Terapeutti kyseenalaisti olinko oikeasti sairas kun peruin tapaamisen

Keskustelu ei ollut osa terapiaa, vaan se käytiin terapian ulkopuolella. t. ap

Vierailija kirjoitti:

Aika nuiva asenne, siis terapeutilla. Kun itse aloitin terapian, tein heti selväksi, että valitettavasti sairastelen paljon infektioita ja halusin tietää ehdot, millä voin siirtää tai pahimmassa tapauksessa peruuttaa sovitun ajan. Sainkin todella hyvät ehdot, ehkä siksi, kun pystyin joustavasti käyttämään päiväaikoja tuohon aikaan. Näin toimien suunnitellut terapiakäynnit toteutuivat kokonaisuutena hyvin. Ottaisin todellakin asian puheeksi, kertoisin, miten ikävältä epäluottamus tuntui ja haluaisin selkeät ehdot, itselle jo sekin on ihan luottamusasia.

Oikein hyvä käytöntö teillä ja on varmasti sujunutkin.

Itse teen kaikki ton tyyliset sopimukset mielellään vielä allekirjoituksen kanssa kirjoitettuna. Sanallisiin sopimuksiin ei aina voi luottaa, on ollut ikäviä tilanteita kun ei olekaan olleet sovitut asiat paperille ylös kirjoitettuna.

Olen käynyt kolmella eri terapeutilla ja yhden kanssa homma ei toiminut ollenkaan juurikin poissaolojen ja vuorovaikutuksen puutteen takia. Poissaoloista laskutettiin joka kerta, syystä huolimatta. Vaikka olisin sopinut monta viikkoa etukäteen käynnin perumisesta, terapeutti halusi laskuttaa käynnin. Ajan siirto ei onnistunut. Lopulta kyllästyin siihen, että terapeutti ei puhunut mitään. Istui viereisessä tuolissa, eikä katsekontaktia päässyt syntymään ja hän tuijotti seinää, jossa oli kello. Kuka tahansa olisi pystynyt tuohon työhön.

Nykyinen terapeutti ei laskuta, vaikka peruisin tapaamisen 5min. etukäteen. Olen käynyt hänen luonaan kohta viitisen vuotta, joista ensimmäiset kolme vuotta kahdesti viikossa, joten tuntee minut.

Syyllistyitkö vähän? Terapeutti näki hyvän tilaisuuden työntää prosessia eteenpäin?

Minä en menisi tuollaiseen vaikka ilmaiseksi saisi.

Itse keskeytin terapian.

Oli kokoajan tunne, että terapeutti ei uskonut mitä kerroin. Tuntui, että hän oikein venytti tapaamisia jotta sai laskutettua.

Ei esim uskonut, että taloudellisia huolia ei ollut. Parisuhdeongelmia etsittiin. Etsittiin vaikka mitä.

Ei millään uskonut, että tarvitsen välineitä huonoon itsetuntoon, joka ylläpitää masennusta.

Kaikista ällöintä oli kun piti tehdä selontekoa seksielämästä. Yäk. Saatana kun otti päähän.

Lopussa sitten en uskaltanut edes meikata kun epäili, että olisin ihastunut terapeuttini...ihan outo tapaus.

Onhan tuo loukkaavaa käytöstä, tivata aikuiselta ihmiseltä kuin lapselta. Jos jatkat samalla terapeutilla, ota heti puheeksi tapahtunut. Muuten se vaivaisi sinua ja häiritsisi avoimuuttasi.

Minulla terapeutti ilmoitti tarkasti kaiken. En sitten voinut aloittaa kun jotain joustoa olisin tarvinnut.

Pitäkää hyvät ihmiset oma järki ja oma harkintakyky päässä terapioiden ja terapeuttien suhteen. Uskaltakaa kyseenalaistaa, uskaltakaa epäillä mitä terapeutti sanoo.

Vierailija kirjoitti:

Itse keskeytin terapian.

Oli kokoajan tunne, että terapeutti ei uskonut mitä kerroin. Tuntui, että hän oikein venytti tapaamisia jotta sai laskutettua.

Ei esim uskonut, että taloudellisia huolia ei ollut. Parisuhdeongelmia etsittiin. Etsittiin vaikka mitä.

Ei millään uskonut, että tarvitsen välineitä huonoon itsetuntoon, joka ylläpitää masennusta.

Kaikista ällöintä oli kun piti tehdä selontekoa seksielämästä. Yäk. Saatana kun otti päähän.

Lopussa sitten en uskaltanut edes meikata kun epäili, että olisin ihastunut terapeuttini...ihan outo tapaus.

Kuulostaa kyllä ärsyttävältä, just toi et etsitään ihan muuta, eikä uskota mitä asiakas sanoo.

Ihan järkyttävää, rueta varomaan esim meikkaamista sen vuoksi että terapeutti luulee sinun olleen ihastunut häneen. Hyvä kun keskeytit tollaisen.

Vierailija kirjoitti:

Itse keskeytin terapian.

Oli kokoajan tunne, että terapeutti ei uskonut mitä kerroin. Tuntui, että hän oikein venytti tapaamisia jotta sai laskutettua.

Ei esim uskonut, että taloudellisia huolia ei ollut. Parisuhdeongelmia etsittiin. Etsittiin vaikka mitä.

Ei millään uskonut, että tarvitsen välineitä huonoon itsetuntoon, joka ylläpitää masennusta.

Kaikista ällöintä oli kun piti tehdä selontekoa seksielämästä. Yäk. Saatana kun otti päähän.

Lopussa sitten en uskaltanut edes meikata kun epäili, että olisin ihastunut terapeuttini...ihan outo tapaus.

Mulla yksi terapeutti käänsi KAIKEN siihen, että vanhempani erosivat kun olin 4-vuotias. Asialla ei ole mitään tekemistä nykyisen elämäntilanteeni kanssa. Olen yli 30v ja minulla on mainiot välit molempiin vanhempiini. Hermothan siinä meni. "En ole jaksanut tällä viikolla edes pestä hiuksiani, itkettää koko ajan, on taas huono jakso" "Niin, tuntui varmaan samalta kun isäsi lähti". Voi vittu.

Toinen sai hepulit kun kerroin käyneeni ystävieni kanssa ulkona ensimmäistä kertaa yli puoleen vuoteen. Itseäni kyseinen ilta piristi, terapeutti vaan jankkasi mistä sain rahaa ja onko minulla alkoholiongelma(!). Lähdin itkien pois kauan ennen kuin aika loppui, takaisin en enää mennyt.

Lopulta sain onneksi itseni ylös suosta ihan ilman terapiaa.

Katsokaa tarkkaan se terapiasuuntaus mistä lähtökohdista terapeutti työskentelee. Hän toimii sen pohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse keskeytin terapian.

Oli kokoajan tunne, että terapeutti ei uskonut mitä kerroin. Tuntui, että hän oikein venytti tapaamisia jotta sai laskutettua.

Ei esim uskonut, että taloudellisia huolia ei ollut. Parisuhdeongelmia etsittiin. Etsittiin vaikka mitä.

Ei millään uskonut, että tarvitsen välineitä huonoon itsetuntoon, joka ylläpitää masennusta.

Kaikista ällöintä oli kun piti tehdä selontekoa seksielämästä. Yäk. Saatana kun otti päähän.

Lopussa sitten en uskaltanut edes meikata kun epäili, että olisin ihastunut terapeuttini...ihan outo tapaus.

Mulla yksi terapeutti käänsi KAIKEN siihen, että vanhempani erosivat kun olin 4-vuotias. Asialla ei ole mitään tekemistä nykyisen elämäntilanteeni kanssa. Olen yli 30v ja minulla on mainiot välit molempiin vanhempiini. Hermothan siinä meni. "En ole jaksanut tällä viikolla edes pestä hiuksiani, itkettää koko ajan, on taas huono jakso" "Niin, tuntui varmaan samalta kun isäsi lähti". Voi vittu.

Toinen sai hepulit kun kerroin käyneeni ystävieni kanssa ulkona ensimmäistä kertaa yli puoleen vuoteen. Itseäni kyseinen ilta piristi, terapeutti vaan jankkasi mistä sain rahaa ja onko minulla alkoholiongelma(!). Lähdin itkien pois kauan ennen kuin aika loppui, takaisin en enää mennyt.

Lopulta sain onneksi itseni ylös suosta ihan ilman terapiaa.

Hyvä kun sait itsesi pois tuollaisesta!

Keskustelussa menee sekaisin koko ajan se, että terapeutti ei ole koko ajan terapioimassa, eikä asiakasta voi kaikessa kohdella terapiapotilaana.

Terapeutit eivät voi myöskään "salaa" käyttää asiakkaisiinsa työmenetelmiä tai tekniikoita, joten ei tässä peruutusasiassa voi olla siitä kyse.

Kuulostaa siltä, että terapia-asiakas luopuu kaikista oikeuksistaan asiakkaan asemassa, ja terapeutti voi aina vedota johonkin traumaan, jos on erimielisyyttä.

Äh, tosi kurja kokemus, ap. :( Mun mielestä sairastumisesi kyseenalaistaminen ja kuulusteleminen on jo itsessään asiatonta, mutta erityisen raskauttavana pidän sitä, että terapeutti oli näkyvästi tuohtunut. En itse pystyisi tuollaisen jälkeen enää palauttamaan luottamussuhdetta terapeuttiin. Ehkä voisit ottaa tämän kokemuksen sellaisena, että tässä asiassa et lähdekään syyttelemään itseäsi vaan sisäistät sen, että terapeutti toimi väärin. Tsemppiä! <3

Tarina jatkuu: Sain tänään terapeutilta meilin, jossa kertoi selvittääneensä asiaa ja löytäneensä tiedon, jonka mukaan niin ja niin monta prosenttia migreeniperäisistä päänsäryistä paranee muutaman tunnin kuluessa. Sen takia hänellä oli kuulemma oikeus terapeuttinani kysyä asiaa minulta.

Minusta tämä on jo naurettavaa. En todella tiedä mitä ajatella.

t. ap

Todennäköisesti halusi vain tarkistaa, oliko syy todellinen, vai oliko asia, jota käsittelette liian vaikea tässä vaiheessa - sinun parhaakseksi.

Vierailija kirjoitti:

Tarina jatkuu: Sain tänään terapeutilta meilin, jossa kertoi selvittääneensä asiaa ja löytäneensä tiedon, jonka mukaan niin ja niin monta prosenttia migreeniperäisistä päänsäryistä paranee muutaman tunnin kuluessa. Sen takia hänellä oli kuulemma oikeus terapeuttinani kysyä asiaa minulta.

Minusta tämä on jo naurettavaa. En todella tiedä mitä ajatella.

t. ap

Laita sille takaisin tietoa siitä, että näin ja näin monta prosenttia psykiatrian alalla toimivista on itse mieleltään sairaita. Löytyy netistä (enkä ihmettele koska kuten tästäkin huomaamme, hulluhan se on).

Vierailija kirjoitti:

Pitäkää hyvät ihmiset oma järki ja oma harkintakyky päässä terapioiden ja terapeuttien suhteen. Uskaltakaa kyseenalaistaa, uskaltakaa epäillä mitä terapeutti sanoo.

Juuri näin. Terapeutti tekee työtään. Hänellä on teistä vain ne tiedot, mitä annatte. Ei mitään muuta. Te olette elämänne eksperttejä. Yhtä hyvin voitte puhua papille ilmaiseksi ja sanoa, että ette halua uskonnollista katsantokantaa asioihin. Hänellä on valmiudet ihmisen henkiseen tuskaan, kuten useimmilla lähimmäisillä.

Vierailija kirjoitti:

Kerro hänelle seuraavalla kerralla että sinulla tuli tosi paha mieli tuosta hänen kommentista. :(

Mutta terapeuttihan kääntää tietty tämän kokemasi mielipahan lapsuutesi traumoihin, isä-äiti-sisarsuhteisiin, joskus kauan aikaa sitten menetettyihin lauantai-karkkeihin tms.

Tämä psykodynaamisen ja freudin perusta. Pahempaa gaslightingia kuin narsistin sanoyaan. Narsisti on se, joka ei ota mitään vastuuta - vastuu on aina muualla. Jos terapeutti loukkaa, otat esille ja terspeutti kääntää aaian ympäri, hämärryttää ja saa sinut epäilemään mielenterveyttäsi todenteolla (esim kriisin sijaan) voi terapeuttisi olla narsisti.

Tosin psykoterapiaa ei saisi antaa narsistille, koska narsisti oppii terapiasta vain pahemmaksi manipuloijaksi ja sekoittaa uhrin pahemmin.

Jos pidät terapeuttia - joka ei usko sinua rahanhahneena, teoriat opettavat että potilas on silloin kiintymyssuhdevammainen ja se johtuu varhaisesta vuorovaikuksesta.

Kun lopuksi raivostut terapiassa kaikesta hämärryttämisestä, siitä että sinut pidetään sairaan positiossa (jotta persoonasi voidaan purkaa ja sinulta riisutaan kaikki - koko inhimmilisyytesi, jotta terapeutti voisi antaa sinulle terveemmän käsityksen itsestäsi) ja sitoutuisit terapiaan pidemmäksi aikaa. On se vain osa hoitoa - teoria sanoo, että hoitosuhteesta tulee todellinen ihmisuhde jonka pitääkin ärsyttää.