan. Ja vieläpä täysin rehellisesti kirjoitettu.
Kaverini kyllästy siihen ettei matcheja tullut, ja kyynistyi. Luovuttamisen sijaan hän teki profiilin uusiksi hengessä "seurustelu ei enää kiinnostua mutta jos haluat panna niin se voi käydä". Kuvaan itseriittoinen ja ylimielinen ilme, lisäkuviin sen henkistä juttua että kuljen omia polkujani eikä naiset kiinnosta.
Nyt on panoja. Parisuhdetta kärttäviä panoja.
Naiset rakastavat itseriittoisen ja ylimielisen oloisia miehiä.
https://cdn.w600.comps.canstockphoto.com/smug-and-arrogant-young-man-pi…
Minä menen tuohon kategoriaan, siis olin ~40 vuonna 2017, kun AP aloitti ketjun. Olen sinkku, kunnollinen ja toivottoman tylsä. Ihan totta. Kaupan hiivapaketti on kiinnostavampaa seuraa kuin minä. Luen sijoituspalstoja, katson Netflixistä scifileffoja ja olen vain lievästi normipainon ylärajalla, joka johtuu istumatyöstä ja siitä, että aineenvaihdunta ei ole enää sama kuin 10v sitten. En ole edes ruma, mutten kovin komeakaan. Olisin varmasti loistava vakooja, kun ohi kulkiessa en jää kenenkään mieleen. Olen keskivertoa aavistuksen älykkäämpi ja työni on semivaativaa älyllisesti, mutta habitukseni on hieman sekainen tukka, ajamaton parta ja 5 vuotta vanha kauhtunut fleecetakki ryyditettynä yhteensopimattomilla farkuilla. Minua voisi kutsua ehkä muodin teurastajaksi, tai ainakin instabeibien karkoittajaksi. Voisin varmaan kävellä pulsun asussa Valkoisen talon pihalle ja kukaan ei epäilisi mitään, vaan luulisivat että olen taas joku huumepäissään oleva hörhö.
Toimiston nuoret naiset puhuvat minulle vain kun tarvitsevat erityisosaamistani, joka ei ole sosiaalista verbaaliakrobatiaa, seksikästä flirttailua tai särmikästä myyntityötä, vaan arkista IT-kauraa. Sosiaalisesti olen juuri sen verran introvertti, että suurin osa toimiston väestä luulee minun olevan tyhmä, juntti, persu tai kaikki kolme, vaikken persuja ole koskaan äänestänyt, enkä ketään koskaan loukkaa. Olen liian kiltti. Sillä olen päässyt n. kolme tusinaa kertaa friend zonelle. Saavutus sekin. Jotta elämäni ei mene aivan hukkaan, kirjoittelen mukahauskoja juttuja AV palstalle ja kuvittelen, että elämäni nainen tupsahtaisi kuin tilauksesta syliini ja pääsisin jälleen kerran friend zonelle. Ehkä saan neljänen tusinan kasaan ennen viiskymppisiä.
Wish me luck. ;)